Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi.
Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana.
Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto.
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa.
Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003.
Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana.
Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto.
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa.
Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003.
Aihe
Haapamäki, rautatieläiset, puolustusvoimain komentajat, kenraalit
Klikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Lähdeviittaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lauri_Sutela
http://aksa.fi/aanekoskella-syntynyt-kenraali-sutela-on-kuollut/
Biografia
Suolahdessa vuonna 1918 syntynyt Lauri Johannes Sutela oli entinen Suomen puolustusvoimain komentaja. Perheen isä oli rautatiekirjuri Väinö Schoderus, jonka työn myötä perhe muutti ennen Sutelan koulun alkua Haapamäelle. Vuonna 1929 perhe suomensi sukunimensä Sutelaksi.
Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana.
Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto.
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa.
Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003.
Sutelan taival maanpuolustajana alkoi Haapamäellä, jossa hän seurasi isänsä jalanjäljissä mukaan suojeluskunnan toimintaan. Sutela valmistui Kadettikoulun pioneerilinjalta vuonna 1939 ja joutui parin kuukauden kuluttua talvisotaan rintamajoukkoihin. Jatkosodassa hän toimi muun muassa komppanian päällikkönä ja pataljoonan komentajana.
Sutela valmistui yleisesikuntaupseeriksi Sotakorkeakoulusta vuonna 1949. Sotien jälkeen Lauri Sutela organisoi tiedustelupäällikkönä Suomen sotilastiedustelun, jolloin vuonna 1959 Pääesikunnan tiedotusosastolle perustettiin Sutelan johtoon tarkastustoimisto.
Sutela toimi päämajamestarina 1966–1968, yleisesikuntapäällikkönä 1968–1971, pääesikunnan päällikkönä 1971–1974 ja puolustusvoimain komentajana 1974–1983. Hänet ylennettiin kenraalimajuriksi vuonna 1966, kenraaliluutnantiksi vuonna 1968 ja täydeksi kenraaliksi vuonna 1974.
Hän on virkaiältään pitkäaikaisin sodanjälkeinen puolustusvoimain komentaja. Sutela oli keskeisessä roolissa vakiinnuttamassa Puolustusvoimien asemaa 1970-luvun murroksessa. Sutelaa pidettiin aikanaan Kekkosen luottomiehenä. Hänen ansiokseen voidaan laskea presidentti Urho Kekkosen ja Puolustusvoimien sekä sen komentajien välien parantuminen. Puolustusvoimien asema vahvistui, ja se vaikutti myös hankintoihin: hankittiin sekä neuvostovalmisteisia ohjuksia että brittiläisiä Hawk-harjoituskoneita. Koska Suomi halusi olla puolueeton, aseita oli hankittava sekä idästä että lännestä. Näin hän sai laajennettua Puolustusvoimien ja länsivaltojen suhteita synnyttämättä epäluottamusta itänaapurissa.
Taiteesta ja tekniikasta kiinnostuneen Sutelan suunnitelmissa oli alkujaan arkkitehdin ura. Taiteelliset harrastukset jatkuivat koko eliniän. Matti Lukkari on kirjoittanut Sutelasta elämänkertateoksen ”Lauri Sutela, puolustusvoimain komentaja” joka ilmestyi vuonna 2003.
Elinvuodet
1887-2011