Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.”
Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta.
Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin.
Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski.
Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen.
Teoksia:
Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920
Noitalakki, näytelmä.
Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922
Herra Johtaja, romaani. 1923
Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925
Joulusaunassa 1, romaani. 1926
Joulusaunassa 2, romaani. 1927
Joulusaunassa 3, romaani. 1931
Juhannussaunassa, romaani. 1937
Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta.
Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin.
Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski.
Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen.
Teoksia:
Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920
Noitalakki, näytelmä.
Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922
Herra Johtaja, romaani. 1923
Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925
Joulusaunassa 1, romaani. 1926
Joulusaunassa 2, romaani. 1927
Joulusaunassa 3, romaani. 1931
Juhannussaunassa, romaani. 1937
Aihe
Pihlajavesi (kunta), kansakoulunopettajat, kirjailijatKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Lähde
http://pihlajavesi.keuruu.fi/1930/heikkijartti/index.htm
http://pihlajavesi.keuruu.fi/kyla/jartti.htm
Biografia
Virtain Hauhuunkylän Jartissa syntyneen Heikki Jartin vanhemmat olivat maanviljelijä Robert Emanuel Jartti ja Keuruulta kotoisin ollut Johanna Harjula. Jartti valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista vuonna 1911 ja toimi sen opettajana Pihlajaveden aseman kansakoulussa vuoteen 1925 saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Kipinä siihen oli syttynyt seminaarissa hänen voitettuaan kirjoituskilpailun toverikunnan sanomalehdessä. Jartista sanottiin: ”Sisä-Suomen olojen kuvaajien joukkoon oli astunut kynänkäyttäjä, jonka ensimmäinen teos osoitti huomattavaa kypsyyttä ja antoi mitä parhaita toiveita vastaisuuteenkin nähden.”
Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta.
Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin.
Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski.
Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen.
Jartin kirjallinen tuotanto käsittää näytelmiä, romaaneja ja novelleja. Pääteoksena voidaan pitää ja vuosien 1926-1937 välillä syntyneitä ns. Saunakirjoja (Joulusaunassa 1-3 ja Juhannussaunassa), joihin hän sai kannustusta kirjailija-apurahoista. Nämä saunakirjat sisältävät maalaiselämän ja hämäläishuumorin kuvausta.
Alfred Kordelinin säätiö myönsi hänelle 7 500 markan apurahan ja Jartti voitti myös pienempiä rahapalkintoja muun muassa Suomen Kuvalehden novellikilpailusta. Otavan silloinen johtaja A. Korhonen kuului Jartin uran kannustajiin.
Ryhtyessään kirjailijaksi Jartti myi rakenteilla olleen Piilo-nimisen talonsa uudelle opettajalle ja muutti Artjärvelle, jossa hän asui pienessä Fiinula -nimisessä mökissä nuoremman veljensä kodin lähellä. Seuraavana keväänä perheetön Jartti muutti toisen veljensä luo Virtain Ala-Herraselle, jossa hän teki kirjallisia töitä jopa 18 tuntia päivässä ja kirjoitti muun muassa Herra Johtaja -romaaninsa siellä kolmeen kertaan. Jartin kirjallinen luomiskausi päättyi 1930-luvun lopulla. Hän palasi Pihlajavedelle, Kömin taloon, täällä olevien sisarten luokse. Juuri Köminseutu tuli hänelle erittäin rakkaaksi. Kerrotaan, että Jartin mielipaikkoja ja iltakävelykohteita olivat Vanha kirkko, sen ympärillä oleva karsikko, pellon takana ollut koivuvesakko, kaunis Virran silta ja sen alla virtaava koski.
Heikki Jartti on haudattu Jarttien sukuhautaan Pihlajaveden uudelle hautausmaalle. Jartin syntymän satavuotispäivänä 1987 paljastettiin hänen muistolaattansa, joka on Pihlajaveden ala-asteen seinässä. Muistolaatan suunnitteli taiteilija Veikko Koskinen.
Elinvuodet
1887-1951
Teoksia
Opettajan emännöitsijä, 1-näytöksinen pila. 1920
Noitalakki, näytelmä.
Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922
Herra Johtaja, romaani. 1923
Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925
Joulusaunassa 1, romaani. 1926
Joulusaunassa 2, romaani. 1927
Joulusaunassa 3, romaani. 1931
Juhannussaunassa, romaani. 1937
Noitalakki, näytelmä.
Pimeässä erehtyy, kylätarina Keski-Suomesta. 1922
Herra Johtaja, romaani. 1923
Munapuuro, 3-näytöksinen huvinäytelmä. 1925
Joulusaunassa 1, romaani. 1926
Joulusaunassa 2, romaani. 1927
Joulusaunassa 3, romaani. 1931
Juhannussaunassa, romaani. 1937