Kansa tanssi ja kokoontui Kalettomalla – juhannustunnelmia Kassinharjulta

Kassinharju_Pioneerivarikon arkisto.jpg
Kassinharjun juliste, Markku Niemiahon arkisto.jpg
Kassinharjun lava, Raimo Varpulan kotialbumi.jpg
Kassinharjun pienempi lava, Raimo Varpulan kotialbumi.jpg
Kassinharjun rinne, Raimo Varpulan kotialbumi.jpg
Kassinsalmen silta, Raimo Varpulan kotialbumi.jpg
Kassinharjun tanssilavan juhannusjuhliin saapui 1950-luvun alkuvuosina tuhansia juhlijoita

Takavuosien menestyksekäs tanssilava Keuruun Kalettoman Kassinharjulla sai alkunsa Pioneerivarikon toimihenkilöiden aloitteesta. Kauniille harjulle rakennettiin heti sotien jälkeen ensimmäinen tanssilava, joka jouduttiin purkamaan vuonna 1948.

Kun Kassinharjun juhannusjuhlissa vieraili parhaimmillaan yli 3 500 keskikesänjuhlan viettäjää, tila loppui yksinkertaisesti kesken. Kassinharjun päällä ollut kiinteä tanssilava purettiin ja uusi katettu lava rakennettiin Pohjoisjärven rantaan 1953.

Pohjoislahdella asuva Erkki Kivinen kertoo lisää tanssitilaa saadun järvelle viedyistä ponttooneista.

–Varikolta tuotiin ponttoonit toimivat järven päällä tanssiparkettina, jonne pääsi kävellen kalustoon kuuluvia kulkusiltoja pitkin. Ponttoonin reunat saivat koristelun koivuista. Orkesteri ei esiintynyt ponttoonilla, vaan musiikki välitettiin sinne äänentoistolaitteilla, Kivinen muistelee.

Kivisen mukaan lakerikenkä luisti metallisella ponttoonin pinnalla hyvin liukasteiden ansiosta.

Juhannusjuhliin kuului muutakin ohjelmaa kuin tanssi. Maksulliset syöksyveneajelut, varikon päällikön puhe ja liekinheittimellä sytytetty suuri kokko olivat juhlien kohokohtia. Kokkopaikka on Kivisen mukaan näkyvissä vielä tänäkin päivänä muutaman neliön suuruisena luotona Ilveslahden suulla. Juhlan ohjelmanumeroihin kuuluivat myös lipunnosto kunnialaukauksineen sekä kansantanhuesityksineen.

–Mainonta oli siihen aikaan kovaa, sillä Tikkakoskelta nousseista lentokoneista tiputettiin tuhansia lentolehtisiä, joissa tapahtumaa mainostettiin. Saattoipa joissain lehtisissä olla mukana pääsylippukin. Siihen aikaan piti olla rokotettu ja rippikoulun käynyt, ennen kuin pääsi tansseihin, nauraa Kivinen.

Keuruulaisen Seija Matilaisen äiti tuli varikolle töihin vuonna 1956.

–Äiti myi lippuja Kassinharjun tansseihin ja minä pääsin sen vuoksi 16-vuotiaana aina ilmaiseksi sisälle. Siihen aikaan Kasinharjulla esiintyivät kaikki kotimaiset tähtiesiintyjät muun muassa Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Brita Koivunen, Matilainen muistelee.

Matilainen oli nuorempana kova tanssimaan. Kerran hän oli lähtenyt ystävänsä moottoripyörän kyytiin Hankasalmelta saakka päästäkseen Kassinharjun tansseihin.

MultialaislähtöinenErkki Pohjanheimo muistaa omalta orkesteriajaltaan toisenlaisia muistoja Kassinharjulta. Kultavuosien jälkeen Kassinharju alkoi menettää suosiotaan 1960-luvun puolen välin jälkeen. Helsinkiläistynyt Pohjanheimo ei ollut kuullut paikan suosion alamäestä, vaan oli innoissaan, kun pääsi soittamaan tanssipaikalle, joka sijaitsi lähellä hänen kotiaan.

–Aloimme soittaa illalla kello 20. Astuessani estradille paikalla oli vain pari tanssiparia. Ajattelin, että kyllä se väkimäärä siitä kasvaa, kun ilta etenee. Niin vain ei käynyt, sillä laskuissani pääsin illan aikana 14 tanssipariin, Pohjanheimo kertoo.

Soittotauolla järjestäjän edustaja ehdotti, että orkesterille maksaisi vain puolet keikkamaksusta. Pohjanheimo ei voinut siihen suostua; olihan yhtye lähtenyt Helsingistä iltapäivällä ja paluu takaisin olisi vasta aamuyöstä. Solistina toimineen Pohjanheimon piti maksaa palkkakin yhtyeelle vielä käteisenä.

Järjestäjän edustaja oli hermostunut ja sanonut, että orkesteri saa soittaa koko illan tyhjälle lavalle.

–Tehdään sitten niin, Pohjanheimo oli tokaissut. Viimeinen valssi alkoi kello 00.30 ja tanssimassa kaksi sinnikästä paria.

Haapamäkinen Maria Kaijanmäki kertoi puolestaan elämänsä ensimmäisistä tansseistaan Kassinharjulla, joihin hän lähti ystävänsä kanssa kesällä 1968. Tansseihin kun lähdettiin, löysi hän isosiskonsa tavaroista meikkejä iltaa varten.

–Koska olin nuori, ei äiti pitänyt siitä, että meikkasin. Saimme aikaan sellaiset sotamaalaukset, ettei paremmasta väliä, Kaijanmäki hymyilee.

Linja-auto jätti nuoret Kassinharjun lavalle vievän tien varteen, josta oli pieni kävelymatka. Muutaman auton ajaessa ohitsemme eräs auto pysähtyi kohdallamme. Repsikan puoleinen ovi oli auennut, eikä Kaijanmäki voinut äänestä erehtyä.

–Voi Herran Jumala tyttöraasu, kuinka olet naamasi sotkenut!, Kaijanmäen äiti oli tokaissut Moskvitsh Scandinavian etupenkiltä tyttärelleen.

Kaijanmäkeä oli hävettänyt ja pelottanut, että kuinka hän uskaltaa mennä yöllä kotiin.

Varikko järjesti tansseihin kyydityksiä, jotka lähtivät kirkonkylän keskustasta vanhan kirkon pysäköintialueelta koppiautoilla, joissa oli puupenkit. Tanssien jälkeen oli kyyditys takaisin kirkonkylälle.

Aihe

Kaleton, tanssilavat, orkesterit, puolustusvoimat

Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.

Lähde

https://www.suurkeuruu.fi/elamanmeno/kansa-tanssi-ja-kokoontui-kalettomalla-juhannustunnelmia-kassinharjulta-200238248

Julkaisija

Alma Media Kustannus Oy/Suur-Keuruu