Suojeluskuntatalo Haapamäen Suoja valmistui kylän yhteisin voimin huhtikuussa 1939. Tontin lahjoitti Murtomäen perikunta. Piirustukset saatiin lahjoituksena. Hirsiä hankittiin Virroilta Kituskoskelta ja Oulun seudulta. Rakennusmestarina toimi haapamäkinen Valde Niemelä. Rakennus vihittiin käyttöön 16.4.1939.
Pian talo pääsikin tositoimiin, kun talvisota syttyi 30.11.1939. Suojalla toimi ilmavalvonnan aluekeskus vuosina 1939–40. Lotat toimivat ilmavalvojina Suojan katolla ja puhelinpäivystäjinä kansliassa. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Sodan jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944. Suoja siirtyi vuonna 1945 Haapamäen Metsänhoitoyhdistyksen nimiin.
Vuonna 1946 perustettu jalkapalloseura Haapamäen Pallo-Pojat ry (HPP) on omistanut Suojan vuodesta 1976. Nykyään Suojalla näytetään HPP:n toimesta elokuvia ja pidetään Bingoa. Lisäksi Suojalla järjestetään tansseja. Perinteikäs hirsirakennus sopii myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien pitopaikaksi.
Haapamäen Pallo-Poikien pitämän bingon historia Suojalla alkaa jo 1960-luvun lopulta. Myös elokuvatoiminta on kuulunut Haapamäen Suojalle sen valmistumisesta lähtien. Ensimmäinen elokuvanäytös pidettiin heti valmistumisvuoden syksyllä 1939. Elokuvatoiminnan alullepanija oli Haapamäen yhteiskoulun lehtori Kalle A. Ritokangas.
Suojan pihassa on Timo Karan Ilmavalvojat- patsas muistuttamassa rakennuksen sodanaikaisista vaiheista ja Lotta Svärd-järjestön maanpuolustustyöstä. Patsas paljastettiin vuonna 1994.
Lähteet:
www.hpp-suoja.fi
Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruskopio oy.
Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keurusprint oy.
Aihe
Haapamäki (Keuruu), suojeluskunnat, urheilu- ja liikuntaseurat, hirsirakennukset, kulttuuriperintö, seurantalot, lotat, sota-aika, Niemelä, Valde, elokuvat, Kara, TimoKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.