3 100 765 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/8746d0483a2d01d1728b841382151e21.jpg ff4e71fc4b8b25904807e41b4a8f55bd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun säästöpankki Keuruun kirkkoaukiolla Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät pankit Keuruun Säästöpankki rakennettu ympäristö 1920-luku kirkkorakennukset Description An account of the resource Mustavalkoisessa talvisessa valokuvassa on iso puurakennus kirkkoaukiolla Keuruun uuden kirkon vieressa. Kuvassa kirkosta näkyy tornia kuvan oikeassa laidassa. Keuruun Säästöpankki rakennutti talon toimitilakseen vuonna 1924. Rakennus oli ensimmäinen vuonna 1899 toimintansa aloittaneen pankin oma rakennus. Pankin tilat olivat aiemmin olleet kunnantalolla Varjolassa ja myöhemmin Kansallispiirtillä. Pankin konttori siirtyi keskelle kirkonkylää uuteen liikerakennukseen vuoden 1929 lopussa. Kuvan rakennuksessa toimi sen jälkeen Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulma. Rakennus purettiin valtatie 23 rakennustöiden tieltä vuonna 1966. Creator An entity primarily responsible for making the resource Matilainen, Arvi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/cd8a35d256040c08f999f85c4a4225d6.pdf fbfac275efc6148683466dea00bd1b43 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kinkamon pihalta Mantelan tupaan Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maalaistalot kalusteet kotityö elämäntapa 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa kotitalonsa Jukojärven Mantelan päärakennusta ja sen sisustusta sellaisena kun se oli 1940-luvulla. Lisäksi hän kertoo talossa olleista tarvekaluista ja niillä tehdyistä sisätöistä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 7 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 7 : joulukuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/bb6f65b9f306981857254a6bd0dbeabc.pdf 322119947d4f08de866e00ef01f2593e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Koululaisnäytelmiä. WSOY, Porvoo, 1927. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisnäytelmiä Subject The topic of the resource näytelmät lastennäytelmät koulut juhlat Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1927 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Alternative Title An alternative name for the resource. The distinction between titles and alternative titles is application-specific. Suuri aarre Huono pää Matin ja Maijan joulukuusi Vuorenpeikon parta Kukko ja kana Description An account of the resource Laura Sointeen koululaisnäytelmiä vuodelta 1927. Sisältää näytelmät Suuri aarre, Huono pää, Matin ja Maijan joulukuusi, Vuorenpeikon parta ja Kukko ja kana https://www.keuruunveraja.fi/files/original/aad3d5814db419c36bd2359ace3b09d5.pdf fe2b3b5a5e7c7ae37af11808c8ec505d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Veto. 1-näyt. suojeluskuntahuvinäytelmä Hakkapeliitta, Helsinki, 1933. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veto Subject The topic of the resource näytelmät komediat suojeluskunnat kosinta vedonlyönti Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1933 Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933. https://www.keuruunveraja.fi/files/original/32ea771a1d5c8d95b247e9d8af34a67b.pdf dfcd5257b4d3003b8294cc03d737a313 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Riihenpölyä Mantelasta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi maataloustyö viljankorjuu ruis riihet muistelmat lapsuus 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo rukiin korjuusta ja puinnista lapsuuskodissaan Jukojärven Mantelassa. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 6 : syyskuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Relation A related resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c705c0dd075583f9e9e352d9b6a45b5d.pdf a2c54868ba7e29112561923983929af0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jättiläisenkivi Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi muistelmat lapsuus siirtolohkareet leikit maataloustyö 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja muistelee lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan pihapiirissä ollutta isoa kiveä, siihen liittyneitä leikkejä ja lasten talousaskareita. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 6 : syyskuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/3dff1a66dced5f316251b4edeb292d02.pdf fd690d7a8b4eeee268e5aceb0afb8fce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Martta-mökkiin limunaatille Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi matkat pyöräily kirkonkylät 1940-luku muistelmat Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa polkupyörämatkaa kodistaan Jukojärven Mantelasta Keuruun kirkonkylälle sekä asiointia siellä. Tapahtuma-aika on 1940-luvun loppu. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 5 (2002). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 5 : toukokuu 2002. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Created Date of creation of the resource. 2002 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b97e88a6b5908e16a4b794dbcd99994e.jpg 7329ce8b3afa0b74cc1ed4b4101f8dc9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsän kulotusta Subject The topic of the resource Keuruu metsänhoito kulotus Rovioaho, Väinö metsät 1950-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa Väinö Rovioaho sytyttää metsäaluetta palamaan rämeen laidalla. Tarkoitus on uudistaa aluetta kulottamalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/411e2f287c02962c8684ce747411193c.jpg 8844461bae54568adfff7d8eca159951 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppala puuston määrää mittailemassa Subject The topic of the resource Keuruu Kuoppala, Tauno metsänhoitajat metsät metsänhoito Liesjärvi (Keuruu) G. A. Serlachius Oy Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Tauno Kuoppala Keuruun Liesjärvellä G. A. Serlachius Oy:n metsätilalla. Kuvassa Kuoppalan takana näkyy mäntymetsää. Metsätila oli kulotettu vuonna 1950 ja kylvetty 1950 kesäkuussa. Se oli valtakunnallisen metsämarssin Keuruun kohteita. Valokuva otettu vuonna 1986. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/1735f71a1d6af4f928d77d5120953632.pdf c16c747189864f0336e2ebb55d17c4f1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Pikavalokuvaaja. Yksinäytöksinen pila. O.Y. NÄYTELMÄ, Helsinki, 1930. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikavalokuvaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat valokuvaajat valokuvaus valokuvausvälineet Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1933. https://www.keuruunveraja.fi/files/original/9582ebb9c6ac1d9d1ef24ff44637557e.pdf 775309b12525d944c1ce6dd25bfdf997 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Naisvihaaja. Yksinäytöksinen huvinäytelmä. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1949. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Näytelmä ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1935, Gummeruksen kustantamana, Gummeruksen näytelmiä 45. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Naisvihaaja Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset sukulaiset avioliitto Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen huvinäytelmä vuodelta 1949. Date Created Date of creation of the resource. 1949 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/105d726e269c976efc96b6faf5be06cd.jpg 3bffb11555350e9cb9e9a865bf1f5e60 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden viimeinen kunnanvaltuusto Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kunnanvaltuutetut 1960-luku Asunmaa, Lauri Halmeoras, Maija Heinämäki, Aune Etelämäki, Reijo Kanerva, Akseli Kanerva, Eino Kanerva, Väinö Kauttu, Kaarle Kivimäki, Sulo Kokinmäki, Pentti Koukkumäki, Paavo Lamminmäki, Niilo Lappi, Martti Leppäjärvi, Lauri Luoma, Ahto Vähäkömi, Kalevi Description An account of the resource Valokuvassa ovat Pihlajaveden viimeisen, kuntaliitosta edeltäneen kunnanvaltuuston jäsenet vuonna 1968, yhteensä 16 henkilöä. Kuva kuuluu Ilmari Lapin kokoelmaan, kuvaaja ei ole tiedossa. Kyseessä on kuvatekstiltään korjattu versio valokuvasta, joka on alun perin julkaistu Teppo Viholan teoksessa Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969 (tarkemmat lähdetiedot alla). Teoksen alkuperäisessä kuvatekstissä on useita pieniä virheitä kuvan henkilöiden nimissä. Muokatussa kuvassa oikeat nimet on kirjoitettu sinisellä tekstillä suoraan valokuvan päälle, ja mukana on myös alkuperäinen kuvateksti. Tämä dokumentointityö on tehty kollektiivisesti Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmässä, ja kuvan muokkaamisesta on vastannut ryhmän ylläpitäjä Hannele Naatula. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Vihola, Teppo, Vanhan Ruoveden historia 3:3:2 : Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918-1969. [Jyväskylä : Gummerus], Keuruun ja Pihlajaveden historiatoimikunta, 1986. (Kuva s. 294) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1968 Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Naatula, Hannele Historiallinen Pihlajavesi -Facebook-ryhmä Date Created Date of creation of the resource. 1986 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fe9490c046bc4bf410863442d53fe412.pdf 668b29d678757155618449438912c863 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: "Kirjeenvaihtoon halutaan..." Yksinäytöksinen huvinäytelmä. K. J. Gummerus Oy, Jyväskylä, 1948. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjeenvaihtoon halutaan... Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Subject The topic of the resource näytelmät komediat väärinkäsitykset kirjeenvaihto kirjeet palvelusväki avioliitto ilmoitukset (tiedotteet) Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1948. Date Created Date of creation of the resource. 1948 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/246b41fe8bc9a30326cb45f767907093.pdf 7344a968e2b4651a84e04161725e43cc Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Hukkasaari. 4-näytöksinen satunäytelmä. WSOY : Porvoo, 1923. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hukkasaari Subject The topic of the resource näytelmät satunäytelmät salaisuudet noidat merimiehet vangit prinssit kuninkaalliset valloitus Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923. Date Created Date of creation of the resource. 1923 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/a29da212c593fa92158db501e43c7af7.pdf b44cdfa722c20def772677e1ef5ffaa7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Hopearisti. Kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä. WSOY, Porvoo—Helsinki, 1939. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hopearisti Subject The topic of the resource näytelmät karjalaiset karjalaisuus äidit tyttäret rengit morsiamet häät petos perhesuhteet Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939. https://www.keuruunveraja.fi/files/original/94f471521466c74cf079996810263743.pdf bf7d258870c14bac71317f3ef9aa6c09 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Soinne, Laura: Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. (Herkkäuskoisten Petettyjen Yksinäisten Naisten Avustusjärjestö r.y.) 1-näytöksinen huvinäytelmä. Karjalan Aamu, Helsinki, 1964. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Toimisto HEUSPETYNAJ R.Y. Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource näytelmät näytelmäkirjallisuus avioparit työ palvelusväki valokuvaajat väärinkäsitykset Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen 1-näytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964. Date Created Date of creation of the resource. 1964 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/402b850a1e05163cdadc7b52819bbdaa.mp3 983be5c4c82cf13781230bd0a326f9f5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Sound A resource primarily intended to be heard. Examples include a music playback file format, an audio compact disc, and recorded speech or sounds. Duration Length of time involved (seconds, minutes, hours, days, class periods, etc.) 7 min 25 sek Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto (äänite) Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Lähdeaho, Soile Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistimet vapaa-aika luistelu retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho. Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource äänite (MP3) Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1951 oltiin jo uuden metsänviljelymenetelmän kanssa tekemisissä. Alhonsalon tien tuntumassa debytoi kahden metsänhoitajan, Luikon ja Kalelan, suunnittelema kakkulivaljastetun hevosen vetämä rautajalaksinen 2-kynsinen äes, laikkuri. Laikuttajan painaessa alas normaalin auran mallisista kahvoista rautakynnet painuivat maahan haluttuun syvyyteen. Laitteen keskellä oleva jäykkä jousi palautti kynnet alkuasentoon. Koeajon suorittivat Pataman tilan Kortteen perheen 3-henkinen porukka. Tytär ohjasti hevosta. Hänellä oli hevosen päitsiin kiinnitetty parin metrin pituinen keppi, jolla hän, kävellen edellistä laikkuriviä, määritteli laikkurivien etäisyyden toisistaan, samalla väistellen kantoja ja suurimpia kiviä. Isäntä puolestaan koukki kahvoista painellen halutun pituisia laikkuja suunnilleen parin metrin välein. Ja perässä astellut vaimo pudotti siemenet laikkuihin. Isäntä muisteli myöhemmin, että laitteella saatiin hyviä kylvölaikkuja ja nopeastikin siihen aikaan, mutta jatkuva koukkiminen oli raskasta työtä koneenkäyttäjälle. Laikkuri oli käytössä vain muutaman vuoden. Laite antoi kuitenkin vauhtia koneellisen metsänviljelykaluston kehittämiseen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Laikkuria koeajamassa Subject The topic of the resource Keuruu metsätalous metsänuudistus kylvö äkeet muistelu 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/cef6f1564d52b0e0db17871a0e61eeaa.pdf 48af7757bf556cc78721cc845bdd8bb3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulumuistoja Mantelasta Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi jouluperinne lapsuus muistelmat 1940-luku Description An account of the resource Kirjoittaja kertoo jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001). Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 4 : joulukuu 2001. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource PDF Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu digitoituna Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date Created Date of creation of the resource. 2001 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ollessani toisella luokalla Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938, sai koko luokkamme jostakin kurittomuudesta rangaistukseksi tunnin jälki-istunnon eli arestin. Koulukuriin kuului siihen aikaan mm. ehdoton tupakoimiskielto. Tiesimme, että kaksi vuotta vanhemmat kuudetta luokkaa kansakoulua käyneet pojat polttelivat välitunneilla huussissa. Istuntoa valvomassa oli uskonnon opettajamme Mäntän kirkkoherra Hjelt-Helaseppä. Hän istui kateederilla tehden jotakin kirjallisia töitä mulkoillen silloin tällöin rilliensä yli meitä, jotka ryhdikkäästi äänettöminä, kädet ristissä pulpetin kannella istuimme pulpeteissamme. Jokaisen hirsiseinäisen luokkahuoneen yhdessä nurkassa oli lautarakenteinen iso ilmanvaihtohormi, jonka katederin puoleisella sivulla oli isohko metallinen ritilä. Yhtäkkiä täyden hiljaisuuden vallitessa ritilästä kuului miehen äänellä: "Laurinmäki, tuu tupakalle"! Katseemme kääntyivät kohti luokkamme vanhimman ja isokoisimman pojan suuntaan, joka kasvot tulipunaisena kumartui pulpettiaan kohti. Hiljaisuus jatkui. Ja Riku-pappimme jatkoi paperitöitään. Odotimme mitä seuraisi. Meni pari minuuttia. Sitten valvoja nosti katseensa ja sanoi: "Niin, Laurinmäki menee vaan, kun kerran kutsutaan". Ei mennyt. Hiljaisuuden vallitessa istuimme arestimme loppuun. Myöhemmin Laurinmäki kertoi, etteivät Riku-pappi eikä muutkaan opettajat palanneet asiaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arestissa Subject The topic of the resource Mänttä yhteiskoulut rangaistukset tupakointi papit Hjelt-Helaseppä, Richard August opettajat oppilaat 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suomessa on kautta aikain järjestetty erilaisia valtakunnallisia kampanjoita erilaisin teemoin. Tulee mieleen mm. kultasormusten vaihtaminen rautasormuksiin sotiemme aikana, maaottelumarssi 1940, mottitalkoot, rakennusmessut, jne. Vuonna 1950 järjestettiin valtakunnallinen Metsämarssi koskien kaikkia metsänomistajia. Marssi saattoi käsittää erilaisia toimintoja metsissä esim. ojitusta, pystypuiden karsintaa, taimikon hoitoa, jne. Työnantajani G. A. Serlachius Oy:n Keuruun metsäpiiri valitsi marssitoiminnokseen metsänuudistamisen kulottaen ja kylväen. Kohde löytyi sopivasti Liesjärveltä Alhon tienhaaran pohjoispuolelta ns. Eteläahon mutkasta. Siinä oli sopivan kokoinen, juuri talvella hakattu muutaman hehtaarin suuruinen kitukuusikko. Kun radion sääennustus lupaili aurinkoista säätä, sovittiin kulotuspäivä. Kulotusaamuna kokoontui työmaalle allekirjoittaneen lisäksi pyromaanien ryhmä: Aati, Kalle, Martti, Heikki ja Markku Huumo, Lauri ja Väinö Rovioaho sekä Yrjö Pyry. Työkaluina heillä oli mukana lehtikuokkia, kirveitä, vesureita, muutama lapio ja kaksi pönttöruiskua. Miesten poltellessa tupakoitaan pidin heille Tuomarniemen kulotus akatemiassa opetetun selostuksen siitä, kuinka tulemme edessä olevan homman hoitamaan onnistuneesti. Alueella oli kaksi luonnon rajaa, maantie ja itäpuolella kosteaa rämettä. Vain pohjoispuolella oli suoran rajan takana varttunutta metsää. Sitten vaan valmistelu töihin. Alueen reunat nostettiin, eli hakkuutähteet poistettiin laidoilta runsaan 5 metrin leveydeltä ja leviteltiin alueen sisäpuolelle suurempien risukasojen tekoa vältellen. Suoralle rajalle kuokittiin ravi paljastamalla kivennäismaa kääntäen kuokalla vajaan puolen metrin kunttamaapalle metsän puolelle. Näin syntyi turvallinen palokuja, joka esti maatulen leviämisen rajan toiselle puolelle. Vihtapannan teon hallitsevat tekivät koivun ja kuusen oksista hosia pitkiin keppeihin ja pystyttivät niitä rajalle sopivin välimatkoin, mistä ne oli helppo löytää tarvittaessa savussakin. Vedenottopaikat kaivettiin suolle ja merkittiin pystykepin päässä poikittain olevalla litteäksi veistetyllä laikalla, jotta nekin oli helpompi löytää savun seassa. Arvioitu tarpeellinen määrä sytyttimiä tehtiin laittamalla halkaistun kepin päähän tukko tuohen käppyröitä. Kun vielä alueella olevat suurimmat kusiaspesät oli hajotettu ja varmistettu ettei alueella ollut suojeltavia linnunpesiä, olivat valmistelut suoritettu. Käytiin ruokailemaan ja seuraamaan tuulen suunnan vakiintumista mikä usein tapahtuu puolen päivän seutuvilla. Niin nytkin. Sopivan voimakas tuuli puhaltaa maantieltä alueen koillisnurkkaukseen missä raja ja räme kohtaavat. Sieltä on oikeaoppisesti tuulen alta hyvä aloittaa. Ennen sytyttämistäni toistan miehille Tuomarniemen Ukko-Borgin sanat, jotka hän aina lausui joukolle aloittaessaan kulotuksen: "Nyt astuu voimaan merilaki. Kukaan ei poistu työmaalta minulle ilmoittamatta ennen kuin homma on hoidettu". Olimme juuri suorittamassa ns. irtipolttoa, kun piirimetsänhoitaja ja piirimies saapuvat paikalle. Irtipoltto tarkoittaa aloitettaessa tulen sytyttämistä ravin aukon puolen kuntan ja sammaleen reunasta yhtenäiseen pätkittömään tuleen lähtökohdasta molempiin suuntiin n. 20 metrin verran. Mitä perusteellisemmin maanpinta palaa tässä alkuvaiheessa, sitä turvallisempaa on jatkaa tulen viemistä sivustoilla eteenpäin. Hyvin palanut irtipolttoalue ei pala uudelleen. Loikoilimme savun alla, koska maan pinnassa savua oli vähemmän, kuin ylempänä ja seurasimme raụhallisesti tulen etenemistä. Kun tuli saavutti hakkuujätteet, liekit voimistuivat. Vieraamme ilmeisesti vähän säikähtivät ja kehottivat miehiä menemään sammuttamaan syntynyttä roihua. Olivat kai ensimmäistä kertaa kulotuksella. Kielsin miehiä menemästä ja selitin vieraillemme, että homma menee ihan oppien mukaisesti. Kun irtipoltto oli suoritettu, aloitettiin sytytyksen jatkaminen molemmilla sivustoilla. Suoralla rajalla edelleen ravin reunasta ja suon puolella kovan maan reunasta. Sytyttämisen edetessä rauhallisesti osa miehistä partioi sivustoilla edestakaisin valvomassa olisiko tuulen lennättämät kipinät sytyttäneet pikkupaloja ravin ulkopuolelle. Mahdolliset tulet sammutettiin joko hosilla, sankoruiskulla tai tukahdutettiin tulipesäke heittämällä sen päälle ravista kivennäismaata. Runsaan parin tunnin kuluttua maantien varressa, tuulen yläpuolella, vedettiin suu tukkoon eli molempien sivustojen sytyttäjät kohtasivat toisensa. Palamisen ääni voimistui päätyen valtavaan jyminään liekkirenkaan sulkeutuessa miesten katsellessa hurraten tätä loppunäytöstä. Syvä hiljaisuus lepäsi nyt alueella. Vain pieniä savupissuja kohoili siellä täällä. Oli ansaitun lepohetken aika. Kävelin vielä varmistamassa, että vieraan tilan rajalla ei ollut ylimenoja. Siinä istuessamme sovittiin kuka tulisi illalla kulovartijaksi puoleen yöhön asti ja kuka jatkaisi siitä aamuun. Ensimmäinen voisi nyt piipahtaa kotonaan evästämässä itseään iltaa varten. Huilattuamme sammutettiin joukolla pahimmat savupissupesäkkeet erikoisesti vieraan rajan tuntumassa. Kulovartijan saavuttua pois lähtiessämme jätimme sammutuskalustoa paikalle mm. lehtikuokat, joita tarvittiin seuraavan päivän työssä. Aamulla sitten viisi Huumon miestä alkoi kuokkia kylvölaikkuja. Kivennäismaan piti tulla näkyviin. Mahdollinen vaaleanharmaa ravinnoton podsolimaa tuli poistaa. Laikun pintaa pöyhäistiin kevyesti. Siementen kylväjäksi tuli Yrjö Pyryn sisar Enne. Hän pyöräytti sormiensa kärjistä arvioimansa 5–10 siementä laikkuun ja tallasi ruudun kylvämisensä merkiksi. Merkintää varmisti, jos kylväjällä oli ruusatut kengänpohjat. Ennelläkin oli veljensä kumiteräsaappaat, joiden pohjissa oli hyvä ruusaus. Muutaman päivän päästä voitiinkin todeta, että Metsämarssi 1950, metsänuudistaminen kulottaen ja kylväen oli marssittu. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valtakunnallinen Metsämarssi 1950 Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950 Subject The topic of the resource Keuruu metsät metsänhoito metsänhoitajat metsätalous tapahtumat metsämarssi kulotus metsänviljely Liesjärvi (Keuruu) G. A. Serlachius Oy 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo valtakunnallisen Metsämarssin tapahtumasta kesäkuussa 1950. Tapahtumassa uudistettiin metsää kulottaen ja kylväen Keuruun Liesjärvellä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselällä on kautta aikain ollut merkittävä vaikutuksensa Keurusseudun ihmisten elämänmenoon. Vesistö on tarjonnut heille kulkutietä sekä kesällä että talvella. Se on antanut ihmisille monilajiset kalansaaliit sekä monipuoliset virkistymismahdollisuudet vaihtelevine hiekka-ja kalliorantoineen. Myös teollisuuden voidaan katsoa hyötyneen vesistön olemassa olosta. Kun vesistön eteläpäähän Mäntänkosken partaalle rakennettiin paperinjalostustehdas 150 vuotta sitten, laitos tarvitsi tuotteidensa valmistamiseen raaka-ainetta, kuusipuuta ja lisäksi koneiden tarvitsemaa voimaa ja lämpöä. Edellä mainittujen tarveaineiden hankinnassa katseet kääntyivät ympäristön metsiin ja edelleen puutavaran kuljetukseen teollisuuslaitokselle. <h4>Karppiproomujen aika </h4> Sanotaan, että vedellä on nöyrä selkä. Niinpä yhtiön puutavaran hankinnassa keskityttiin pääasiassa Keurusselän rantojen lähituntumassa olevien tilojen metsiin joista ostettu ja hakattu tehtaan tarvitsema pinotavara - kuusipaperipuut ja halot - ajettiin talvella vesistön rantavarastoille ja sulan veden aikana hinattiin pieninä lauttoina tehtaan rantaan. Tehtaan laajennuttua uusien koneiden hankinnan seurauksena raaka aineen tarvekin lisääntyi. Niinpä pikkupyräiden hitaasta hinaamisesta luovuttiin ja siirryttiin puutavaran kuljetuksessa proomukalustoon. Aluksi proomut olivat n. 10 metrin pituisia - myöhemmin vähän pidempiä - noin 4 metriä leveitä veneen muotoisia ns. karppi-proomuja. Noin 2 - 2.5 metriä korkeat tukevilla kaarilla - puuta ja lattarautaa – tuetuista lankuista veistetyt sivulaudat taipuivat hyvin kaareviksi sivuiksi. Taivuttamista helpotti, jos lankkua pehmennettiin kuumalla vedellä tai höyryllä. Kapeat sivut päällekkäin asetetut lankut höylättiin siten, että sisäpuolella pinnat olivat tiiviisti vastakkain. Ulkolaidalla lankkujen väliin jäi noin vajaan senttimetrin rako. Kun laitojen lankut oli kiinnitetty ruuvipulteilla ja pitkillä seppien tekemillä takonauloilla, tammikkailla, kaariin, tilkittiin -eli riivattiin-laitojen ulkoraot tervaan kastetulla pellavatappuralla. Tavallisesti tämän työn teki kaksi miestä. Toinen syötti riivenauhaa rakoon ja ohjasi litteää riivausrautaa. Toisella oli pieni leka, jonka varren päässä olevassa reiässä oli lyhyellä poikkipuolalla varustettu nahkalenkki. Tämä lekari riiputti työkaluaan toisella kädellä ja toisella naputteli riivausraudan tukkapäähän. Riivauksen jälkeen laitalankkujen saumat käsiteltiin vielä kuumalla piellä. Tätä työtä varten Sassinniemen pajan seppä oli tehnyt erikoisen laitteen. Siinä oli kuumalle pielle sulkuventtiilillä varustettu säiliö, josta työn käynnistyttyä piki valui vaakatasossa olevalle karvareunaiselle rullalle. Työntekijä kuljetti sitten rullaa sauman päällä ja työkaveri hoiteli isosta padasta höyryävää pikeä saumaajalle. Proomun sisäpuolen laidat ja pohja vuorattiin lankuilla. Proomun perässä oli iso saranoitu peräsin. Pitkällä ohjaustangolla tyyrättiin tarvittaessa aluksen kulkua noin 0,5 metriä korkealla lankkupenkillä seisten. Lopuksi proomu varustettiin kokkarenkaalla ja muilla ankkurointiin tarvittavilla osilla ja keulan molemmille puolille laitettiin numerolaatat. Joskus proomu sai nimilaatankin. Proomua lastataan Ennen proomun lastaamista rantavaraston vedestä etsittiin tarpeeksi syvä kohta, jotta proomu ei lastattuna koskettaisi pohjaa tai kiveä, jolloin viime mainitussa tapauksessa proomun pohjaan olisi syntynyt pohjalankun murruttua vuotovaurio. Sopivan paikan löydyttyä proomu ankkuroitiin liikkumattomaksi molemminpuolisin vaijeri-ankkurein. Tämän jälkeen oli lankkusillan teko pinoilta proomuun. Silta rakennettiin proomun ja rannan välille eri korkuisten nelijalkapukkien päälle. Lankkujonoa oli kahdenlaista. Poikkipuilla naulattiin kaksi lankkua rinnakkain tai sitten oli vain peräkkäin noin 12 tuumaisia, usein vain läpisahattuja kanttaamattomia lankkuja. Lankutus tehtiin siten, että lankun proomun puoleinen pää oli pinon puoleisen pään päällä. Näin menetellen kuorma ei tökkinyt lankkujen liitoskohtia ylitettäessä. Työn yhteydessä jokainen lankku petattiin niin, että se ei ollut kallellaan eikä notkunut kuormaa yli kuljetettaessa. 1-metrinen pinotavara kärrättiin proomuun suurilla rautapyöräisillä kottikärryillä. Taitava kärrääjä saattoi kuljettaa kuivaa halkoa jopa 1,5:n motinkin kuorman. Lastauksen alkuvaiheessa kuorma kipattiin ruumaan, missä miehet latoivat puut pinomuotoon. Sovituin määrävälein kärrääjät ja pinoajat vaihtoivat osiaan. Pinojen kohottua lankutusta jatkettiin proomun perälle asti. Täydessä lastissa proomun keskellä oli kottikärryväylä ja sen molemmin puolin aluksen pituiset pinojonot. Lastien suuruudet vaihtelivat 50–60 motin vaiheilla. Tällöin proomun pohjan köli oli runsaat puolitoista metriä vedenpinnan alapuolella. Kärräys oli taito- ja voimalaji. Tasapainon hallinta ja jalka sekä käsivarsivoimat olivat lastaajien valttiominaisuuksia. Miehet tunsivat lähiseudun taitavat ammattilaiset ja muodostivatkin tavallisesti keskenään työporukkansa. Lastausporukan sosiaalinen huoltopuoli oli todella heikkoa. Yhteistä majoitusta ja muonitusta ei aina ollut. Toiset kortteerasivat lähiseudun taloissa. Toiset saattoivat käydä työssä pitkänkin matkan takaa kotoaan. Päivän sapuska ostettiin kortteeritalosta tai tuotiin repussa kotoa. Aina ei ollut varaa kahvitteluun ja janoon juotiin järvivettä. Melkoinen parannus oli, kun vorokkiponttoo-mallinen majoittuminen tuli käyttöön. <h4>Keurusselän kuljetuskalusto kehittyy</h4> Kun Mäntässä tehdas laajeni, lisääntyi samalla raaka-aineen tarve. Tähän Keurusselän karppiproomulaivasto ei pienuuttaan ja runsaasti miestyövoimaa käyttävänä pystynyt vastaamaan. Proomut poistuivat liikenteestä pääasiassa 1920-luvulla. Viimeisinä aikoina niillä kuljetettiin erilaista sahatavaraa Kolhon sahalta Mäntän Myllyrannan lautatarhalle. Syntyneen tilanteen seurauksena Serlachius-yhtiö ryhtyi suunnittelemaan jotakin uutta ja tehokkaampaa kuljetuskalustoa Keurusselälle. Suunnittelun tuloksena päädyttiin proomukalustoon. Kun Mäntän tehtaan varsinaisella puutavaravarastolla Sassinniemellä oli sekä kiinteä että siirreltävä kapearaideverkosto, nähtiin tulevan kuljetuskaluston edellyttävän kolme päävaatimusta: Kapearaiteisuuden sekä kuljetettavan puutavaran lastaamisessa rantavarastoilla ja purkamisessa Sassinniemellä ja lastin määrän vähintään 200 mottia sekä että täydessä lastissa proomu ei saanut upota yhtä metriä syvemmälle. Näillä vaatimuksilla sitten 1900-luvun alkupuolella rakennettiin keskimäärin 4–5 proomun kuljetuskalusto. Proomun laidat ja kölillinen pohja tehtiin lankuista pikisaumoin kuten karppiproomukin. Pohjan poikittaisten tukiparrujen päälle naulattiin tervaamaton lankkulattia. Proomun suorakaiteen muodon varmistamiseksi poikki proomu kiinnitettiin n. viiden metrin välein tukevat parrut, pantterit, jotka keskeltä tuettiin pystytuin koko proomun pituudelta järeään köliparruun. Pantterien päälle keskelle kiskotettiin rautatie. Kiinnitystolppien ja vesipumpun laittamisen jälkeen naulattiin lankuista proomun laidoille jaloin kulkemista varten n. puoli metriä leveä renkku. Tampereen kaupungin maistraatin alusrekisterin mukaan esim. 22.6.1916 valmistuneen proomun N:o 17 tilavuus on ollut 219.63m3. Proomun nro 4 strategiset mitat ovat olleet: pituus 30,4 m, leveys 7,08 m ja syvyys 0,92 m. Proomu ankkuroitiin rantaan kuten karppiproomu. Nyt 4-jalka pukkeja tarvittiin vähemmän, kun täyteenkin lastattu proomu ui vain vajaan metrin syvyydessä. Lisäksi korkeampijalkaista pukitusta vähensi proomun ja rannan väliin sijoitettu, matalassa uiva, runsaan 10 metrin pituinen kämppäproomu. Sen ylitse rakennettua rautatietä pitkin kuormat lykättiin lastiproomuun. Kiskotus vedettiin 6 metrin ratamitoin pinojen viereen ja rata petattiin tukevaksi puupölkyin ja kivilohkarein. Lastausta suoritettiin n. 2 metrin pituisilla, päätytolpilla varustetuilla rullavaunuilla. Liiallisen vauhdin hillitsemiseksi vaunuissa oli kaikissa pyörissä jarru. Maaston viettäessä maalta proomuun päin lasturi seisoi vaunun takalaidalla ja tarvittaessa painoi jalallaan pientä läpäkkää, josta ohut sinkkivaijeri välitti käskyn jarrulaitteisiin. Rullavaunun noin 2–2,5 motin lasti pinottiin neliömäiseksi; usein haloista tehdyin lastikohtaisin jatkotolpin. Lastureita oli tavallisesti 4 miestä ja jokaisella oma vaunu. Täydet vaunut työnnettiin proomuun pantterien välien kohdalle. Sen jälkeen 2 miestä vastakkaisilla panttereilla seisten pitkillä kangilla keikauttivat lastin ruumaan. Lastia ei pinottu, vaan halot ja pölkyt tulivat ruumaan lähes pystyasentoon. Täyden ruumalastin päälle kaadettiin vielä täkkilasti. Lastaus aloitettiin proomun peräpäästä. Tällöin perä painui ja vaunut menivät kevyesti perille syntyneestä alamäestä johtuen. Elämää Keurusselän proomuilla Normaalioloissa noin 200 motin lasti lossattiin päivässä. Lastaajien asuntona toimi pieneen proomuun rakennettu kämppärakennus. Siellä oli nukkumatilat ja pieni hella sapuskan valmistamista varten. Työpäivään herääminen varmistettiin herätyskellon pirinällä. Köksävuorossa oleva kiirehti ensimmäisenä kahvin keittoon. Tavallisesti kiehumisen nopeuttamiseksi hellan liitinrenkaita poistettiin pannun koosta riippuen sopiva määrä. Kahvi ostettiin vielä 1920–30-luvuilla raakana ja paahdettiin rännälillä halutun tummaksi. Kahvin kalleudesta johtuen - kun sitä juotiin useamman kerran päivän kuluessa janon torjumiseksi - poroja ei joka keittämisellä poistettu, vaan lisättiin aina sopiva määrä jauhetta seuraaviin keittämisiin päivän kuluessa. Vakiona oli, että kahvin kiehuttua siihen ripautettiin vielä pieni hyppysellinen suolaa. Tavallisesti syötiin kaksi kertaa päivässä - tukevasti silloin. Viikon ruokalista saattoi käsittää vuoropäivin esim. läskisoosia ja perunoita, hernerokkaa, kalakeittoa, hampparista tehtyä makkarakeittoa, jne. Päivällä nautitun tukevan aterian jälkeen otettiin ruokaperäiset. Lähistön maatalojen tuotteita käytettiin luonnollisesti paljon kuten maitoa, kananmunia, leipiä ja voita. Kauempaa kaupoista haettiin kahvit, sokerit, vehnäset, vaarinkaljat, punapallojuustot, jne. Ostosreissut vuoroteltiin tai hakumies ratkaistiin korttipelillä. Jokapäiväisillä proomunhakureissuilla myös laivamiehet toivat haluttuja tavaroita Keuruulta ja Mäntästä. Vapaa-aikaa vietettiin monin erilaisin toiminnoin. Arkinen ilta aloitettiin itsensä ja hikisen paidan mäntysuovalla pesulla. Aterioinnin jälkeen oli erilaisia illanviettotapoja. Korttipeli oli niistä yleisin. Suosituimmat pelit olivat pienin rahapanoksin tai ilman, sökö, pokka, ramina, tikki ja nakki. Mutta saatettiin lähteä lähistön taloihinkin iltaa istumaan ja kuultiin mitä valtakunnassa ja maailmalla oli tapahtunut. Usein saatiin mukaan vanhoja sanomalehtiä luettavaksi. Patteriradio tuli iltojen iloksi vasta 1940–50-lukujen vaihteessa. Lauantaisin käytiin rantatalojen jälkilöylyissä jolloin samalla pyykättiin vähän vahvempia vaatteita. Jos sunnuntaina lähistöllä oli iltamat tai tanssit, niin sinne lähdettiin rässihousut jalassa ja ravatti kaulassa. Joskus näissä pidoissa otettiin mykkyräkännit. Pontikka kun ei ollut hakusessa. Seuraava maanantai olikin sitten yhtä hammasten kiristelyä. Joka paikkaa kolotti ja proomu oli pakko saada lastatuksi ennen laivan tuloa. Kun lasturin jokapäiväisen elämän tarpeet olivat vähäiset ja todella raskas työ oli kohtalaisen hyvin palkattua, niin rahaakin kertyi. Niinpä monet viettivätkin talvikaudet vain kevyempiä pihatöitä tehden valmistautuen samalla seuraavan kesän uurastamiseen. Päämallista poikkeavia kämppäproomuja oli myös. Ns. neptunilaisessa ei rautatie ollut kiinteä proomun pitkän sivun suuntainen, vaan kevyesti puupukeille tehty ja poikittain yli proomun keulaosan. Korsuproomu oli sota-ajan tuote. Tavallisen proomun peräosaan oli katettu laudoilla ja tervapahvilla noin 3 metrin pituinen ala. Sisällä makuutila oli pehmitetty kupo-oljilla, joiden päälle oli laitettu pressu. Sisällä nukuttiin lämpiminä kesäöinä vaatteet päällä. Ulkopuolella keitettiin korvikkeet ja keitot priimus-keittimellä. Proomu oli sota-aikana käytössä parina kesänä. Miehistönä työskenteli muutama vanhempi mies ja 5–6 rippikouluikäistä poikaa. Proomu ei ollut säännöllisessä liikenteessä ja toimi tarvittaessa pääasiassa vesistön eteläosassa. Proomukuljetus päättyy Kustannuksiltaan edullisemmaksi osoittautunut autokuljetus syrjäytti proomukuljetuksen lopullisesti 1950-luvulla. Vuosikymmenet vesistön kesäiseen maisemakuvaan kuuluneet lastiproomut poistuivat ja ne myytiin yksi kerrallaan polttopuiksi. Samoin proomukämppien, joiden savukorsteeneista iloisesti tuprahdelleet savukiehkurat olivat kertoneet Keurusselän vesillä liikkujille työstä ja elämästä, kohtaloksi tuli hajota savuna taivaan tuuliin omakotitalojen uunien ja savupiippujen kautta. Suurimpia rantalastauspaikkoja Keurusselän rannoilla olivat: Länsirannalla Harmaaniemi, Jokilahti, Kaukasen ranta, Heinäsniemi ja Viikinlahti. Sotien jälkeen autokuljetuksen lisäännyttyä yksi lastauspaikka sijaitsi Haapamäen tien varrella ennen Isonkiven salmea, nykyinen pyykinpesupaikka, Kantolan ranta. Matalan rautatiesillan takia lastiproomu kellutettiin sillan alitse Tiwin lahdelle, josta sitten laiva vei proomun Mänttään. Itärannalla varastopaikkoja oli Rajalevä, Palohiekka, Kuusiniemi, Roosinpohja, Airolahti, Hakolan hiekka, Hirvenlahti ja Tarhian perässä Pellonpää. <h4>Luettelo Keurusselällä liikennöineistä laivoista ja varppareista:</h4> Laivat: Keuru 1885–1901 Elias Lönnrot 1890–1927 Tähti/Mänttä/Mänttä I 1916–1956 Kivistö 1927–1935 Kotka / Mänttä IV 1912–1951 Siro 1932 Mänttä III 1936–1965 Mänttä II 1966 Pohjoisjärvi 1944–1945 Jukka 1979–1980 Varpparit: Sassi I 1927–1936 Varppi II 1937–1965 Varppi I 1925–1960 Latiainen 1948–1949 Tako 1950-luvulla = oli tunnelipotkurilla varustettu hinaaja Kiho 1950-luvulla Warppi IV, W. Rosenlew Oy:n alus lauttauksen loppuun 1950-luvulla. Kolhon reitin laivat: Piia Bonnäs Kaija Louhi Joutsen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Puutavaran proomaus Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Keurusselkä uitto proomut Mänttä Sassinniemi vesistöt vesikuljetus 1900-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/4c263995260d0490c9dfaef8cfbce9d6.pdf 89d250fae74db554815565c2c18de8a0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuomo Ilomäen tekstejä Kaiun korva -lehdestä Subject The topic of the resource muistelmat lapsuus Jukojärvi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Tuomo Ilomäen lyhyitä tarinoita lapsuudesta Keuruun Jukojärven Mantelassa. Tekstit on aiemmin julkaistu Kaiun Korva -lehdessä vuosina 2001-2012 sekä Ilomäen omakustanneteoksessa Kuin valkeat käärmeet (2013). Tuomo Ilomäki syntyi Keuruun Jukojärven Mantelassa vuonna 1939 talvisodan kynnyksellä. Perhe muutti vuonna 1950 Jämsään, jossa Ilomäki aloitti oppikoulun Jämsän yhteiskoulussa ja myöhemmin kirjoitti sieltä myös ylioppilaaksi. Aikuisikänsä Tuomo Ilomäki on asunut Espoossa ja ollut yhteiskunnallisesti aktiivinen mm. työssään sähköalalla sekä urheiluseuratoiminnassa. Hän itse kertoo Kuin valkeat käärmeet -kirjan saatesanoissa (s. 6): "Kirjoituskokoelman tarkoituksena on kertoa nuoremmille polville, millaista on ollut maalaiselämä Keski-Suomessa 1940-luvulla alle kymmenvuotiaan pojan kokemana." Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Tekstit julkaistaan Keuruun Veräjässä oikeudenhaltijan luvalla. Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2001-2012 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kun isä niittokoneen osti Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi heinänkorjuu niitto viljankorjuu muistelmat 1940-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Ilomäki, Tuomo Description An account of the resource Kirjoittaja kuvaa lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan heinätöitä ja viljanpuintia ja niihin käytettyjä menetelmiä. Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 3 (2001). Source A related resource from which the described resource is derived Kaiun korva : Jukojärven kylälehti. Nro 3 : syyskuu 2001. Ilomäki Tuomo, Kuin valkeat käärmeet. Espoo : Tuomo Ilomäki, 2013. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Teksti on julkaistu oikeudenhaltijan luvalla. Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource pdf Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020 Date Created Date of creation of the resource. 2001 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/89d1971b32bc5d809a41ba762b6c3117.jpg d4cfe21f36ee5b150f6f27df2b09cdd6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun teollisuuselämä sai uuden toimijan, kun sodan uhatessa lääketehdas Orion siirsi syksyllä 1939 turvallisuussyistä osan tuotannostaan Keuruulle. Orionin toimitusjohtaja Erkki Leikola (1900–1986) esitti entistä kotipitäjäänsä väliaikaiseksi toimipaikaksi. Leikola oli Keuruun entisen kirkkoherran, Albert Leikolan poika. Tuotantoon tarvittavat välineet ja raaka-aineet muutettiin kuorma-autoilla Helsingistä Keuruulle 14.10.1939. Työntekijät matkustivat Keuruulle linja-autolla. Matka taittui nopeasti, mutta perillä Keuruulla tuotantotilojen löytäminen oli vaikeaa. Henkilökunta majoitettiin keuruulaisiin taloihin, ja lopulta toiminnot hajautettiin jopa 18 eri pisteeseen. Toimipaikkoina olivat mm. Pöyhölän entinen pappila, Sukkatehtaan värjäämö ja Osuusmeijeri. Varastoja oli ympäri Keuruuta. Vaikeuksista huolimatta ampullien, salvojen ja tablettien valmistus saatiin nopeasti käyntiin ja toiminta loppui Keuruulla vasta noin kuukausi talvisodan päättymisestä, huhtikuussa 1940. Marraskuussa 1939 ehdittiin jo kerran palata Helsinkiin, mutta sodan sytyttyä tultiin nopeasti takaisin Keuruulle. Orionin toiminta Keuruulla ei päättynyt talvisodan evakkoaikaan. Vuonna 1942 lääketehdas alkoi rakentaa Keuruun seurakunnalta hankkimalleen Varissaaren eteläosan tontille tehdasaluetta. Vuoteen 1946 mennessä tontille oli valmistunut rautatie, tehdas ja toimisto- ja asuinrakennuksia. Alueen arkkitehteina toimivat Aarne Ervi ja Laila Niemioja. Orion tuotti Keuruulla muun muassa männynhavuöljyä, tärkkelyssiirappia ja puolivalmisteita Orionin Helsingin tehtaita varten. Samoin tuotteina olivat suksivoide, tukinpääterva ja jopa makaroni. Myös siirappia tehtiin, ja sitä valmistettiin myös asiakkaan omista raaka-aineista. Keuruulaiset alihankkijat toimittivat tehtaalle myös tuotannon tarvitsemia raaka-aineita, kuten havuja ja jopa muurahaisenmunia. Orionin tavoitteena oli kehittää tuotantoa Keuruulla. Tehdasalueelle perustettiin Varissaaren sähkö vuonna 1947. Vuonna 1948 perustettiin Orionin tytäryhtiöksi Varissaaren Puu ja Metalli Oy, VPM. Orionin tehtaalla oli jo aiemmin ollut oma konepaja ja seppä. Perustetun yhtiön toimialaan kuuluivat autokorjaamo ja puutavaran hankinta. Johtokuntaan kuuluivat mm. Erkki Leikola ja Arvo Ylppö. Autokorjaamolle oli seudulla tarvetta ja autoistumisen myötä toiminnalle havaittavissa kasvunäkymiä. Kymmenen vuoden päästä, vuonna 1958 yhtiön toimintaan kuuluikin jo autokorjaamo, maalaamo, autoliike ja autokoulu. Yrityksellä oli myös varaosaliike kirkonkylän keskustassa nykyisen Pitäjäntuvantien yläpäässä Ruokosen talossa. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Toimintaa ei oltu saatu kannattavaksi. Tuotantolaitoksen tiloihin Varissaaren Puun ja Metallin rinnalle päätettiin perustaa lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiöiden nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä tiivistettyä ja tiivistä lastulevyn laatua hyvin kuvaava Tiwi Oy. Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Pian lastulevytehdas työllisti ilman alihankkijoita jo 60 työntekijää. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Tiwi kehittyi Keuruun merkittävimmäksi työnantajaksi 300 työpaikallaan. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Yli 30 vuotta jatkunut Orionin kausi Keuruulla päättyi. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Automatisoinnin ja muiden teollisuuden muutosten myötä työpaikkojen määrä väheni. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Keuruun Lämpövoima Oy osti entisen Orionin tehdasalueen vuonna 2008 ja alueella on toiminut lämpölaitos vuodesta 2010. Osa vanhoista Orionin aikaisista rakennuksista on säilytetty. Muun muassa tehtaan piippu on jätetty paikoilleen. Alue on tärkeä rakennushistoriallinen kokonaisuus Keuruulla ja se kertoo tarinaa seudun teollisuuden historiasta. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan. LÄHTEITÄ JA KIRJALLISUUTTA: Valokuva: Kuvassa punatiilestä rakennettu nykyinen Varissaaren lämpölaitos Varissaari 2, joka on entinen Orionin tehdasrakennus 1940-luvulta. Rakennuksen päässä on korkea nelikulmainen torni ja sivussa korkea tehtaanpiippu. Kuva otettu 24.3.2020. Sähköiset aineistot: Orion evakossa, lääketehdas muuttaa Keuruulle, <a href="https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/">https://www.orion.fi/konserni/orionin-vuosisata/1940/Orion-evakossa-laaketehdas-muuttaa-Keuruulle/</a>, viitattu 26.3.2020 Facebook.com/keuruunveraja, Orioniin ja Tiwiin liittyvät keskustelut 24. – 26.3.2020 Lehdet: Suur-Keuruun sanomat 21.3.1958, Varissaaren Puu ja Metalli toiminut 10 vuotta paikkakunnalla. Kirjallisuutta: HAAPANEN, Olli 2017: Enemmän valoa. Keuruun sähkö 100 vuotta. Keuruu: Keuruun Laatupaino KLP Oy. LAPPI, Liisa ja RUHANEN Jarmo 2016: Orion ja Tiwi siirsivät Keuruun teolliseen aikaan. Artikkeli julkaisussa Keuruun joulu 2016, s. 60–63. Keuruu. Lions club. JÄRVIÖ, Jouko & LOVEN, Jaakko & RAINIO, Jussi (toim.) 1962: Tämä on Keuruu. Keuruu: Keuruun matkailulautakunta. VIHOLA, Teppo 1986: Vanhan Ruoveden historia. 3:3:2, Keuruun ja Pihlajaveden historia 1918–1969. Jyväskylä: Gummerus. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Orion ja Tiwi Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu teollisuus kemianteollisuus lastulevyteollisuus tehtaat Varissaari lämpövoimalat Orion Varissaaren Puu ja Metalli Oy autoliikkeet autokoulut Leikola, Erkki Leikola, Albert Niemioja, Laila Description An account of the resource Talvisodan aikana Orionin lääketehdas siirsi toimintojaan Keuruulle. 1940-luvulla Varissaareen rakennettiin tehdasalue kemianteollisuutta varten. Siitä alkoi tärkeä luku keuruulaisen teollisuuden historiassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rokkonen, Hanne Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku 1940-luku 1950-luku 1960-luku 1970-luku 1980-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/53e9e7b11e413710ae248842b1a57f44.jpg aaf27150c86aa5a5539cd094a1707934 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen hoitajan asussa Subject The topic of the resource sairaalat sairaanhoitajat hoitotyö toimistotyö Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/1b4f746a8d3f4087234e90985e231685.jpeg d7ae0c5aa41aecb6baefdade5f435606 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla Subject The topic of the resource sukulaiset tädit lapset rannat kesä Creator An entity primarily responsible for making the resource kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunnallinen sairaalatoiminta 130 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu terveydenhuolto sairaalat terveydenhuoltolaitokset juhlavuodet Description An account of the resource Keuruun kunnallisen sairaalatoiminnan 130-vuotisjuhlaa vietettiin 1.11.2019. Kokoelma sisältää sairaalatoiminnan historiasta kertovia aineistoja, jotka kerättiin juhlavuoden aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document ”Katso kuinka kauniisti kukka kukkii, myös se suree kummitädin kuolemaa”, sanoi isäni isä Matti-pappa ääni liikuttuneena. Minä olin noin 6-vuotias, mummolassa hoidossa ”mummolan koulussa”, koska veli oli mennyt kouluun ja vanhemmat työhön. Tuo verenpunainen kukka kruunuineen oli valtava ja kaunis pienen kamarin ikkunalla, valoa vasten. Taustalla jossain tikitti seinäkello omaa tasaista mittaamistaan. Kohta käytäisiin päiväunille mummon ja papan parisänkyyn. Minä keskelle. Elin tuon talven arkipäiviä kotini naapurissa, isovanhempieni luona mummolassa Keurusselän rannalla. Syksyllä 1962 kaikki muuttui, sillä heidän ainoa tyttärensä, minun isäni sisar Sirkka sairastui vakavasti ja menehtyi syöpään talvella 1963. Kuollessaan Sirkka oli vain 41-vuotias. Me kutsuimme häntä kummitädiksi, vaikka oikeasti hän oli vain veljeni ja yhden serkkuni kummitäti. Kaikkien vunukoiden kummitäteyden hän ansaitsi omalla helskyvällä persoonallaan, välittämisellä ja myös antamillaan runsailla lasten lahjoilla. Sellaisilla, joihin ei lapsuusperheissämme olisi silloin ollut varaa. Tyttären kuolemassa omat isovanhempani menettivät tärkeän tuen ja turvan, jollainen Sirkka heille eläessään oli ollut. Sirkka oli valmistunut sairaanhoitajaksi vuonna 1946 ja hän työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana vuosina 1947 – 1951. Vuodesta 1955 alkaen hänen työpaikkansa oli Keski-Suomen keskussairaalassa aina kuolemaansa asti. Sirkasta tuli minulle hieman mystinen lapsuuden ihminen. Isovanhempieni suuri suru sekoittuneena muiden aikuisten vakavuuteen ja kiitollisuuteen hämmensivät minua ja mietin usein millainen ihminen Sirkka oikein oli. ”Kolmen pojan ainoa sisko”, Sipposen veljeksillä oli tapana sanoa. Nuori nainen, joka aikuistui sodan aikana, päämäärätietoisesti halusi auttaa läheisiään ja hakeutui alalle, jossa sai auttaa muita. Pian valmistuttuaan Lahden Diakonissalaitokselta hän eteni osastonhoitajan tehtäviin. Hänen täytyi siis olla täsmällinen, taitava ja osaava. Lapsuuden ja nuoruuden kuvissa hän on tyyni ja huoliteltu. Ensimmäinen koulutettu nainen lähisuvussani tuona aikana. Selvästi esimerkkiainesta. Kuin jostain verhon takaa tuli Sirkka elämääni työskennellessäni kesätöissä Keuruun vanhainkodissa 1970-luvulla. Eräs hoitaja näytti kuinka Sirkka Sipponen aikanaan oli opettanut nuorille hoitajille potilashuoneen oven avaamista ja sulkemista. Tämä oli tehtävä potilasta ja tämän rauhaa kunnioittaen. Sain minäkin siis osani Sirkan opetuksesta. Nypin loppukesän verenpisarastani kuivia kukkia ja lehtiä. Hymyilen hiljaa mielessäni ja lähetän terveiset Sirkalle. Tarja Sipponen Pirkkala Kuvat: Sirkka Sipponen hoitajan asussa -kuva, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalamuseo Sirkka Sipponen lasten kanssa rannalla -kuva, Tarja Sipposen kotialbumi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuinka verenpisarasta tuli surun kukka Subject The topic of the resource muistelu Sipponen, Sirkka sairaalat sairaanhoitajat kuolema sukulaiset Keuruu Description An account of the resource Tarja Sipposen muistelu sairaanhoitaja Sirkka Sipposesta, joka työskenteli Keuruun kunnansairaalassa osastonhoitajana 1947-1951. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sipponen, Tarja Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2020-03-26 Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Teksti Tarja Sipponen Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asia on vilpitön, sanoi Lehdon Vesa. Keskusteltu asia oli todettu asialliseksi ja oikeaksi ja asia voitiin pistää toimeksi. Ei olla sian selässä. Ei ole turhan kiire. Eteenpäin, sano muori kun lankes. Pysähtyneen asian vieminen eteenpäin. Hiljaista, kuin tossutehtaassa. Täydellisen hiljaisuuden toteaminen. Jetsulleen. Asian on todettu olevan kunnossa. Jos lähdettäs, sano Pispalan palokunnan päällikkö, vaikka letkut oli jäässä. Puolileikillinen sanonta johonkin tehtävään lähdettäessä. Kyllä foortti vetää, jos kartaani pitää, sanoi Soinisen Heikki. Koville ottaa, kun koiras poikii. Kun vaikea työtehtävä ei meinaa onnistua Niin se onki, sano Lonki, kun istu kivellä ja onki. Myönteinen lausahdus jonkin asian keskustelun yhteydessä. Niisin nuukaa. Ei tarvitse olla aivan täsmälleen. Nöyrä kiitos, sanoi Autos' Kalle kiitellessään. Olla äimän käkenä. Olla asiasta täysin tietämätön Pakko Sakarin tanssia, kun soitetaan. Myöntyä ja hyväksyä jonkin tehtävän suorittaminen osallistumalla itse mukaan. Perästä kuuluu, sano torventekijä. Vastaus, kun kysellään keskeneräistä työtä. Se on jeti! Se on varma! Se on mun, sano Eenokki akkaansa. Kun omistaja huomaa vieraan ottavan hänen omaisuuttaan. Siinä on syömättömän syrjää. Pelaa, jos tahlot, ei minun tarpeeni vaali, sanoi työnjohtaja, kun vei lentojätkän Leppäjärven metsään hakkuutöihin. Sitten vaan, sano Iita. Ja Iita oli sortin likka. Sanonta työtä aloitettaessa. Summassa vaa', ku karstuset Ameriikkaan. Tehdään jotakin suuremmin suunnittelematta. Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan. Tervetulotoivotus henkilölle, tutulle tai tuntemattomalle vierasjoukolle. Vettä tulee ku aisaa. Sataa vettä yhtenään ja runsaasti. Yks hailee. Aivan sama. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanontoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne suullinen perinne kansankulttuuri sanonnat sananparret sananlaskut Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Patukat, sano Pinnin Jaska. Patakortin lyöminen pöytään Pata putos, muttei särkynyt. Patakortin lyöminen pöytään Ruudut suuret, sano lasimestari. Ruutukortin lyöminen pöytään Ristin tie on kaitaa. Ristikortin lyöminen pöytään Herttasta oli Hanna-vainaan elämä. Herttakortin lyöminen pöytään Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Korttipelisanontoja Subject The topic of the resource Keuruu kansanperinne korttipelit suullinen perinne kansankulttuuri Description An account of the resource Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja, joita on käytetty korttipelejä pelattaessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Akantappaja : moottoripyörän sivuvaunu Aviisi: sanomalehti Haakki : mittausväline - kaulain. Käytettiin mm. tuki puiden kokoa pystyarvioitaessa Hollillaan: olla kohdallaan, kunnossa Hokit : hevosen kenkiin ruuvatut liukastumista estävät rautapiikit Hornata : jonkin esineen, ihmisen, jne. sieppaaminen nopeasti liikkuvan veden, tuulen, jne mukaan. Esim. koski ihmisen, myrskytuuli ihmisen, puut, kone ihmisen jäseniä, jne. Huikkia : vaihtaa tavaraa välimaksutta Huikonen : esim. pitkähkö hiihtoladun alamäki Huithapeli: vastuuton, epäjohdonmukainen, mistään välittämätön Hunsvotti : huonotapainen henkilö Höynäyttää : narrata tarkoituksella Iljanjää: iljanne, jäätynyt sileä tien tai veden pinta Jetsulleen: olla kunnossa Kahenjakonen : puolittaminen ilman mitään korvausta, esim. metsättömän polttopuiden hakkuu vieraan metsästä. Joka toinen motti hakkaajalle ja joka toinen metsänomistajalle Kahveli : haarukka Kahveri : ruokakomero ulkoilmalämmin Kaivokonna : kaivon kaivaja Kappa : puinen laatikko, tilavuusmitta, n.5.5 litraa Kappa : ikkunan matala yläverho Karotti : liemikulho Kasmasiini : viskuumylly, roskat eroon jyvistä Kemu : Tasaisehko maa-alue, esim. maatalon piha-alue Kenkkuilla : kiukutella Keplata : Liittää yhteen, esim. rautatievaunut Kitsata : peruuttaa äkkinäisesti aiottu liikesuoritus, esim. pesäpallopelissä syöttäjä lopettaa aloittamansa syöttöliikkeen äkillisesti Kokkarossi : veneen keulaköysi, ketju Konsvärkki : rakennelma Kontita : esittää aiotusta tehtävästä tai toimenpiteestä luopumista. Esim. kirurgiseen toimenpiteeseen menemistä Laikka : lyhyt, litteä puupala, perunoiden nostotyökalu Latinki : hyvään tai huonoon lopputulokseen tähtäävä toimenpide Lekoo : useampien henkilöiden ryhmätyössä toimenpiteen yhtäaikaisen suorittamisen komentosana Letka : peräkkäin olevat ihmiset, esineet, tavarat, jne. Letukka : nuorehko tyttö tai Chevrolet-merkkinen auto Litslaskonen : alentunut, litistynyt. Esim. epäonnistunut pullataikina, josta seurauksena vähäkuohkeinen litteähkö vehnänen Litviikki : tehdyn työn palkka, tili Liuriainen : sammakon toukka vedessä, nuijapää Lonksuttaa : kuvaa tavalla tai toisella väljyyttä Lorvia : laiskotella Lossaus : tavaran siirto paikasta toiseen Loso-suoja : todella märkä, luminen, talvinen ilma Luikuttaa : siirtää tavaraa aukon tai kapean tilan lävitse Luntinki: lukitustappi Lussi : lumen sulaessa matalaan virtaavaan veteen syntynyt lumisohjoinen pieni pato Lutviutua : asiat ja työt menevät hyvin, onnistuu Lyntätä : pehmeiden esineiden (vaatteiden) tiivistäminen kasaan Lötsi : ruutuhyppely leikissä ruutuihin heitettävä esine, pieni litteä kivi, puupala, jne. Löysi : vuorotyön ajanjakso, esim. aamulöysi Lööperi : epätosi, puhua lööperiä eli puhua perättömiä Meininki : tapa, järjestys, käyttäytyminen, aikomus Mennä lekkeripeliksi: määrätyn toimenpiteen meno väärin, vikaan Mortteli : huhmari, pieni rautainen kulho, jossa pienellä metallinuijalla murskattiin jyviä, siemeniä, jne. Munaravi: ratsastus ilman satulaa Myteri, myrä : sankka lumipyry Nekka: kerma-astia Nekku : tikkukaramelli Nisu: pulla Nöpöllään : olla esillä olleesta asiasta lievästi loukkaantunut Paaki: puinen tai rautainen kanki kts. roti Pakari : leipomo Passata: eri tavoin sopia, tarjoilla, auttaa Pislainpussi : kaksileukainen, vetoketjuton rahakukkaro Rookata : pitkään tapaamatta olleiden vanhemman iän keskustelunhaluisten henkilöiden kohtaaminen Pelu: hevosen viljankorsisilppu ja kaurajauhoseos sekä veteen sekoitettu hevosen ruoka Pelumylly : rautaterillä varustettu veivattava laite, jolla viljankorret silputtiin pelus valmistamiseksi Pielavetinen : epätäydellisesti tehty työ. Esim. laittaa tietoisesti puolikuntoinen osa tai korjata laite tilapäisesti myöhempään peruskunnostukseen siirtäen Pukseeri: laivan punottu hinausköysi Pulteri : esim. noin ämpärin kokoinen irtokivi, kivenmurikka Purri : rypytetty yläverho? Rampiintunut : väsynyt, lievästi sairaaloinen Ranstakka : hiilihanko Rengin satsi: urheillessa kuulantyöntö viivan takaa paikaltaan tai muutaman juoksuaskeleen jälkeen Retku: edesvastuuton, holtiton Mennä retkuun: tulla narratuksi, petetyksi Rinnustin: mänttinen nauha, jolla hevosen länget kiristettiin yhteen hevosen kaulan alla Renkkirauta : työkalu, jolla pokasahan terän "latin" piikit haritettiin Roheesti : erittäin runsaasti Rokuli: omalupainen poissaolo työpaikalta Ronkkeli: ristiin menevillä väliköysillä varustettu nelijalaksinen reki, jolla kuljetettiin mm. heiniä ja puutavaraa Ronklata : kiukutella, olla närkästynyt Ropposet : huonot jalkineet Roti : paakin alatuki, esim. kannon nostossa paakin pää työnnetään kannon alle ja roti asetetaan paakin alle lähelle kantoa. Mitä lähempänä roti on, sitä enemmän paakauksessa on voimaa Roti: totuus, esim. valheella ei ole mitään rotia Rukata: kellon virheellisen näytön korjaaminen oikeaksi Rustata: tehdä, rakentaa Ruustukki: puinen tai rautainen puristin Ryssän vorokki : vastapäin köydellä ja kapulalla kiristäminen esim. vastapäisten ulospäin kallistuneiden seinien pystyasentoon saattaminen Rytkypolkka : tanssiessa jalkojen lyönti kovaäänisesti lattiaan Räplätä : pienten tavaroiden, esineiden käsittely, korjaus Röijy : naisen pitkä vaate Saittaus : yhteen liittäminen, esim. puutavaran uitossa puomiletkan tekeminen sinkkivaijerilla tukeista ilman rautalenkkejä Salusiini : ikkunan matala alaverho Sateenlairo : sateella järvessä väreetön nauhamainen alue Selstohvi: huokoinen selluloosa "sidetollo" esim. haavaan Seslonki: sohva Setviä : selata, lajitella Sitkain : pieni keppi tai muu merkki, jolla rajattiin haluttu ala. Esim. vakasta jyviä kylvettäessä Sortteerata : lajitella. Suit sait: tehdä ohimennen, noin vain kevyesti Suivaantua : vihastua, asiasta loukkaantua Sumplata : sumplata asioita omaksi edukseen Sumppaantua : kasaantua, tiivistyä Suuli: harvaseinäinen puinen varastorakennus Sätkä : itse tehty "pöllitupakka" Taaki: työvaiheen osa esim. raskasta esinettä portaittain -taakeittain - nostettaessa Talja : köyden vetolaite Talrikki : iso lautanen Tassi : kahvikupin lautanen Teikata : rahapeli, kolikkojen heitto tikkua kohti, lähimmäksi päässyt keräsi kolikot itselleen Temppelikelkka : kirkkoreki. Käytettiin, kun yritettiin välttää r-kirjaimen sanomista. Tihkasta : luiston heikkeneminen, esim. suksien luiston heikkeneminen epäonnistuneen voitelun johdosta Tillerit : kesakot, pisamat Tirsat : lyhyet unet Turpahöylä : partakone Tuulimyllyn lämmittäjä: tyhjäntoimittaja, puheitten, mutta ei tekojen henkilö Tyyrätä : ohjata esim. laivaa tai autoa. Tärsky : kova isku Tärskyt : sovittu tapaaminen (treffit) Tölski : ei kunnollinen, muodoton, ei kaunis Törsätä : käyttää rahaa normaalia enemmän, esim. mukavuuksiin Utura: kapea polku lumessa Vaikkana: leipäorsi, johon reikäleivät pujotettiin kuivumaan Vausti : naisen päähine Vorokki: hevos- tai miesvoimin köydellä ja aisakierrolla toimiva hinaus- tai vetolaite. Käytetty mm. lauttojen hinauksessa ja proomujen maalle nostossa Vuukata : tasata pokasahan piikkejä Vyörholli : köysikasa vorokkihinauksessa lautan päällä, asetueltu tietyllä tavalla, jotta helppo siirtää ankkuriveneeseen. Yty : voima Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sanoja entisiltä ajoilta Subject The topic of the resource kansanperinne kansankulttuuri suullinen perinne Keuruu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat? https://www.keuruunveraja.fi/files/original/22c0c8d8ed012bf2f790d6cef9cc184d.jpg b1db08ee10a25e2547f6bf64d5b81bdb Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autorivi Subject The topic of the resource autoliikenne Keuruu autot Description An account of the resource Mustavalkoisessa talvisessa kuvassa on kolme autoa rivissä sekä kuvassa oikella kaksi miestä. Oikeassa kulmassa näkyy lautarakenteista taloa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/9b271330e497364cc9ca31a70557b133.pdf 6ae0fb1a0c9929cc32a5bb7cc301e724 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Herra Kurjenmiekan rakkauden draama. Yksinäytöksinen huvinäytelmä. Karjalan Aamu: Helsinki 1964. Teoksen kuvaus Lyhyt kuvaus digitoidusta teoksesta Saanut II palkinnon Karjalan Aamun näytelmäkilpailussa 1963. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herra Kurjenmiekan rakkauden draama Subject The topic of the resource näytelmät näytelmäkirjallisuus näyttelijät teatteriryhmät Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964. Date Created Date of creation of the resource. 1964 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fa07f699029199b69ad1aa45ad5c263a.pdf bc2c9383e41cda86de59b64e67807cd2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Digitoidut kirjat Description An account of the resource Digitoitujen kirjojen kokoelma sisältää alun perin painettuna julkaistuja kirjoja ja muita teoksia, jotka on digitoitu pdf-muotoon. Kokoelmassa on sekä keuruulaisten tekijöiden kirjoittamaa kaunokirjallisuutta että Keuruuta käsitteleviä tietokirjoja ja artikkeleita. Kaikki teokset ovat joko tekijänoikeusvapaita, tai niiden uudelleenjulkaisuun on saatu lupa alkuperäisten kirjoittajien oikeudenhaltijoilta. Jälkimmäisessä tapauksessa tämä on aina mainittu teoksen kuvauksessa. Tätä e-kirjojen kokoelmaa kartutetaan yhteistyössä Projekti Lönnrotin (<a title="Projekti Lönnrotin" href="http://www.lonnrot.net/" target="_blank" rel="noreferrer">http://www.lonnrot.net/</a>) kanssa Digitoitu teos Tähän kokonaiset digitoidut kirjat tiedostoliitteinä, metatietokenttiin lyhyt kuvaus teoksesta. Digitoidun teoksen tiedot Digitoidun teoksen bibliografiset tiedot (tekijä, nimi, alkuperäinen kustantaja ja julkaisuvuosi) Soinne, Laura: Emäntävainaan kellonvitjat. Kaksinäytöksinen farssi. Kust.Oy. Näytelmä: Helsinki. 1929. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Emäntä-vainaan kellonvitjat Subject The topic of the resource Soinne, Laura näytelmäkirjallisuus näytelmät farssit lesket kihlaus piiat isännät väärinkäsitykset Creator An entity primarily responsible for making the resource Soinne, Laura Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Rights Information about rights held in and over the resource Digitoidun version julkaisuun Keuruun Veräjä-verkkopalvelussa on saatu lupa Laura Sointeen oikeudenhaltijalta. Description An account of the resource Laura Sointeen kaksinäytöksinen farssi vuodelta 1929. Date Created Date of creation of the resource. 1929 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keurusselällä lauttauksen ja proomauksen yhteydessä ei aina kaikki puutavara pysynyt kehälauttojen ja proomujen laitojen sisäpuolilla. Kovassa tuulessa pölkyt - jopa tukitkin- muljahtelivat helposti reunapuomien sekä yli että ali. Samoin proomuihin täkkilastia kipattaessa puita putoili renkun yli veteen. Kesän aikana näitä karkulaisia kertyi siksi paljon että Mänttä-yhtiö (G.A.Serlachius Oy) katsoi niiden keräämisen olevan taloudellisesti kannattavaa. Muut, vain tukkeja uittaneet yhtiöt, W. Rosenlew Oy, Rauma-Repola Oy ja Kotvio eivät suorittaneet rantakeräystä. Karkulaisten keräyksessä toimi 3 osatekijää. Rannoilta puita keräävät venekunnat, proomu, johon koottiin pinotavara ja suomus tukkeja varten ja kolmanneksi laiva tai varppari, joka jatkuvasti kelkkoi kerääntyneitä lasteja proomulle ja suomukselle. Harjakattoisen talon päädyn muotoinen suomus tehtiin neljästä kuulesta eli hyvin uivasta puomista. Seinäpuomien alle kiinnitettiin poikittain 3-4 metrin välille toisistaan rautalenkeillä kaksi tukkia. Tälle telakalle vedettyinä sitten heikomminkin uivat tukit matkasivat turvallisesti Kolhon sahalle. Rantakeräyksessä karanneiden puiden kerääminen rannoilta suoritettiin 3-henkisin venekunnin. Rannalla etenevä henkilö - usein nuori koulupoika - työnteli tukit ja pinotavarat vapaaseen veteen, josta venemiehet nostelivat pölkyt, halot ja paperipuut sekä kaivospuut keluveneeseen, josta vaijerin kelaustukki oli poistettu. Tukit kiinnitettiin tikkeleillä hinausköysiin. Tikkeli oli puolen tuuman vahvuisesta raudasta pajassa tehty koukkusormimainen esine, jonka kynsipäässä oli litteäksi taottu kärki ja toisessa päässä hinausköyttä varten kiemuralenkki. Kärki lyötiin kirveen hamaralla tukin pääpuoleen. Tikkeli irtosi helposti, kun kirveellä iskettiin kiemuran koukun kärjen puoleiseen kaareen. Keräys aloitettiin aina Harmaaniemestä Keuruulle päin. Yksi venekunta alkoi kiertää Korpisensaarta ja edelleen Salakkaluodon ja Piikainlinnan kautta Honkasaareen. Toinen Valkeaniemen ja Kaukasenrannan kautta Heinäseen. Ja kolmas Hanhisaaren kautta Tiusalan Myllylahteen ja edelleen Sikoniemeen ja Peurunlahteen. Viime mainitulta venekunnalta on pieni muistelus vuodelta 1936. Hanhisaaressa oli siihen aikaan mänttäläisen insinööri Stadiuksen omistama huvila tenniskenttineen. Lomailijoiden poissa ollessa paikkaa vartioi vanhempi naishenkilö, joka käytti alkoholia. Lisäapuna hänellä oli todella iso koira, jonka tiedettiin olevan vihainen. Kun rantapoika tuli paikalle, hyökkäsi koira ja puraisi poikaa jalkaan. Häätäessään koiraa pois tuli nainen ulos ja alkoi huutaa: "Bonzo saa purra, Bonzo saa purra". Venekunnan miesten tultua apuun rannalle nainen kutsui koiransa sisälle ja työ saattoi jatkua. Laivan kanssa oli aina sovittu venekunnan lastin hakupaikka tai lastissa ollut vene souti kauemmas rannasta hakemisen merkiksi. Ensimmäisenä päivänä päästiin Pöyhölän seutuville. Yöksi siirryttiin uittomiehille tuttuun paikkaan Kelloniemeen. Täällä paljastui, että joukossamme oli yksi laivamies, joka oli unissakävelijä. Ja eikös tämä ottanut yöllä laivan veneen ja ja souti Kelloniemen rantaan missä heräsi veneen tömähdettyä rantaan. Sitten hän souti takaisin laivalle nukkumaan ja aamulla kertoi yöllisestä retkestään. Yleensä unissakävelijälle ei tapahdu mitään vakavampaa, kuten ei tapahtunut tässäkään. Seuraavana päivänä putsattiin Tarhia, Kivilahden ja lähisaarten rannat Kaunissaareen. Yöpymispaikka oli jälleen tuttu Hirvenlahti, missä aina oli mahdollisuus saunomiseen. Löylyjen terästämiseksi talonväki teki vihdat laittamalla koivunlehvien sekaan vähän katajan ja nokkosen varsia. Muistan myös, että hain Honkalasta pari pikkukannullista maitoa seuraavaa päivää varten porukalle. Samaan aikaan vuonna 1936 oli Pöyhölässä suuri kansainvälinen partiolaisten leiri. Illalla vesistö oli peilityyni ja taivas pilvetön. Silloin näin jotakin, joka on jäänyt merkittävänä muistona jäänyt minulle tältä kesältä. Keskellä selkää poseerasi suuri venearmaada. Jokaisen veneen keulassa liehui tangoissa eri maiden lippuja. Löytyyköhän tästä tapahtumasta valokuvaa Keuruulta? Kolmantena päivänä karkulaiset katosivat Kääkkiön, Roosinpohjan ja Lehtolansaaren rannoilta ja joukko yöpyi Liukon taloissa. Sitten oltiinkin jo Palo-ja Kiesisenselän rannoilla. Nyt käytiin joka yö nukkumassa kotona. Kahvia ei enää keitetty Primus-keittimellä. Jokaisella oli yleensä kahvinsa helposti särkyvissä Airam- termospulloissa. Kovimmilla kahvinjuojilla saattoi olla kolmekin pulloa. Ruokapuoli oli 1930-luvulla - sanoisin - tyydyttävää. Ensimmäisenä päivänä kotoa lähdettäessä otettiin reppuun kuivaa muonaa, leipää, maitoa, voita, lihaa, kalaa, valmiiksi paahdettua kahvia, sokeria, jne. Yöpymistaloista sai ostaa asevelihintaan mm. maitoa, piimää, kananmunia, perunoita, palvattua sianlihaa, jne. Tutuissa taloissa sai ennakolta varaten illalla lämmintä ruokaa ja aamulla kahvia. Keuruun päässä liikuttaessa porukan nuorimpana kävin monien listojen kanssa ostamassa Valkolan kaupasta korppuja, Hampparimakkaraa, punakuorijuustoa, tupakkaa ja vatsakatarria sairastaneille apteekista Hota-pulveria. 1930-luvulla rantakeräys tapahtui tavallisesti elo-syyskuun vaihteessa. Sotien aikana työvoiman vähyyden takia työ siirtyi lähes joka vuosi runsaalla kuukaudella. Yksi muistelus tältä ajalta - muistaakseni syksyltä 1941. Ollessamme Roosinpohjassa yllätti meidät päivällä räntäsade. Vaatteet kastuivat ja kumiteräsaappaat kostuivat kun nahkavarret suoltuivat vetisiksi. Toivoimme pitkin päivää, että pääsisimme yöksi käymään Mäntässä vaihtamassa kuivat vaatteet. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pomomme ilmoitti, että yöpyisimme Varpaaniemen talossa. Siellä oli kuulemma leivottu ja leivinuunin lämmittämässä tuvassa olisi samalla hyvä kuivatella kostuneet ja kastuneet vaatteet. Työpäivän jälkeen mentyämme taloon totesimme tuvan olevan kylmän. Ei oltukaan leivottu. Haimme riihestä olkia lattialle joiden päälle levitimme lattiamattoja. Peitteiksi löytyi tallista loimia ja rekivällyt, jonka pomomme varasi itselleen. Siinä sitten värisimme - tiiviisti toisiimme tukeutuen - yön. Talon väelle olimme kiitollisia, sillä illalla saimme heiltä lämmintä keittoa ja aamulla korvikekahvit ennen töihin lähtöä. Räntäsade jatkui seuraavana päivänä. Yllättäen tuli keskipäivällä tieto, että nyt lähtisimme Mänttään jo ennen kolmea. Sitä myöten kun venekunnat saapuivat lasteineen proomulle, sukelsimme laivan uumeniin höyrypannun lämmitettäviksi. Seuraavat päivät lienevät olleet sateettomia, koska en muista niistä erikoisemmin. Kolhon reitin ja Mäntän lähisaarten rannat puhdistettiin puista hyvissä ajoin ennen järvien jäätymistä. Viimeiseksi Sassinlahti, missä lautat seisoivat pitkään puutavaran maalle nostoa odottaen samoin kuin prooomut lastiensa purkamista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantakeräys Keurusselällä Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä uitto tukkilaiset metsätyöntekijät 1940-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document 1930-luvulla vuodenajat olivat nimiensä mukaisia. Oli lämpimät, aurinkoiset kesät ja vahvalumiset pakkastalvet. Syksyihin kuului ainakin muutaman vuoden ajan mm. yksi määrätynlainen perinne. Nuorten, alle rippikouluikäisten poikien luistelu Mäntästä Keuruulle. Pakkasilmat alkoivat pysyvästi jo ennen marraskuuta. Lunta ei satanut pitkiin aikoihin joten iljanjää vahveni nopeasti järvissä. Kun tieto tulee Isonselän jään paksuuntumisesta hyvin miehen kantamaksi, alkoi poikajoukon valmistautuminen luisteluun. Koulua käytiin siihen aikaan kuutena päivänä viikossa, joten vaellus tehtiin aina sunnuntaina. Porukan johtajaksi lähti aina joku vanhempi mies, joka tunsi hyvin matkareitin ja mahdolliset vaaranpaikat. Varusteet pojilla olivat varsin erilaiset, esimerkiksi luistimet. Oli hokkareita, Nurmes-korkoluistimia kahta eri mallia ja kanta- ja rintaremmisiä puurunkoisia patakoukkuja; messinkiteräisiä, raamisahan terästä tehtyjä tai jonkun maalaissepän takomin terin. Yhdellä matkan vetäjänä toimineella Mäntän spriitehtaan työnjohtaja Randelinilla oli aidot pitkät pikaluistimet. Matkaluistimina matalat patakoukut olivat parhaat. Niiden kanssa jalat puutuivat vähiten; hokkareissa ja nurmeksissa eniten. Kotona ommeltuihin tai kaupasta ostettuihin reppuihin laitettiin leipäeväiden kanssa pullot kahvia tai teetä useamman villasukan sisään. Lämmönkarkailun vähentämiseksi sukkakerrosten väliin pullo kietaistiin sanomalehdellä. Airamin termospulloja oli jo käytössä, mutta jos sattui luistellessa kaatumaan, meni pullon herkästi särkyvä sisus rikki ja seurauksena oli vain kuivat eväät. Viimapäivän sattuessa lämpimien käsineiden lisäksi tarpeen oli varautua kaulaliinalla ja karvalakilla tai korvalapuilla. Omakohtainen muistelus alkaa näin. Erään sunnuntaiaamun valjetessa me, yli kymmenen pojan joukko, kokoonnuimme Sassinniemen työläiskämpän rantaan, missä olevalla puulaiturilla oli hyvä laittaa luistimet jalkaan. Muistan parin ensikertalaisen epäilleen sitä, jaksavatko he perille ja miten heidän silloin käy. Jäävätkö he johonkin turvalliseen paikkaan ja minne. "Ei matka tapa vaan vauhti", vastaa oppaamme. "Mennään heikoimpien ehdoilla. Huilataan aina välillä ja nautitaan matkasta. Minä kertoilen koko matkan teille näkymiä ja missä mennään. Kyllä me kaikki perille päästään", rohkaistaan joukkoamme. Verkkaisen alun jälkeen ensimmäisenä huilauspaikkana on Papinpasko-niminen saari missä valmistaudumme Suutarinselän ylitykseen. "Kylmille kiville ei saa istua. Se kangistaa lihaksia. Sammalmätäs on sopiva istuin", komentaa pomomme. Ensimmäinen vaaranpaikka tulee, kun olemme luistelleet pari kilometriä. Edessämme liplattaa runsaan metrin leveä railo. Se tulee jostain Kaunisniemen suunnasta ja jatkuu Palohiekan suuntaan. Lähdemme seuraamaan railoa Palohiekan suuntaan. Maata lähestyessämme railo kapenee. Ylitämme sen ja suuntaamme kohti Vissinsaaria ja Koninsalmea. Ennen Hulpion ja Paloselän ylitystä lepuutamme jalkojamme Hevossaaren päässä olevan Mäntän Kivimäen talon huvilan laiturilla. Runsaan parin tunnin luistelun jälkeen saavumme Harmaaniemeen missä pidämme pidemmän tauon. Olemme suunnilleen puolivälissä vaellustamme ja joukon hiljaisuudesta päätellen lievä väsymyskin taitaa jo painaa päälle joillakin. Mutta eväät syötyämme olemme jälleen oikomassa jalkojamme ja virkistyneinä valmiit jatkamaan taivallustamme. Oppaamme valitsee nyt saarireitin, koska arvelee että Isollaselällä on melko varmaan railoja useampiakin ja niiden väistely vie aikaa ja matkakin samalla pitenee. Jatkamme matkaamme Salakkaluodon ja Piikainlinnan ohitse Honkasaaren ja Raaskan itäpuolitse kohti Selkisaarta missä Leikolan Huvilan rantatöyräällä jälleen lepuutamme jo aika väsyneiltä tuntuvia jalkojamme. Oppaamme kertoo, että tarkoitus olisi nyt jatkaa lyhintä tietä Ketunhännän ja Ison Tuulisaaren kautta perille. Mutta emme pääse kuin juuri luistimillemme, kun Keuruulta päin tulee potkurillaan mieshenkilö. Näyttää olevan tuttu johtajallemme, koska tervehtivät ihan "käs-päivää". Saamme selvityksen, että ennen Papusta on leveä Hanhisaaren eteläpuolelta tuleva Mannisniemeä kohti menevä railo ja suosittelee menoamme Mannisniemen rannan kautta. Niin tapahtuukin. Uteliaina kysymme kuka tuo mies oli, joka tiesi edessämme olevan jäätilanteen näin tarkasti. "Saaren Manni, eli Moision Hermanni. Hän on tuon huvilan talonmies ja asuu saaressa vuodet ympäri. Hän on mies, joka aina parhaiten tietää mitä saaren ympäristövesillä kulloinkin tapahtuu sekä talvella että kesällä", saamme oppaaltamme vastauksen. Koninselällä, ennen Hirvenlahtea olevalta niemeltä aukeaa eteemme odotettu näky - Keuruun uuden kirkon torni. Vaikka näky virkistääkin mieliämme, olemme siksi väsyneitä, että haluamme vielä kerran hetken levätä ennen loppurutistusta. Nyt, kun maali on aivan käden ulottuvilla loppumatka Kaunissaaren, Källin ja Lamposaaren ohi tuntuu menevän nyt yllättävän kevyesti. Väsymys tuntuu helpottuvan. Hidastamme vauhtia ja jo pitkään jatkunut puhumattomuus laukeaa. Juttelemme matkan vaiheita ja Lapinsillan laiturille tultuamme hihkumme iloisina toisillemme: "Jaksoimme - selvisimme". Mutta palkinnot suorituksestamme vielä odottivat. Luistimet riisuttuamme kävelemme asemalle ja ostamme piletit Mänttään. Jännittyneinä odotamme junan pääsyä Haapamäelle. Siellä tapahtuu palkintojen jako asemaravintolassa. Vanhempamme ovat varustaneet jokaista matkarahalla ja lisäksi pienellä summalla jolla kukin voi ostaa limskapullon ja munkin. Tämä ostos on se suuri, pitkin syksyä odotettu palkinto, jonka voittamiseksi on kannattanut uhrata yksi sunnuntaipäivä ja vaeltaa luistimin vajaat 30 kilometriä Keurusselän iljanjäätä Mäntästä Keuruulle. Väsymys kaikkoaa - muisto ei. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Haluaisitko itse luistella Mäntästä Keuruulle? 2. Kuka oli mieshenkilö potkurilla ja mitä hän kertoi? 3. Mikä oli palkinto tarinassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maratonluistelun palkinto Subject The topic of the resource Keuruu Mänttä Keurusselkä järvet talviurheilu luistelu luistimet vapaa-aika retkiluistelu 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunnallinen sairaalatoiminta 130 vuotta Subject The topic of the resource Keuruu terveydenhuolto sairaalat terveydenhuoltolaitokset juhlavuodet Description An account of the resource Keuruun kunnallisen sairaalatoiminnan 130-vuotisjuhlaa vietettiin 1.11.2019. Kokoelma sisältää sairaalatoiminnan historiasta kertovia aineistoja, jotka kerättiin juhlavuoden aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Puistikon polkua pitkin käyn vanhaan sairaalaan, joka nöyränä, uskollisna on yhä vartiopaikallaan Vuosikymmenten saaton mennen yli kynnyksen johtaneet on monen vaivatun matkalaisen tuskanraskaat askeleet Syystuuli ulkona soi, vilu verhosi tulijaa, vaan käytävän uunin alla Lempi viritti valkeaa Nimi kirjaan hymysuin ja valmiiksi leikkaukseen, kädet auttavat, huolehtivaiset pian selvitti tilanteen Kiireinen oli taasen vuoro Liisan ja Annikin, pari muutakin potilasta sinä iltana leikattiin Yön hiljaisten hetkien tullen ajat menneet mieleen saa, muistot ajoilta Niikan ja Ellin, ehkä vieläkin kauempaa Muistan lasna kun kerran kaarnalaivoja veisteltiin, sen pienen peukalonpään setä-Oskari ompeli kiinn´ Jäi lapsen mieleen silloin kuva kodista auttajain, yhä kirkkaampana se päilyy tällä hetkellä muistoissain Valonhäive vaimea käy, yövalvoja varpaillaan, menneitten polvien työtä nuorin voimin jatketaan Vanhan sairaalan suojissa huokuu äidin hellyys ja huolekkuus, sitä mittaa täytätkö koskaan sinä ylpeä sairaala uus´ Potilas n:o 545 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanha sairaala Subject The topic of the resource Keuruu sairaalat muistelu muistot runot kokemukset sairaanhoitajat lääkärit potilaat hoitosuhde rakennukset Description An account of the resource Jyrki Sinervä (1915 - 1998) kirjoitti Keuruun vanhasta sairaalasta ja sen henkilökunnasta kertovan runon ilmeisesti ennen Keuruun uuden sairaalan valmistumista vuonna 1959. Hän käytti nimimerkkiä potilas nro 545. Creator An entity primarily responsible for making the resource Sinervä, Jyrki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ennen vanhaan ei kelloja tarvittu. Eikä niitä ollutkaan. Jos joskus tiettyyn aikaan piti jossain olla, niin se oli kirkossa. Jostain ne Keuruun papit kai päätteli, että nyt on aika suntion soittaa kirkkoväelle kelloja. Kirkonkellojen soitosta kirkkoväki tiesi, että oli aika tulla kirkkoon. Saattoipa pappilassa olla iso kaappikello, joka yleistyi 1700-luvulla. Arjesta pyhään siirtymisestä ilmoittivat ehtookellot. Lauantaina kello 18 soivat kirkonkellot ja siitä alkoi pyhä. Arjen työt rauhoittuivat, kun pysähdyttiin kuuntelemaan kelloja. Pihlajavedellä aikaa saattoi määritellä myös sahan pillien mukaan. Pilli soi esimerkiksi työpäivän alkamisen ja ruokatauon merkiksi. Rautatien tulo Haapamäelle ja Pihlajavedelle vuonna 1883 toi kellon ja ajan mittaamisen tärkeäksi aivan uudella tavalla. Lennättimen kautta saatiin ajan kulusta oikeaa tietoa. Rautatieläisillä oli vuorotyötä ja rautatien aikataulut ja kello alkoivat määritellä uudella tavalla aikaa ja sitä, missä ihmisten milloinkin piti olla. Kellolleen eläminen tuli monelle rautatieläiselle tavaksi myös kotona. Myös posti työllisti paljon väkeä Haapamäellä ja asemalla. Sekin oli uudenlaista tarkkaa vuorotyötä. Vähitellen henkilökohtaiset kellot yleistyivät. Miehillä oli arvokkaat taskukellot ja naisilla korumaiset kaulakellot. Miehen kylkeä koristi kellonperät, joissa riippuva taskunauris sujautettiin liivintaskuun. Sota-ajan jälkeen vitjat saatettiin tehdä vaikka siitä metalliketjusta, jolla pimennysverhoja liikuteltiin ikkunan eteen ja pois. Taskukello on arvokas perintölahja, jonka mukana kulkevat myös tarinat kellon aiemmista omistajista. Myöhemmin 1930-luvulta lähtien yleistyivät rannekellot. 1950-luvulla rannekello oli suosittu rippilahja. Kellon saattoi saada kotoa palkaksi vaikkapa ison työurakan tehtyään. Kellon saaminen oli merkki aikuistumisesta. Moni osti kellon ensimmäisestä palkastaan. Radion aikamerkistä saattoi tarkastaa, onko oma kello ajassa. Huonosti kellot kyllä ajassa pysyivät, osa kiirehti edelle ja osa jäi jälkeen. Pöytäkello oli arvokas ja arvostettu lahja, jonka usein sai täytettyään 50 vuotta. Pöytäkellon paikka oli piirongin päällä, radion vieressä. Seinäkellotkin löysivät tupien seinille. Monesti seinäkello oli saksalainen, vanerilevystä tehty ja kukkasin koristeltu tupakello, jossa oli kaksi punttia. Kello vedettiin punteista vetämällä kerran viikossa. Se oli tärkeä toimitus, jonka talon isäntä suoritti. Seinäkellon tikitys oli monessa talossa tuttu ääni. Saattoipa kello moikua tasatunnein, jos soittopuolikin oli vedetty. Talon isäntäväelle kellonlyönnit olivat tuttuja, ja tuskin niitä huomasikaan. Satunnaiset vieraat taas menettivät varmasti yöunensa. Saattoi tulla kiusaus pysäyttää koko kello, josta kyllä varmasti tuli sanomista isäntäväeltä. Maalaistalojen elämää Maalaistaloissa eleltiin vielä pitkään sisäisen kellon mukaan. Herättiin ilman herätyskelloa aamulla kahvinkeittoon ja navettaan. Lapset heräteltiin kouluun navettatöiden jälkeen. Päivää rytmittivät karjanhoito, ruoka-ajat ja kahviajat. Ne olivat aina samat, ja väki tiesi kutsumattakin kerääntyä saman pöydän ääreen yhteen syömään. Aamulla syötiin ennen kouluunlähtöä puuroa ja monesti ensimmäiset perunatkin oli jo tarpeen keittää navettatöiden jälkeen. Joissain taloissa oli vellikello väen koolle kutsujana. Vellikelloilla oli omanlaiset äänensä ja soittajilla oma tapansa soittaa. Näin tunnisti eri talojen kellot. Saatettiinpa keksiä kellon kilkatuksen ja soittajan persoonan innoittamana lorukin siitä, mitä kello oikein kilkatti. Joskus väkeä kutsuttiin kytömailta ruokailemaan puhaltamalla pukinsarveen. Haapamäen asemankylän asukkaat kävivät ostamassa maitonsa ympäröiviltä maatiloilta. Tinkiläiset hakivat tinkimaitonsa sovittuun aikaan, toiset aamulypsyn jälkeen ja toiset iltalypsyn jälkeen. Tinkimaitoa hakevat lapset saattoivat myös saada lämmintä maitoa maistiaisiksi. Tinkimaidon haku oli sosiaalinen tapahtuma, jolloin emännät tapasivat toisiaan ja uutisia sekä kuulumisia vaihdettiin. Maitoauton tulo määritteli maatalojen väen elämää ja ajankäyttöä. Joskus maitoauto saattoi tulla jo aamulla neljältä hakemaan maitotonkkia tienvarresta. Ei kun emäntä ylös, ulos ja kelkalla tonkkineen tienvarteen. Kun kelloja alettiin siirrellä kesäaikaan ja talviaikaan, lehmät eivät tätä helpolla hyväksyneet. Ne olivat tottuneet tiettyihin lypsyaikoihin, ja ammuivat emäntää navettaan entiseen aikaan. Kahviajasta ja kahvinkeitosta Outoa ajassa on se, että se joskus tuntuu kuluvan nopeammin, joskus hitaammin. Odottavan aika on pitkä, niinhän sanotaan. Toisaalta ihmisen vanhetessa aika alkaa kulua nopeammin. Päivät, viikot ja kuukaudet kuluvat huimaa vauhtia. Mistähän sekin johtuu? Kahviaika on yksi tärkeä päivää rytmittävä asia. Ennen vanhaan raa’at kahvipavut paahdettiin itse rännälissä hellalla. Kahvipapu oli kypsä, kun se hikoili, tai kun hajosi haarukalla painamalla. Sitten jauhettiin kahvi kahvimyllyssä ja päästiin keittelemään sitä pannussa. Vielä saatettiin käyttää kahvinselvikettä kahvin kirkastamiseksi, laittaa kahviin suolaa tai selvitellä kahvia valuttamalla kahvia kuppiin, pannuun ja takaisin useita kertoja. Kahvin makuun vaikutti tietysti se, miten pavut oli paahdettu. Taisi keitinvesissäkin olla eroja. Kahvi ostettiin kaupasta 1950-luvulla valmiiksi paahdettuina papuina. Kaupassa se myös jauhettiin, usein tiskiin kiinnitetyllä isolla, sähköllä toimivalla myllyllä. Sitten jauhettu kahvi laitettiin takaisin pussiin ja pussin päälle laitettiin aromisuojaksi tukipahvi. Näihin tukipahveihin keksittiin painattaa keräilykuvia, joiden keräilystä tuli monen lapsen lempiharrastus ja suoranainen pakkomielle 1950-luvulla. Teetä juotiin harvemmin. Pullasuttu opetti lapset juomaan kahvia. Kahvikuppiin murennettiin pullaa ja se oli lasten herkkua. Kun kahvia kaadettiin kuppi niin täyteen kuin mahtui, sitä sanottiin pyykkärinkupiksi. Pyykkääminen taisi olla niin kovaa työtä, että sen jälkeen oli tarpeen keittää hyvät kahvit. Kahviin pantiin usein maitoa ja sokeriakin. Armeijassa tarjoiltiin teetä. Kahvi oli laihaa, ilman maitoa ja sokeria. Siellä saattoikin tottua juomaan kahvinsa mustana. Myöhemmin kahvinkeitto siirtyi sähkölevylle. Joskus kotoa lähtiessä sai lahjaksi kahvipannun. Sähköistettiinhän kahvipannutkin, ennen kuin kahvinkeittimet tulivat. Talkkunaa ja viilinsiemeniä Kesäaikaan tärkeä ruoka oli viili. Talvella viiliä ei liiemmälti tehty. Kevään tullen sen teko tuli mieleen ja alkoi viilinsiemenen metsästys. Jos valmista viiliä jostain talosta löytyi, sitä otettiin ruokalusikallinen juomalasiin, joka peitetiin paperilla ja solmittiin narulla kiinni. Kotona siementä jaettiin kuppeihin ja kaadettiin maitoa päälle. Huoneenlämmössä viili sitten valmistui. Osa viilistä käytettiin taas uuden siemeneksi ja tätä jatkettiin kesän ajan. Viili tehtiin savisiin tai lasisiin kuppeihin ja astioihin. Niitä kutsuttiin nimellä kehlo. Isosta astiasta soi monta ihmistä kerralla, pienet oli tarkoitetut yhdelle. Viili oli kesällä puuron sijaan aamuruokana. Kesällä heinänteossa maistui myös piimä. Sekaan oli saatettu sekoittaa myös talkkunaa, jolloin siitä tuli ravitseva ruoka. Talkkunaa laitettiin myös viiliin. Talkkuna tehtiin itse. Viljanjyviä, kuten kauraa ja ohraa ja herneitä keitettiin saunan- tai karjakeittiön padassa, sitten ne paahdettiin uunissa ja jauhettiin jauhoksi. Kun jyvät ja herneet oli keitetty, lapset olivat varmasti tarkkana paikalla. Herneet nimittäin nousivat keitoksen pintaan, ja niitä haluttiin siitä napsia herkkupaloina parempiin suihin. Kun kaupassa ei kaikkea ollut, osattiin tehdä myös itse. Niinpä kotona tehtiin saippuaa, perunajauhoa, siirappiakin. Apteekista saatiin aineksia moneen tehtävään. Sieltä ostettiin valokuvakemikaalit valokuvien kehittämistä varten. Suksivoidettakin tehtiin itse, ja apteekista löytyi siihenkin aineita. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Mitä luulet, miksi tarinassa sanotaan, että ”ennen kelloja ei tarvittu”. 2. Mitkä ovat ”ehtookellot”? 3. Miksi kelloja alettiin tarvita? 4. Tarinassa puhutaan taskukellosta. Oletko nähnyt sellaista? 5. Miten aikaa seurattiin maalaistalossa? Onko sinulla omia muistoja? 6. Kahvi on tärkeä asia Suomessa. Mitä tarinassa muistellaan siitä? 7. Lopuksi puhutaan talkkunoista, viilistä ja piimästä. Ovatko ne sinulle tuttuja herkkuja? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Arkisia asioita kellosta, kahvista ja viilinsiemenistä Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki (Keuruu) Pihlajavesi (kunta) kellot ruokaperinne rautatieläiset kahvikulttuuri karjatalous maatalous Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelivat syksyllä 2019 arkisia asioita. Piirissä pohdiskeltiin kelloa ja ajan määrittelyä eri aikoina Haapamäellä ja Pihlajavedellä. Tärkeä ajan määre on myös kahviaika. Kahvin valmistamiseen liittyy monia jo unohtuneita asioita. Perinneruoista muisteltiin viilin ja talkkunan valmistusta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri https://www.keuruunveraja.fi/files/original/f7ab2f08faa3d805828736370c0f0761.jpg a6a942de31bbd80e2d762c1df39c726a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mäkisen autokorjaamo Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät autot korjaamot konepajat Tarhia Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen konepajan ja autokorjaamon puisia rakennuksia. Taustalla on Tarhia- järveä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/f3fbfd4c01737a53c51ffd712f263ea1.jpg 7514280be26f550de3caa74efc5ef0e9 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkkoaukio Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät kirkkorakennukset 1910-luku rautatiet torit Description An account of the resource Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha kirkko, joka on valmistunut vuonna 1758. Kuvassa etualalla kirkkoaukio. Siellä pidettiin monenlaisia tapahtumia, mm. markkinoita. Oikealla näkyy asemanpuistoa. Rautatie saapui Keuruun kirkonkylään vuonna 1897. Oikealla myös Keurusselkä-järveä. Kuva on otettu Keuruun uuden kirkon tornista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Paavo Närvän kokoelmat https://www.keuruunveraja.fi/files/original/db4305cd70ae69129181b3b16267dbcd.jpg ed3c288d96678aa96b957b05fe76184e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun autotalon autonäyttely Subject The topic of the resource Keuruu autokauppa autoala autot näyttelyt 1960-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa oikealla on vuonna 1967 valmistunut Keuruun autotalo. Haapamäelle johtavan valtatien varteen on pysäköity paljon autoja. Autotalossa on meneillään vuosittain huhtikuun lopulla järjestetty autonäyttely. Kuva on otettu vuonna 1969. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b95cc18ea22ca869d7c503cb79050fd3.jpg 961e9c94231a06d5e8df6cba9f0fc51b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle Subject The topic of the resource Keuruu taajamat rautatieasemat 1980-luku kirkkorakennukset Description An account of the resource Kesäinen näkymä Keuruun rautatieasemalle. Taustalla uuden kirkon torni. Oikealle edessä nainen maalaustelineen ääressä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/ca01e1037c04e62d865ffc78ccdec0dd.pdf 18fe9ea121ff5f13cdd51d0db05744f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Karhunkylän työväentalon syntyhistoriaa Subject The topic of the resource työväentalot kylät Karhunkylä Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista. Artikkeli on alun perin julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 4/2006. Creator An entity primarily responsible for making the resource Saukkola, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Aisapuu 4/2006 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 2006 Format The file format, physical medium, or dimensions of the resource PDF https://www.keuruunveraja.fi/files/original/ff5be22d2df8c07ab556537e22c3f8cb.jpg 77fae432134e635b488459a42b7c6cb9 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/47975565898398e7c6e92795854f43c2.jpg 0708a73d64ccadafa10f25a8fccfd741 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/3c885888442fe6bb96f27b0cd882bf62.jpg b7991d6cd41193d8673b8dfec2049e34 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fa066d6c588dfc3267dff281efbcf6e8.jpg 9c5129fb0bba9adea73636713856a33b https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b293e6ada7bf1c77dd3fb8cea019ce00.jpg 107bc648cdbac0bbf6ae95315bb68511 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document KUVATEKSTIT Runot Einari Vuorela KUVA 1. Vuorelan pihassa myllynkivien päällä esittäen: "Mikä ääretön paljous, puhdasta, kirkasta ilmaa!" KUVA 2. Lausujan piti saada samanlainen mekko, kuin eräässä kuvassa Laura Sointeella. "... Koi loistaa, kaste helmiänsä valaa/ kun retkeltämme kotiudumme salaa/ ...hauraan kudelmani sä siunaat/ tuhannella suudelmalla." KUVA 3. Kirjailijakodin ovella juuri lähdössä. " Ja hiillos mustuu,/ lähdön hetki ois,/ mut lämpöänsä huokuu pesänsuu./ Mä viivyn vielä, -ja sitten riennän pois." KUVA 4. Lausuja on istutettu ruusutuoliin. "Tule vain, tule vain, tule illalla! / Kuje tehty lempemme vuoksi." KUVA 6. Kirjailija Laura Sointeen ja lausujan rattoisa iltapäivä Vuorelassa. " On kuin olisi tuvassa/ seinän raot rahoja täynnä,/ hyllyt helliä sanoja,/ kellokaapissa käkiä." - - - - - RUNOILIJAN JA LAUSUJAN KOHTAAMISIA MUISTOJEN KÄTKÖISTÄ Terttu Rajamäki Kiinnitin huomiotani vieraaseen, tuntemattomaan, mielenkiintoisen näköiseen pariskuntaan kirkonkylän raitilla. Lapsi olin silloin. Katsoin heitä uteliaana. Mies oli mielestäni hyvän näköinen eli minun sanomanani "kommee" ja nainen oli aika päivettynyt. Hänellä oli valkoinen, myssymäinen hattu päässään. Kysäisinkin, keitähän he olivat. Kukaan ei silloin osannut vastata kysymykseeni. Pariskunta muodostui elämässäni eräällä tavalla merkityksellisiksi. Matka Vuorelan lausujana alkaa Seuraavan kerran näin saman pariskunnan yhteiskoulun konventissa. Sinne oli tulossa kirjailijapariskunta ja he olivatkin ne samat ihmiset, jotka olin nähnyt aikaisemmin kesällä. He olivat runoilija Einari Vuorela ja satukirjailija Laura Soinne. He ilahduttivat mieltäni siinä juhlassa. Runoilija luki itse omia kirjoittamiaan runoja. Hän kertoi, että ne olivat uusimpia tekstejä häneltä. Kiinnostuin heti niistä runoista. Kirjailijatäti pyysi, että oppilaat ehdottaisivat jonkun aiheen josta hän kertoisi sadun. Minulla oli jo aihe mielessäni, mutta en saanut sitä sanotuksi. Niinpä eräs opettajista ehdotti sadun nimeksi Pöytäliinan tupsu. Muistan, että ehdotuksen teki opettaja Sylvi Hurttia. Jotkut pojista eivät tykänneet ehdotuksesta ja buuasivat, mutta lopettivat pian, kun huomasivat, että maistereiden päät kääntyivät heitä katsomaan. Satu Pöytäliinan tupsusta muodostui jännäksi, mielenkiintoiseksi ja hyvin iloiseksi saduksi. Oppilaat kuuntelivat hiljaa ja jännittyneinä. Se oli paras kuulemani satu siihenastisessa elämässäni. Sainkin tietää, että sadun kertoja oli kuuluisa palkittu satujen sepittäjä. Runoilijan runot jäivät vaivaamaan mieltäni. Etsin kirjastosta ne runot ja jäljensin niitä omaan ruutuvihkooni. Mieleisiäni runoja löytyi paljon runoilijan tuotannosta. Suomen tunnilla olin laususkellut joitakin lapsirunoja, joten rehtori alkoi pyydellä minulta esityksiä joihinkin tapahtumiin. Hän ehdotti kerran keskustellessamme, että kielten opettajani, maisteri Toini Hirvenlahti varmaan ohjaisi minua esittämisessä. Niin tapahtui, vaikka ujostelinkin maisterin ilmeitä, kun hän huomasi, että kaikki kopioimani runot olivat Vuorelan rakkausrunoja. Taisipa hän kysäistäkin, miksi olin ottanut vain niitä vihkooni, vaikka löytyy Vuorelalta paljon muitakin esityksellisesti mielenkiintoisempia runoja. Huomasin ystävyytemme jatkuessa, että maisteri arvosti paljon Einari Vuorelan runoja, eikä myöhemmin enää muikistellut suutaan, kun harjoittelimme lemmestä kertovia tekstejä. Ystävystyin maisterin kanssa ja aloin viettää kesälomalla aikaani hänen kotonaan maalaistalossa Keurusselän rannalla. Kitkin kasvimaata, teimme lampaille kerppoja, pesimme patapyykkiä rannassa ja luimme Vuorelan runoja. Opettajani osasi paljon runoja ulkoa. Keuruulainen kulttuurihenkilö oli siis elämäni ensimmäinen lausunnan opettaja. Hänen merkityksensä on tietysti vähäinen välituntiopiskelua sisältäen, mutta mielestäni se oli arvokasta siihen elämäni aikaan. Kävimme läpi vain Vuorelan runoja. Minulla ei ollut muiden runoja vihkossani. Maisteri pysäytti minut usein ja kysäisi: ”Mihin sinulla on kiire. Kuulijoille pitää antaa aikaa.” Se hymyilytti minua. Myöhempinä vuosinani olin useiden kuuluisien ja taitavien taiteilijoiden oppilana. Veikko Sinisalo oli yksityisopettajani kokonaista kolme tuntia. Siitäkin olen elämälleni kiitollinen. Lausunnan harrastukseni jäi minuun asumaan ja kulttuurikilpailuissakin sain palkinnoksi Vuorelan Runoja-kirjan. Alkulehdillä lukee: Teiniluokat, I palkinto lausunnassa, vuosiluku 1954 ja nimeni. Seuraavana vuonna sain palkintokirjana Aleksis Kiven Kootut runot. Omistan ne vieläkin ja ne ovat minulle rakkainta omaisuuttani. Koulun joulujuhlassa sain rehtorilta paketin. Tunsin hänen käsialansa. Sitä en muista oliko se kirja Vuorelan Runoja, vai Leinon Hymyilevä Apollo. Mielestäni molemmissa on rehtori Rainion kirjoitusta. Olen miettinyt olivatko ne samassa paketissa, vai sainko toisen niistä toisessa tapahtumassa. Ehkä syy siihen, että hän lahjoitti runoja minulle oli se, että olin valittanut rehtorille, että minulla ei ole runoja. Lausunnan harrastaminen eli minussa, eikä antanut rauhaa. Vieraita oli kutsuttuina opettaja Hurttian kotiin kokoukseen tai kyläilemään. Myös minut kutsuttiin. Tietysti esitin Einari Vuorelan runoutta, olihan minulle kerrottu, että runoilija itsekin on paikalla. Hui! Ohjelmistooni kuului Kuunpaisteella-runo. Ensin sitä vähän ujostelin, mutta esitystilanteessa ujous oli poissa ja eläydyin tyttöön, joka oli juuri rakastumaisillaan ja oudoksui tunteidensa myllerrystä. Muistan, kuinka poskeni punoittivat ja polttivat. Opettaja Hurttia toi minulle runoilija Vuorelan terveiset kouluun. Ne olivat kiittäviä sanoja, jotain tähän tapaan: nuori lausujatyttö oli juuri sen ikäinen, kenelle hän oli runon tarkoittanut ja tyttö esitti runon juuri siten, kuin hän toivoi. Voi iloani ja onnellisuutta, jotka nuo terveiset koko luokan kuullen aiheuttivat mielessäni. Sitä aikaisemmin olin ajatellut ja muistanut vain talon omien koululaisten esitystä. Nimittäin Heljä ja Anssi soittivat ikimuistoisesti nelikätisesti pianoa. En ollut kokenut sellaista koskaan aiemmin. Vuorelan pariskunta oli silmät kiinni ja sekös minua nolotti, kun en ymmärtänyt, että he nauttivat ja se kuului asiaan. Einari Vuorelan terveiset ovat seuranneet minua aina esitykseni jälkeen, noista vuosikymmenien takaisista terveisistä asti. Juuri nytkin kiitollinen mieleni nousee runoilija Vuorelan luo. Vuorelan runoutta lausumassa Yhtenä kesänä ehdotin lausuntakurssien johtajalle, että ottaisimme Vuorelan runoja työstettäväksi. Toivomukseni otettiin huomioon ja koko iltapäivän harjoittelimme Einari Vuorelan runoja ja arvostelimme toistemme esityksiä ja saimme ohjeita ja ehdotuksia. Huilunsoittaja kokoelma täyttää 100 vuotta vuonna 2019. Runoilijaa itseään on usein nimitetty Huilunsoittajaksi. Tätä kokoelmaa kävimme läpi pohtien esitystyyliä ja muita esitykseen liittyviä asioita. Pelko-runo jaettiin pieniin osiin siten, että eri esittäjät saivat siitä rivin tai pari esitettäväkseen. Runo sai aivan eri piirteitä ja sävyjä. Huilunsoittajasta on ollut ohjelmistossani useita tekstejä. Erittäin mieleinen on minulle ollut runo Tuolla on koti. Lukemattomia kertoja olen sen esittänyt ympäri Suomea saapuneille vieraille kirjailijakodissa pihalla olevien myllynkivien päällä seisoen. Kun teimme musiikki-runo-koosteen taiteilija Risto Rinkkalan kanssa, runo kuului itsestään selvyytenä ohjelmaamme. Saimme siitä hyvän palautteen lehdessä: Terttu Rajamäen ja Risto Rinkkalan esitys ei jättänyt kuulijoista ketään kylmäksi. Minä lämpisin! Samassa kokoelmassa on runo, jota esittäessäni teki aina melkein mieli huutaa ilosta. Se runo on Huhtikuun tunnelma. Runoon Mummo ja aapinen otin esitykseen mukaan jonkun koulukkaan opettelemaan kirjaimia. Joskus joutui siihen tehtävään joku aikuinenkin, kuten luokkakokouksessakin eräs Juhani, joka oli koulukkaina ollessamme ollut rakas ystäväni. Kun hän poistui Vuorelan takanreunalta, jossa istuimme lukemassa aapista, niin hän virkkoi: "Olipa kuuma kainalo!" Mielestäni se runo on kuin luotu juuri kirjailijakodin tupaan. On uuni, kello ja kaikki muu. Vain kissa pöydän alta puuttui. Senpä sain mukaan kuvitteellisesti, ja olin kuulevinani maidon lipittämisen äänen pöydän alta. Silloin vaistomaisesti kyyristyin katsomaan kissiä. Aloittelevat lausujat suosivat paljon kokoelmasta Unhoituksen maa runoa Hölmö. Se on yleisesti käsitetty huumorirunoksi, mutta analysoitaessa runoa tarkemmin tuleekin selväksi, että se on tragikoominen teksti. On kysyttävä, millainen runominä on ja vastattava kysymyksiin. Saattaakin tulla yllätyksiä. Kerran istuimme iltaa minulle rakkaiden naisten kanssa ja puhuimme Vuorelan runotuotannosta. Vieraani tunsivat hyvin kirjailijapariskunnan. He muistivat sen runon, jossa on mukavia sanoja käytetty paljon. Esim. tuprutella, lemmonlailla, piehtaroiden, hirnahdellen, ikäluuskat, hamuillen, pilppoi ja paljon muutakin. Kertasimme sitä sana sanalta lukien ja nauraen, ihaillen ja päivitellen. Minulle taisi runoystäväni Lea ehdottaa, että toisin sen runon mukavine sanoineen johonkin tapahtumaan. Kävin esittämässä sen lähellä Helsinkiä tuttavani Martta-yhdistyksessä. Siellä alettiin jopa väittää, että se runo ei ole Vuorelan käsialaa. Minä naureskelin ja näytin lopuksi runon kokoelmasta Keväthartaus. Oppaana Vuorelassa Runo Aave kokoelmasta Unohduksen maa oli vuosikaudet esityksessäni erikoisesti silloin, kun kävin kymmenkunta vuotta kirjailijakoti Vuorelassa kotiseuturetkellä koulun viidesluokkalaisten kanssa. Huvittuneena seurasin, kun tekstin edetessä koulukkaat vilkuilivat ikkunasta aittaan päin. Joskus joku kertoi leikillään esitykseni jälkeen, että hän oli vähällä saada ihan sydärin. Sen runon jälkeen pyysin mukana olleelta opettajalta luvan saadakseni kertoa mitä jännää ja outoa olin kokenut ollessani pimeänä syksyiltana Kirjailijakodissa. Sain kertomukselleni aina luvan. Kerroin sen tapani mukaan jännittävyyttä lisäten. Pimeänä syksyiltana odottelin yksinäni yliopiston kirjallisuuden opiskelijoita tutustumaan kirjailijakotiin. Tuuli vinkui talon nurkissa ja katolla ja minulle tuli vilu. Erityisesti varpaitani paleli. Silloin kamarin seinällä vielä oli puhelin ja odottamani vieraat soittivat, että he ovat myöhässä, he tulevat kyllä myöhästyneinä. Olisinko mahdollisesti edelleen odottamassa heitä? Takan viereen oli varattu puita ja niinpä sytytin takkaan tulen, että saisin varpaitani lämpöiseksi. Suloinen takan lämpö alkoi nukuttua minua ja taisin torkahtaa hetkisen. Heräsin kummalliseen ääneen. Se tuli aivan läheltäni ja eikä muistuttanut mitään tuntemaani ääntä. Kiiruhdin ulko-ovelle ottamaan opiskelijajoukkoa vastaan iloissani. Piha oli pimeä ja tyhjä. Ketään ei ollutkaan saapunut. Senkin professorit, sadattelin mielessäni. Palasin takaisin tupaan pettyneenä. Uudelleen kuului tuvasta nariseva outo ääni, uudelleen ja uudelleen. En siis ollutkaan uneksinut. Kiersin kaikki huoneet tarkastaen ovatko ovet kiinni, eivätkä narise. Kiinni olivat. Minua pelotti, tai oikeammin sanoen minulla oli outo olo. Tuvan ovelta huusin kovalla äänellä: "Pois Einari viinakaapilta!" Oma ääneni rauhoitti mieltäni ja unohdin koko tapahtuman, kun kirjallisuutta opiskelevat nuoret miehet saapuivat. He eivät olleetkaan yhtään kiinnostuneita kodin esineistöstä ja sen asukkaista, vaan halusivat kuunnella runoilijan kirjoittamia runoja, lisää ja lisää. Jotkut pojista tunsivatkin runojen nimiä ja minä otin avukseni kaapista runokirjan, jonka tiesin sieltä löytyvän. Nuorukaiset kehottivatkin minua siirtymään runojen pariin ja he halusivat minun lopettavan kodista ja sen asukkaista kertomisen. Heillä oli kuulemma omat mummolansa. Meiltä kului yhdessä aikamoinen tovi runojen kimpussa, pojat kuunnellen ja toivoen lisää ja minä sen kun lausuin ja lausuin. Vieraampia runoja tyydyin lukemaan vain, mutta eräs nuorukainen pyysi, että edelleen esittäisin. Olin iloissani ja innoissani. Koin heidät komeina nuorukaisina ja olin posket hehkuvina, kuin joskus nuorena. Jestas sentään! Kirjailijakodin säännöissä määrätään, että tupaan on tuotava uudet puut käytettyjen tilalle. Koska olin käyttänyt osan puista odotellessani, niin keksinkin, että nuoret miehet hakevat tilalle toiset puut. Jouduin käyttämään lähes kaikki taitoni, että sain puunhakijoita. Lopulta monta nuorukaista joutuikin lähtemään sateeseen ja tuulen armoille navettarakennukseen mäkeä alas. Sillä, että lopulta sain puuretkelle muutamia poikia, oli inhimillinenkin syy, joka vaatii elimistössämme toimintaa aika-ajoin. Kun he saapuivat, niin en ensin tunnistanut heitä samoiksi pojiksi, jotka olivat lähteneet. Takaisin tuli pörröisiä, jaloistaan ja puseroistaan märkiä, mutta nauravia poikia. Heillä ei ollut sylissään yhtään takkapuuta. He vakuuttivat, että olivat etsineet koko rakennuksen ja eivät olleet löytäneet kalikan kalikkaa. He kertoivat nauruissaan, etta olivat kyllä löytäneet mukavuuslaitoksen. Jotkut nuorista miehistä eivät olleet koskaan ennen asioineet puuseessä. Myöhemmin sain tietää, ettei navettaan oltu vietykään vielä uutta puukuormaa kevättä odottamaan. Minun ei tullut mieleenkään mennä tarkastamaan olivatko pojat varmasti sulkeneet kaikki sisällä olevien ovien hakaset. Niin ja jos olisi juolahtanut mieleeni, niin olisinkohan siihen syysmyrskyn möyryämään ilmaan mennytkään tarkastusretkelleni. Tuskinpa. Myöhemmin minua moitittiin, että yksi haka oli sisätiloissa ollut sulkematta. Että minä kehtasinkin olla niin huolimaton! Opiskelijoiden ryhmäläiset kertoivat, että toinen joukko tulee seuraavalla viikolla samanlaiselle retkelle ja he ehdottelivat runoja, jotka esittäisin sille ryhmälle. Sovimme siten. Olinpa iloissani, kun oli työtä. Seuraavan viikon harjoittelin ahkerasti ja odottelin kutsua oppaaksi. Sitä ei kuulunut. Lopulta tiedustelin kaupungilta ryhmän saapumisaikaa. Siihen aikaan tilaukset menivät kulttuuritoimistoon. Sieltä vastattiin, että ryhmä oli jo käynyt. Opiskelijat pyysivät minut muualle esittämään heille. Kertomansa mukaan, he olisivat halunneet kuulla runoja juuri siinä kodissa. Runojen kuulemiseen olisi heidän mukaansa tullut erityinen merkitys juuri siellä, missä he olettivat niiden syntyneen. He kokivat runonhengen siellä voimakkaasti. Ehkä asia on siten, tiedä häntä? Tai niinhän minäkin olen kokenut. He eivät tienneet toivoa samaa opasta kuin edelliselläkin ryhmällä oli ollut. Jälkeen päin kerroin läheisessä talossa kokemani oudon äänen tuvassa. Talon isäntä kysyi heti, olinko sytyttänyt takkaan tulet? Syy oli kuulemma siinä. Hormissa alkaa joku osanen väpättää hetkeksi, kunnes hormi lämpiää tarpeeksi ja väpätys loppuu. Kuulemani mukaan se väpättäjä on poistettu. Laadin itselleni Kirjailijakodissa opastettavan tekstin oman mieleni mukaan eli asioista, joista uskoin sekä koululaisten, että eläkeläisten olevan kiinnostuneita. Tietysti kummallekin ikäryhmälle omanlaisensa. Eläkeläisten kysymys koski useimmiten runoilijan suhdetta tuonpuoleisiin asioihin. Syynä he kertoivat, että kodissa tuvan seinällä oli kuva, joka kiehtoi mieliä ja innoitti kysymään asiasta. Minähän en tiennyt, vaan kysyin kirjailijan tyttäreltä asiaa. Varpu-Liisa kertoi, että kodin iltatapahtumiin kuului iltarukouksen lukeminen. Minä vuorostani kerroin, viimeisen runoteoksen sanomasta ja kehotin vieraita lukemaan sitä teosta, josta saattavat saada kysymykseensä vastauksia. Erään kerran matkailijat olivat eläkeläisiä pieneltä paikkakunnalta rannikkoseudulta. Ehdotin, että jospa olisi vieraissa joku, joka haluaisi esittää Vuorelan runoja. Heitähän olikin paikalla monia kymmeniä, eli runopiiriläiset. Jokainen halusi esittää toiverunonsa. Eräs iäkäs lausujamummu ei halunnutkaan lopettaa yhteen runoon, vaan esitti useita, kunnes toiset ärsyyntyivät ja käskivät hänen lopettaa. Aika kului ja eläkeläiset sen kuin laususkelivat, kunnes heidän autonkuljettajansa saapui mäkeä ylös ilmoittamaan, että heidän täytyisi jo luovuttaa auto ja he ovat vielä täällä runoilemassa! Tuli vähän kiire ja Siunattu askar -runo jäi kesken. Sain heiltä kortin, jossa kertoivat, että retki kirjailijakotiin jäi mieleen väikkymään runoineen ja iloisine oppaineen. Vieläkin olen saanut kiitosviestejä niistä hetkistä. Kerran sain naurut aikaan Vuorelan kamarissa, kun monin sanoin kehuin kamarin kaapissa olevaa upeata keittokulhoa ja pyysin vieraita avaamaan kaapin alaoven sepposelleen nähdäksemme ihanuuden omilla silmillämme oven auetessa. Juuri silloin selostin, että olen aina ihmetellyt, miten suku on raaskinut jättää tuon ihanuuden tänne lahjoittaessaan talon kaupungille. Hetken oli aivan hiljaista ja sitten miesääni totesi, että kaapissahan köröttää kiinalaista halpaemalia oleva kannellinen kulho. Vieraita nauratti, minua ei yhtään. Vuorelaa lausumassa Keuruulla ja muualla Otin tavakseni vanhaa hautausmaata esitellessäni Vuorelan haudalla lausua runon, Jossain kirkkauden maassa. Pari kertaa se on poikinut esityspyynnön sille paikkakunnalle, josta kuulijat ovat olleet. Kun olin estynyt itse ajamaan autoa, niin minut haettiin kotoani Muurameen. Ajattelin silloin, että onpa keuruulaisen runoilijan tekstit haluttuja kuultavaksi. Kerran tunnetun keuruulaisen johtajan siunaustilaisuudessa pyydettiin minulta yllättäen esitys. Se ihana runo, Jossain kirkkauden maassa sai silloin kuulijansa Pyynikin pappilassa. Einari Vuorelan 100-vuotisjuhlavuonna innostuin valmistamaan omaa Vuorela- runotapahtumaa. Lausujainkursseilla oli oppi annettu siten, että kooste ei saisi olla vain laadittu yksittäisistä runoista peräperään, vaan runot pitäisi edetä kronologisesti eli tarinaa punoen. Vuorelan runoista se oli helppo rakentaa. Ensin lapsuus, nuoruus, aikuisuus, luonto, vanhuus ja lopulta iäisyydestä joku monista runoista. Aloitin sen samalla runolla, johon sen lopetinkin. Koin siten, että siihen mahtui elämä, vaikka sen nimeksi laitoinkin, tunnetun runon mukaan: "Minä menin hattuni alle". Mukana oli lisäkseni huilisti, joka otti osaa Korpirastas-runoon huiluineen lurauttelemalla instrumenttiaan toivomissani kohdissa. Vanhaan kirkkoon saapui kevätmatkalleen Ikaalisista veteraanikuoro, joka halusi tutustua Keuruun kirkkoihin. Niinpä Vuorela-runotapahtumani oli aamusella, kun se aika sopi kuoron matkaohjelmaan. Tuumasin, ettei maitokauppaan kiiruhtavat ennätä poiketa vanhaan pyhättöömme, mutta olin väärässä. Kuulijoita saapui, niin että kirkkosali oli täynnä ja kynnyksetkin olivat käytössä. Kuoro esiintyi laulaen omiin sanoihinsa rustatun laulun. Se soi kauniisti ja voimakkaana puisten seinien ympäröiminä ja mietin, onkohan arvokas kirkkomme kuullutkaan aikaisemmin valssin kaikuvan hartaana seinistä ylös holviin saakka miesten upeasti laulaessa sanoittamaansa tuttua sävelmää. Teki mieli valssata. Silloin valitsin esittämäni runot Einari Vuorelan teoksesta Kiurun portaat. Ne sopivat oivallisesti kirkossa esitettäväksi. Sen teoksen runoissa Vuorela elää paljolti tuonpuoleisissa asioissa. Tapahtuman jälkeen olimme alkaneet suunnitella uutta ohjelmaamme saman löytämäni huilistin kanssa eli runo ja huilu. Mielestäni huilu on paras soitin Vuorelan luontorunoihin. Vuorelalta tekstit ja metsän äänet huilusta, "Oi lintu uneksia korpien!" Oi jee! Ohjelma oli jo loppusilausta vailla, kun sain tiedon, että suloinen, elämänsä alussa ollut nuori huilisti oli menehtynyt. Suruni oli monin kertainen. Muuallakin juhlittiin runoilija-kirjailijan sataa vuotta. Minut kutsutiin Töysään esittämään Vuorelan runoja. Matkustin sinne Einari Vuorela seuran varsinaisen perustajan kanssa. Paikka oli siisti leirialue ja seurassamme oli Haapamäen Riihosta isäntä isolta possutilalta. Hänpä vasta veitikka olikin matkaseurana. Kun eronhetkemme koitti, niin vanha isäntäpä intoutuikin lausumaan Vuorelan tekstejä, auton oven raosta meille ihastuksesta hykerteleville naisille, Lealle ja minulle. Vuorela oli ollut opettajana vähän aikaa myös Virroilla ja sinnepä minut vietiin Vuorelan kunniaksi järjestettyyn juhlaan esittämään Vuorelan tuotantoa. Vieressäni siinä juhlassa istui nainen, joka oli paatoksellisen esittämisen ihailija. Kun joku esitti paatoksellisesti ja vanhanaikaisesti, niin se ihminen oli aivan haltioissaan esitystyylistä. Hän hekumoi tyytyväisyyttä, hoki ja kyseli minultakin esityksen erinomaisuutta. Sellaisena aikana lausuntataide joutui unohduksiin ja koki uuden renessanssin vasta sitten, kun paatoksellisuus haudattiin ja siirryttiin kertovaan ja puhuvaan esittämiseen. Pitkien aikojen kuluttua sain lehtikuvan siltä paikkakunnalta ja se kuva oli otettu minusta. Ylläni oli mekko, jollaisen olin nähnyt satukirjailija Laura Sointeen päällä valokuvassa ja heti hankin samanlaisen itsellenikin. Lähes samanlaisesta kankaastakin. Se oli nätti ylläni, vaan kun yhteen aikaan kiloni lisääntyivät, niin mitä minä hölmö teinkään. Vein mekon kirpputorille lähes pitämättömänä. Nytpä mekko jälleen sopisi ylleni. Uskon myös, että olen nähnyt sen saman myssymäisen hatun Vuorelassa, sen joka oli Laura Sointeen päässä ensi kerran hänet nähdessäni. Oppaana ollessani pesin sen ja kuivatin lasipurkin päällä, että pysyisi kuosissaan. Sovittelin sitä ja olisin lainannut sitä esityksiini, mutta ei se pukenut minua. Einari Vuorelalle oma seura Erään kerran ollessamme kahdestaan Lea Riihimäen kanssa muorin mökillä viettämässä kesäiltaa näin, että hänellä oli erityistä asiaa, joka muhi hänen mielessään. Hän kertoi aatoksestaan alkaa kerätä lisää ystävästään runoilija Vuorelasta löytyvää ainestoa. Juuri silloin poikkesi muutamien joutsenien joukkue tervehtimään mökin rantaan meitä, kuin sinetöidäkseen Lealle mieluisan aatteen. Ne lipuivat hiljaisesti ja aivan äänettömästi luoksemme. Olen Einari Vuorela seuran perustajajäsen. Olin perustavassa kokouksessa mukana. Yhden kerran minulta julkaistiin kirjoitus Korpirastas-jäsenjulkaisussa. Pyynnön esitti silloinen puheenjohtaja Lea Riihimäki. Hän oli tietoinen siitä, miten rakastin runoja ja kuljin runokirja laukussani. Ennen Einari Vuorela seuran perustamista järjestettiin kirjailijakodin pihamaalla juhlia. Silloin Laura Soinne oli kesäkodissaan käymässä. Minut oli pyydetty esittämään myös sinne. Musiikkia esitti Keuruulla opettajana toiminut, ihanasti laulava Pirjo Koskenperä. Laura Soinne oli haikaillut, kuka on tämä lausuja? En tunne häntä. Haluan tavata hänet. Niinpä minut esiteltiin hänelle ja hän siitä ilahtuneena sanoi: "Jaa, se pieni tyttö, jonka tapasimme Hurttialla kauan sitten." Sen iltapäivän vietimmekin yhdessä rupatellen. Hän kertoi mm. Einarin ja hänen rakkaustarinastaan jotain oleellista. Kun puhuin heidän tyttärensä kuullen sen tarinan, niin hän virkkoi, että niinkö se asia on mennyt? Runo, Kaivotiellä on Suomen rakastetuimpia runoja. Täytyihän minun se ottaa ohjelmistooni, tietysti. Joskus sitä on toivottukin kuultavaksi. Teimme kerran erään naisryhmän kanssa pyöräretken Vuorelaan. Lea Riihimäen tuoman ihanan, kuuman kalapaistoksen söimme talon rapuilla. Esitin Kaivotiellä runon siinä ulkona ja lopulta intouduimme korkeaan heinikkoon aukaisemaan polun kaivolta tuvalle. Valokuviakin otimme. Niissä kuljen mäkeä ylös ämpäri kädessäni. Myöhemmin samana kesänä Laura Soinne kertoi, että se paikka mihin sen teimme ei ole oikein. Hän neuvoi oikean kaivotien kulkureitin minulle. Olen löytänyt valokuvan jossa heinikossa on jo kuljettu ura ja minä tulen kaukana heinikon takana. Eräällä pyöräilyretkellä minun runokirjalleni sattui onnettomuus. Olin ottanut termoskannullisen kahvia matkaevääksi ja se pullollinen oli mennyt runokirjani seuraksi kassiini. Siellä ne lilluivat sulassa sovussa. Koko pitkän kesän sitä kirjaa kuivattelin ulkona auringossa. Kyllä se kuivui, mutta kahvin jäljet ovat edelleen vahvasti näkyvissä retkestämme. Runot ovat tallella. Muutenkin lausunnasta palkintona saatu kirja on kärsineen näköinen, vaikka teetin siihen nahkaisen selkäosankin. Se rispailee. Johonkin aikaan elämässäni sain runoilijasta valetun pronssisen reliefin. Se luovutettiin juhlissa ja meitä, mitalin saajia, oli pitkä rivi. Nyt olenkin joutunut ajattelemaan, että enpä minä voi sitä painavaa esinettä ottaa mukaani tuonpuoleiseen. Saatanpa pudota alas! Taiteilijat työssään Vuorelan innoittamina Kirjailijakoti oli jo siirtynyt Keuruun Kaupungilta takaisin Vuorelan suvulle, niin erääksi kesäksi sinne oli pyydetty pitämän yleisötapahtumia taiteilija Tony Edelman. Koko iso tupa oli myllätty tarvittavaan järjestykseen. Minut oli tilattu mäen alla sijaitsevaan navettarakennuksessa oleviin tiloihin. Siellä touhusi nuorten ryhmä keitellen vierasväelle kahvia. Tutustuin sinä kesänä Tony Edelmaniin. Hän oli rauhallinen, vaatimattomalta vaikuttava taiteilija. Hän kyseli minulta Vuorelan runojen tuntemustani. Hymyillen kerroin hänelle, kuinka olin jo lapsena niihin ihastunut. Eniten minua hymyilytti, kun hän intoutui kyselemään hiljaisella äänellään, vakavana ylläni olevasta asusta. Samalla kerroin hänelle, että omistin myöskin sen samanlaisen mekon kuin Laura Sointeellakin oli ollut. Hän esitti toiveen, että pukeutuisin siihen musiikkitapahtumaan Vuorelaan, seuraavalla kerralla. Nauraen jouduin tunnustamaan, että se ei ole mahdollista, koska se on sikistynyt. Hänen omana konsertti-iltanaan olivat automme sattumalta parkkeerattu vierekkäin ja silloin juttelin taiteilija Edelmanin kanssa viimeisen kerran. Kiittäessäni häntä konsertista, esitin myös onnittelut sävellyksestä Veräjäpuu teoksen runoon, Soi laulu hiljaa. Ennustin hänelle, että se saattaa jäädä elämään. Kun luin lehdestä Edelmanin kauniista, rauhallisesta siirtymisestä tuonpuoleiseen, niin mielessäni kertasin Vuorelan runon säkeitä. Multian hovissa oli eräs juhla, jossa opettaja Kansanaho piti esitelmän Einari Vuorelasta radioon. Hän pyysi minua sinne paikalle lausumaan Vuorelaa. Kun ohjelma tuli radiosta, niin esitys oli mielenkiintoinen. Ensin kuului minun lausuntaani ja kun esitelmä alkoi, niin lausuntaani kuului koko ajan taustalta. Opettaja Kansanaholta sain kiitokseksi Vuorelan proosakirjan, Laulu maalaiskylästä. Kirjailijan puolison kertoman mukaan sitä toista saman nimistä kirjaa on hän, Laura Soinne, `peukaloinut´ mieleisekseen (verbi on Sointeelta itseltään). Minun mielestäni kirjan teksti on kuin runoa. Omistan kummatkin versiot kirjasesta. Harmonikkataiteilija Aimo Häkkisen kanssa valmistimme siitä ihanasta tarinasta runo-musiikki ohjelman. Sitä ohjelmaa pyydettiin muutamia kertoja kuultavaksi. Häkkinen soitti koko ajan valssia. Minä sovitin tekstin myötäilemään valssia. Aikoinaan, kun tyttäreni tyttäret alkoivat säveltää Vuorelan runoja, niin ostin meille kummallekin, tytöille ja itselleni uudet kirjat. He olivat opiskelleet musiikkilukiossa ja soittivat silloin Pirkanmaan Nuorten Sinfoniaorkesterissa. He ovat esittäneet monta kertaa sävellyksiään arvokkaissa juhlissa, niin Keuruulla itsenäisyyspäivän päivä- ja iltajuhlissa kuin Tampereellakin. Vuorelan runoja on sävelletty paljon. Edelle menee vain Eino Leino. Mielestäni sävelletty runo on muunneltu runo. On hyvä, kun on runoja, joita voidaan säveltää. Johonkin aikaan järjestettiin Vuorela-seminaari. Silloin esitelmöi eräs professori runosta Vävy. Se on pieni runo kokoelmasta Kaukainen tuuli ja olin todellakin ihmeissäni esitelmän jatkuessa tunnista toiseen. Professori oli pyytänyt minut mukaan esitelmäänsä esittämään runot, joita hän käytti esimerkkeinä väitteissään. Kun hän muutti vaikkapa runon sanajärjestystä, niin hän sai huomaamaan, että runon totuudet muuttuivat. Se oli mielenkiintoista kuunneltavaa. Taitavat ovat taitavia. Runoilija Einari Vuorela erittäin taitava, niin myöskin runojen tutkijat omalla sarallaan. Einari Vuorelan tuotanto on rikastuttanut suomalaista runoelämää. Minunkin, lausujan, elämääni, Vuorelan runot ovat ihmeteltävästi elävöittäneet olemisellaan jopa koulukkaasta asti. Olin Einari Vuorelan siunaustilaisuudessa. Näin kuuluisuutta aiheuttaneen perhosen räpyttelevän kirkon ikkunassa. En silloin muistanut kokoelmasta Korpien takaa -runoa Polku taivaaseen. Toki sen tunsin. Myöhemmin kuulin Hannu Taanilan radiossa kertovan asiasta ja ihmettelin mielessäni runon ihmeellistä nivoutumista elämän tapahtumiin, kulkuun ja luontoon. Muutama säe mainitsemastani runosta: Nyt sen tiedän:/ Olen vain kalkkikuori,/ Olen vain kotelo / josta perhonen lentää. Siunaustilaisuuden lopuksi perhonen liihotteli jäähyväsille runoilijan arkun päälle asetettuun kukkakimppuun. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Runoilijan ja lausujan kohtaamisia muistojen kätköistä Subject The topic of the resource runoilijat kirjailijat Vuorela, Einari Soinne, Laura kirjailijakodit muistelmat oppaat (ammatit) lausujat runot Keuruu -- Jukojärvi Description An account of the resource Keuruulainen Terttu Rajamäki kertoo kohtaamisistaan runoilija Einari Vuorelan ja kirjailija Laura Sointeen kanssa, kokemuksistaan Vuorelan runojen lausujana ja työstään Vuorelan kirjailijakodin oppaana. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vielä sotien jälkeen asuintaloissa oli yleensä kahdet ikkunat - ulko-ja sisäikkunat. Keväällä kesäajaksi sisäikkunat irroitettiin ja vietiin varastoon. Ilmojen jälleen viilennyttyä syksyllä tuplat asennettiin jälleen paikoilleen. Oikean ikkunan paikalleen laittaminen varmistettiin kovertamalla puukolla ikkunan karmiin ja samalle paikalle pokiin latinalaiset numerot ikkuna kohtaisesti. Usein ikkunoiden väliin laitettiin jäkälää ja lisäksi koristeeksi punamarjallisia puolukanvarpuja. Mikä oli sitten perustelu, kun joillakin ikkunoiden väliin oli vielä laitettu puoliavoin täysi tulitikkulaatikko? Ikkunat olivat tähän aikaan raoiltaan enemmän tai vähemmän väljiä. Sanottiin, että niistä veti, eli käteen tunsi hyvin ilman virtauksen ulkoa sisälle. Nykyajan kumi-tai styrox-tiivisteitä ei tunnettu. Rakoja yritettiin tiivistää kangassuikaleilla, villalankapunoksilla, jne. Yksinkertaisemmin tiivistäminen tapahtui ostamalla sekatavarakauppasta n.4 cm leveätä valkoista ikkunaliimapaperia. Ulkoikkunoita ei liimattu, mutta sisäikkunoiden raot ikkunan ympäri peitettiin liimapaperilla. Näin oli veto poistettu 100%:sti koko talven ajaksi. Eikä lämpö päässyt karkaamaan tuvasta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuplat Subject The topic of the resource ikkunat vuodenajat lämpö Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo, miten ennen vanhaan huollettiin asuinrakennusten ikkunoita eri vuodenaikoina. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialassa asunut kuorma-autoilija Yrjö Nieminen ajoi 1950 - 1960 luvuilla paljon halkoja m.m. Keuruun kunnan ja seurakunnan laitoksille. Siihen aikaan halkovarastojen pinot olivat yleensä maantien ojan takana. Kuormatun auton tielle pääsyn auttamiseksi ja varmistamiseksi ojaa täytettiin latomalla siihen halkoja, jotka sitten poistettiin viimeiseen kuormaan. Yrjö oli taas kerran lähdössä varastolta kuormineen. Tulo laanilta oli vähän vino maantiehen nähden. Niinpä sitten tien puoleinen takapyörä ylitti onnistuneesti ojahalot ja auto oli jo nousemassa tielle, kun laanin puoleisen takapyörän alla ojan halot pettivät. Auto kallistui ja lavan laanin puoleinen pino kuuppasi melkein kaikki halot maahan. Hytistä ulos tullut Yrjö katseli hiljaisena pitkään tapahtunutta. Raapaisi sitten korvallistaan ja lausahti paikalle sattuneelle Tikannon Heikille: "Ei onnistunnu. - Mutta ei se onnistunnu eilenkää". Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hermoton automies Subject The topic of the resource kuorma-autonkuljettajat kuorma-autot polttoainehuolto Keuruu Nieminen, Yrjö 1950-luku 1960-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tauno Kuoppalan kokoelma Subject The topic of the resource metsätyö metsätyöntekijät 1940-luku 1950-luku 1930-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppalan kertomuksissa muistellaan metsätyötä ja menneen ajan ilmiöitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun metsäpiirin piirimies Veikko Hakala osti 1940-1950 lukujen vaihteessa Myllymäeltä tosi hienon rauhan ajan ameriikanraudan, NASH-4 00 sedan-merkkisen henkilöauton. Tämä automalli oli varmasti vastannut silloisessa Ameriikassa oman aikansa eliittiä. Taivaansinisten kylkien ja konepellin sekä pikimustien lokasuojien - joissa oli molemmin puolin vararenkaat - lakkaus oli loistossaan vertaansa vailla. Keulaa koristi näyttävästi auton merkkiä kuvaava syylärin nuppi. Sisällä korkeaa laatua korostivat mustanahkaiset sekä verhoilu että istuimet. Ratti ja kojelauta olivat jalopuuta. Sitten eräänä talvi-iltana Hakala ja hänen työnjohtajansa Arvi Myntti päättivät tehdä pikakäynnin Kalikan kämpällë työnjohtaja Armas Weckman'in luo. Siihen aikaan teiden auraus ei ollut niin täydellistä kuin tänä päivänä. Eikä näihin ameriikanrautojen vanteisiin sopivia talvirenkaita ollut tässäkään autossa. Pimeässä varovaisesta ajamisesta huolimatta Lammasperällä Kupanjoen sillan jälkeisessä kaarteessa auto karkasi ojaan. Miehet nousivat autosta. Hakala halusi katsoa oliko autoon tullut vaurioita ja pyysi Mynttiä näyttämään valoa tulitikuilla. Myntti teki kuten pyydettiin. Samassa leimahti. Ilmeisesti auton perän tankista lähtenyt polttoaineputki oli rikkoontunut ja valuva bensiini kaasuuntui. Paikalle tulleet ihmiset saivat lumella jotenkin estettyä palon leviämisen niin, että auton etuosa jäi palamatta. Myöhemmin Hakala kertoi, että ei hänen lopuksi hullummin käynyt. Siihen aikaan sotien jälkeen kumirenkaiden saanti maaseudun hevoskärryihin oli kiven alla. Niinpä säästyneistä etu-ja vararenkaista tehtiin 2 akselistoa ja ne olivat menneet kaupaksi hyvällä hinnalla maanviljelijöille. Siitä saiko Hakala vielä jotakin tukiaista jostakin vakuutuksesta,ei Hakala kertonut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ameriikanraudan palo Subject The topic of the resource autoilu autoilijat metsätyö liikenneonnettomuudet Keuruu 1940-luku 1950-luku Description An account of the resource Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuoppala, Tauno Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fcf1d39702c25e59b95ee8c80c5dbf09.jpg 4d6b4a113f75c33c9c912a8891efa82f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Eija Junno-Pihlaisen arkisto Subject The topic of the resource kirjailijat runoilijat päiväkirjat kirjeet sukututkimus mielenterveys kuvataiteilijat omakustanteet Description An account of the resource Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja, taidetta, valokuvia ja asiapapereita, sekä omakustanneruno- ym. kirjoja. Arkistoaineisto soveltuu elämäkerta-, suku-, taide-, kirjoittamisen-, ja kirjallisuuden-, sekä mielenterveyden-, ym. -tutkijoitten käyttöön. Arkiston laajuus on noin 6 hyllymetriä. Arkistoa koskee käyttörajoitus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Junno-Pihlainen, Eija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/23ff6406448507ae3d8a77cd0ecc0d13.jpg 694dc130a706bd2f318b9f710a945625 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Säästöpankin rakennus Subject The topic of the resource pankit myymälät Keuruu keskustat kirkonkylät rakennettu ympäristö 1970-luku Description An account of the resource Kuvassa on vuonna 1975 Keuruun keskustaan valmistunut kiinteistö Oy Säästokeskus. Rakennuksessa sijaitsi tuolloin Keuruun Säästöpankin toimitilat ja paivittäistavaraliike Torimarket. Rakennus purettiin toukokuussa 2024. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1970-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/a909b4d16846cad8cb32837a322c0257.jpg a5566d556373dd4598a6c887df299c4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Säästöpankki Subject The topic of the resource pankkiala pankit Keuruu keskustat 1970-luku Description An account of the resource Kuvassa on Keuruun Säästöpankin toimirakennus, joka valmistui vuonna 1975. Rakennuksen on suunnitellut jyväskyläläinen Arkkitehtitoimisto Murtosaari ja Vuorela. Rakennus purettiin toukokuussa 2024. Pankki alkoi toimia tiloissa kesäkuussa 1975. Kiinteistö Oy Keuruun Säästökeskus rakennettiin Keuruun keskustaan puisen liiketalon, Jalosen talon paikalle. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1974. Liikekeskuksessa oli myös muita toimitiloja ja asuinhuoneistoja. Pankki muutti uuteen toimitilaansa kirkonraitin toiselta puolelta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1970-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/098bc8bc8ccd77386058202299453ef7.jpg 6c013d3cffacb24a315947139410ff91 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Mistä on kyse? Tähän kenttään artikkelin teksti jäsennettynä tarpeen mukaan. Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Atlantin takainen hyvän tahdon lähettiläs Isabel Foye ja Keuruu Subject The topic of the resource Keuruu avustustoiminta pula-ajat Description An account of the resource Pennsylvanialaisen maantiedon opettajan Isabel Foyen (1913–1999) suuri sydän ja hyvä tahto toivat kaivattua apua sodanjälkeistä pula-aikaa eläneelle Keuruulle ja Suomelle. Vuonna 1947 nuori amerikkalainen opettaja Isabel Foye lähetti Valittujen Palojen vuosikerran lahjaksi annettavaksi yhdelle henkilölle Suomessa ja Japanissa. Suomessa tilauksen vastaanottajaksi valikoitui satunnaisesti keuruulainen arkkitehti Laila Niemioja, joka lahjasta hämmästyneenä lähetti Isabel Foyelle kiitoskirjeen. Kiitoskirjeestä alkoi heidän välillään kirjeenvaihto, joka laajeni lämpimäksi ystävyydeksi. Niemiojan kirjeet elämästä sodanjälkeisessä Suomessa herättivät ikätoveri Isabelin auttamishalun, joka tuli saamaan poikkeuksellisen laajat mittasuhteet. Jo toisessa kirjeessään Laila Niemiojalle maantietoa opettanut Isabel Foye kirjoittaa kertovansa oppilailleen Suomesta ja niistä raskaista vaikeuksista, joita suomalaisilla tuohon aikaan oli. Hän myös pyytää lupaa auttaa Niemiojan perhettä ja lähettää postitse heille joitakin tarvikkeita. Ensimmäisen paketin jälkeen paketteja saapui Suomeen lukuisia. Isabel Foye organisoi koulussaan ensimmäiset keräykset, joiden tuloksena Keuruulle lähetettiin mm. vaatteita ja ruokatarvikkeita. Laila Niemioja vei paketteja Keuruulla niitä eniten tarvitseville, erityisesti Keuruulle muuttaneille evakkoperheille, jotka olivat menettäneet sodassa kaiken omaisuutensa. Niemioja lähetti Isabel Foyelle apua tarvitsevien perheiden osoitteita, jotta apu menisi suoraan perille. Isabel Foyen auttamisen halu ja avustustoimet olivat laajuudessaan poikkeuksellisia. Sodanjälkeisten vuosien aikana Isabel Foye järjesti useita avustuskeräyksiä kotikaupungissaan Pennsylvanian Girardissa ja sen lähistöllä. Näiden keräysten tuloksena hän lähetti yli toista sataa avustuspakettia Suomeen. Amerikan paketteja meni Keuruun lisäksi mm. lastenkotiin Lappeenrantaan sekä Helsinkiin, Lahteen, Kajaaniin ja Paltamoon. Paketit sisälsivät mm. vaatteita, ruokaa, makeisia ja lääkkeitä, joita Isabel Foye hankki myös omalla kustannuksellaan. Isabel Foyesta tuli suuri Suomen ystävä ja hän vieraili Suomessa lukuisia kertoja. Ensimmäistä kertaa Foye matkusti Suomeen ja Keuruulle Niemiojan perheen kutsumana kesällä 1948. Kahden kuukauden vierailunsa aikana hänestä tuli myös perheen tyttären, Liisa Isabelin kummitäti. Suomessa olleessaan hän ja Laila Niemioja matkustivat Lappiin ja Pohjois-Norjaan yhdessä 17 helsinkiläisen naisarkkitehdin ryhmän kanssa. Matka oli opintomatka, jolla tutustuttiin Lapin jälleenrakentamiseen. Matkan aikana Foye näki omin silmin Lapin hävityksen. Foyen matkastaan kirjoittama laaja artikkeli julkaistiin Yhdeysvalloissa Journal of Geography -lehdessä 1949. Artikkelissaan Foye kuvaa saksalaisten jälkeensä jättämää Lapin tuhoa ja kertoo Suomen luonnosta, elinoloista ja saamelaisten elintavoista. Isabel Foyeen tekivät erityisen vaikutuksen suomalaisten sodanjälkeinen jälleenrakennustahto ja raskas sotavelkataakka, jota kaikesta huolimatta hoidettiin kunnialla. Matkansa jälkeen Isabel Foye teki Yhdysvalloissa Suomea tunnetuksi kirjoittamalla artikkeleita useisiin sanoma- ja aikakauslehtiin. Hän oli pidetty puhuja, joka luennoi kotiosavaltionsa eri kaupungeissa Suomesta ja matkoistaan. Foye välitti luennoillaan ja artikkeleillaan positiivista kuvaa sekä ajantasaista tietoa amerikkalaisille tuntemattomasta ja kaukaisesta maasta. Käsitellessään oppitunneillaan Girard'issa Suomea, hän käytti usein kansallispukua, jonka oli saanut lahjaksi Laila Niemiojalta. Isabel Foyen laaja hyväntekeväisyystoiminta herätti huomiota myös Suomessa. Häntä haastateltiin lehtiin, joissa kerrottiin hänen poikkeuksellisen lämpimästä suhteestaan Suomeen ja siitä, miten hän vierailuillaan oppi uimaan, soutamaan, saunomaan ja juomaan kahvia. Isabel Foye oli aktiivinen hyväntekijä ja mukana monessa, mm. Punaisen Ristin toiminnassa. Hänen ennakkoluulottomuudestaan ja suuresta sydämestään kertoo se, että hän adoptoi ja kasvatti Vietnamin sodasta pelastuneen vietnamilaisen perheen orvoksi jääneet lapset. Moni keuruulainen suku muistaa edelleen lämmöllä Foyen avun. Lea Keskinen o.s. Syrjä muistelee Foyen lähettämää avustuspakettia: ”Siinä paketissa oli vaatteita meille isommille lapsille ja vauvan vaatteita, joista tämä nuttu on säilynyt tähän päivään asti. Amerikan paketissa oli myös itkevä nukke, se oli vaaleahiuksinen amerikkalaisen näköinen. Vauvan nutusta Pirkko-siskoni kertoi, että se oli meidän sisarussarjan nuorimman nuttuna (meitä on 10 lasta). Myös Pirkon neljä lasta on pitänyt sitä vauvana 1960-70-luvulla. Siitä nutusta otettiin mallia ja Pirkko teki omille lapsilleen samanlaisia lisää.” Foyen avustuspakettien myötä pula-ajan lapset Keuruulla saivat iloa lelujen ja makeisten muodossa ja kulkeutui jopa siihen aikaan eksoottinen banaanikin Keuruulle. Kiitoksena paketeista Laila Niemioja lähetti Isabel Foyelle lahjaksi useita isänsä taideteoksia. Pennsylvaniassa on todennäköisesti vielä tänäkin päivänä Laila Niemiojan isän, taiteilija Toivo Gideon Tuhkasen maalaamia suomalaisia maisemia Kolilta ja Vuokatista. Lähteet: Ahto Niemiojan arkisto Ahto Niemiojan tiedonannot 11.9. ja 19.12.2018 Jarmo Ruhasen verkkosivuilla oleva aineisto Isabel Foyesta Creator An entity primarily responsible for making the resource Lammi, Teija Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b7639659065be0b6b2106dd2b851e45c.jpg 9f2720374390ba40677ea178bdedfbcf Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Autoilija Niilo Rauhala Description An account of the resource Autoilija Niilo Rauhala uuden autonsa kanssa Melonsaaressa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1950-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Marja Sompin kokoelma Subject The topic of the resource Keuruu autot autoilijat Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://www.keuruunveraja.fi/files/original/9cfc8d7a7434e2e3ca5590e4dea8e98d.jpg 885f26912326c73b07458f4d8a88034b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Heikki Soininen Lapinsalmen sillalla Subject The topic of the resource autot Keuruu autoilu kirkonkylät sillat autoilijat Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa autoilija Heikki Soininen seisoo Keuruulla Lapinsalmen sillalla autonsa vieressä tammikuussa 1930. Taustalla näkyy oikealla rautatiesilta ja vasemmalla Keuruun vanha kirkko. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1930-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Mirja Tuomiston kokoelma Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon https://www.keuruunveraja.fi/files/original/bea86f8634c9b97fc87209478beaf8f1.jpg 131b49f8026336601e302b4280a41487 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juhlakulkue Keuruuntiellä Subject The topic of the resource kulkueet Keuruu kirkonkylät keskustat poliisiajoneuvot nuorisoseurat Description An account of the resource Keski-Suomen nuorisoseuraväen maakuntajuhlat pidettiin Keuruulla 6.-7.7.1963. Kuvassa poliisiauto, Musta-Maija, johdattaa juhlakulkuetta sunnuntaina 7.7. Keuruuntietä kohti urheilukenttää, jossa pääjuhla pidettiin. Kuvassa vasemmalla on pysäköityjä autoja ja kulkuetta katsomaan tullutta yleisöä, sekä Tikkalan kiinteistö. Kuvassa oikealla olevassa kiinteistössä on Posti ja Karhunsoutu-ravintola. Kauempana oikealla näkyy apteekin asuinrakennus. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/f2d4212ef76fbc2c2f4c6ba26d9c8338.jpg ea517d0f6fdb705dd6f3cc96e4a85ff1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntietä vuonna 1960 Subject The topic of the resource kirkonkylät Keuruu rakennukset keskustat autot pankit myymälät Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on vasemmalla etualalla Keuruun säästöpankin puinen toimirakennus ja auto matkaamassa Keuruuntietä kohti Keuruun vanhaa kirkkoa. Kuvassa on myös Valkolan uusi liikerakennus, vanha puinen Valkolan kauppa, Keuruun osuusliikkeen toimirakennus ja Tikkalan kiinteistö. Hiekkapäällysteisen Keuruuntien varteen on pysäköity autoja ja kuvassa näkyy myös jalankulkijoita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Risteysasema Haapamäellä tärkein kulkuneuvo oli tietenkin juna. 1960-luvulla matka Haapamäeltä Jyväskylään kesti puolitoista tuntia. Junien pysäkkejä oli paljon enemmän kuin nykyään ja vuorojakin oli paljon. Esimerkiksi Keuruun ja Haapamäen väliltä kyytiin pääsi Tiusalasta ja Notkolasta. Junavuoroja oli niin paljon, että junalla pystyi myös käymään töissä Keuruulla. 1960-luvulla eräs kätilö oli aina tiettyyn aikaan palaamassa junalla töistä Keuruun sairaalasta Haapamäelle kotiinsa. Usein töistä lähtö viivästyi ja junalle tuli kiire. Keuruun asemalla asemamies tapasi aina kysyä, että onko kätilö jo kyydissä, ennen kuin päästi junan lähtemään. Rautatieläisille junalla matkustaminen oli järkevää myös siksi, että työntekijä perheineen sai vapaalippuja käyttöönsä. Osa lipuista oli tarkoitettu pitkille matkoille, osa lyhyemmille, esim. matkalle Haapamäeltä Jyväskylään. Rautatieläisten lesket saivat kulkea ilmaiseksi rautateillä lopun elämäänsä, samoin kuin eläkkeelle päässeet rautatieläiset. Myös rahti kulki vapaalippulaisilla rautatiellä ilmaiseksi. Joskus tuotiin laatikkokaupalla omenoita Toijalasta tai kokonainen muuttokuorma Haapamäelle. Junalla pääsi vaikka tansseihin Kassinharjulle, kun jäi Kalettoman pysäkillä pois. Rautatieläisperheet matkustelivatkin paljon ja monet Suomen paikkakunnat tulivat tutuksi jo lapsille. Sodan jälkeen 1950-luvulla Haapamäeltä mentiin vapaalipuilla Tornioon ja siitä lättähatulla Ruotsin puolelle ostamaan sakariinia, voita, sokeria, kahvia ja kaakaota. Kerran kolme tyttöä, joista vanhin oli yhdentoista vuoden ikäinen, lähetettiin keskenään Haapamäeltä Haaparantaan ostoksille. Ostamaan mentiin teräksistä kahvipannua ja nuken vaunuja. Takaisin Suomen puolelle tullessa tullimies kysyi, että mitä tuotavaa on. Nuorimman tytön kohdalle tullessa tullimies kysyi, että mitäs tällä on repussa. Tyttö vastasi siihen reippaasti, että eväät! Junalla oli mukava matkustaa, niissä oli hienot ravintolavaunut ja niistä sai ostaa herkullista syötävää. Vaunuissa kierteli myös junamyyjiä, usein tyttöjä, jotka kauppasivat lehtiä ja syötävää. Haapamäellä junamyyjiä palkkasi Uuno Schultz. Linja-autoliikenne alkoi 1930-luvulla. Nils Björkvistin vuoro kulki Virroilta Ylä-Kolkin kautta Pihlajavedelle, Haapamäelle ja Keuruulle. Pohjaslahdelta kulki Björkvistillä koululaisia Riihon kautta Haapamäelle kouluun. 1950-luvulla tulivat postiautot, joiden reitit kattoivat hyvin haja-asutusalueita. Postiautot kuljettivat postin ja matkustajien lisäksi sanomalehtinippuja heittolaatikoihin. Jakelu tapahtui kirjaimellisesti heittämällä, kun kuski vain vähän hidasti heittolaatikon kohdalla ja apumies viskasi nipun laatikkoon. Menihän se joskus ohikin ja joskus rikkoontui heittolaatikon takaseinä. Linja-auton takana oli koukut, joihin saattoi laittaa polkupyörän kulkemaan matkassa mukana. Niinpä Pihlajavedeltäkin oli helppo viedä linja-autolla pyörä korjattavaksi Jaunin pajalle Haapamäelle. Korjattu pyörä oli hyvä ajaa takaisin kotiin. Polkupyörät olivat kalliita, eikä niitä niin vain ostettu. Sota-aikana joutui luovuttamaan kahdesta pyörästä toisen valtiolle. Kesällä 1956 eräs nuori mies paiskoi hommia Haapamäen sahalla kaksi ja puoli kuukautta, ja palkalla sai ostettua Tampereelta polkupyörän ja valeturkin. Haapamäellä pyöriä sai ostaa Artturi Myllymäeltä ja Jaunilta, jolla oli oma pyörämerkkikin, nimeltään Liito. Polkupyörällä pystyi hyvin kuljettamaan isoakin perhettä. Yksi lapsista istui edessä lastenistuimessa, yksi tangolla ja kaksi tarakalla. Ja kyllä pyöränsarviin sai vielä kaksi kassiakin. Näin isä pystyi hyvin kuljettamaan perheensä Kitulanmäeltä Simsiöön sukuloimaan. Pyöräilyn opettelu oli usein vaikeaa, koska lapsetkin opettelivat ajamaan aikuisten polkupyörällä. Miljoonatalon lähellä oli pieni mäentapainen, josta alas laskemalla sai hyvät vauhdit. Ajo ei heti onnistunut, ja niinpä pyörä ja kuljettaja kaatuivat naapurin rouvan kukkapenkkiin. Rouva ei hyvällä katsonut katkeilleita kehäkukkiaan ja taisi tulla moitteitakin. Kerran harjoittelevan pyöräilijän tielle sattui samoilla seuduilla kävellen matkaa tekevä Ilmari Heinonen. Pieni pyöräilijä huusi kyllä : "Pois ukko alta", mutta törmäyshän siinä tuli. Taksiautoilijoita oli Haapamäellä useita ja taksia käytettiinkin paljon, koska harvalla oli omaa autoa. Asemalla oli junan tuloaikoihin pitkä rivi takseja. 1950-60-luvuilla takseista suuri osa oli itäautoja, kuten Volgia, paitsi Viktor Ohra-aholla oli aina länsiauto. Hän oli ajanut taksia 1930-luvulta asti. Helmikuussa 1955 Viktor Ohra-aho sai erityisen tehtävän, sillä hän sai kuljettaa taksillaan Armi Kuuselan Haapamäeltä Jyväskylään. Armi ja puoliso Virgilio Hilario olivat Äitien Apu Ry:n näyttelyjunassa kiertämässä Suomea ja Haapamäki oli yksi junan monista pysähdyspaikoista. Taksia tarvittiin monesti palkkapäivän jälkeen, kun oli aihetta juhlaan. 1950-luvulla sattui kerran niin, että taksi oli kyydinnyt porukkaa ja kuski oli poikennut ajon lomassa toimittamaan asiaa Hinkkaseen. Joku kyytiläisistä oli sitten odotellessa vapauttanut Popedan käsijarrun ja se lähti valumaan alamäkeä alas porukka kyydissään. Kolinalla se sitten törmäsi isoon kiveen, ja se matkanteko loppui siihen. Tavaraa rahdattiin ennen hevosella Haapamäen asemalle ja vaikkapa osuuskaupasta kotiin asiakkaille. Vähitellen hevoskuljetukset siirtyivät kuorma-autojen hoidettavaksi ja monesta hevosmiehestä tuli kuorma-autonkuljettajia. 1930-luvun lopun kuorma-autoilijoiden kalusto ja siten liiketoimet kokivat kovia, kun autot vietiin sotaan, eivätkä ne sieltä ehjinä palanneet. Ennen henkilöautojen valtakautta moottoripyörä oli oiva kulkuneuvo huonoilla teillä. Talvella moottoripyörään laitettiin sukset, jolloin se vakaa ajaa. Moottoripyöräilijöillä oli nahkainen ajolakki päässä ja kasvojen edessä tuulenhalkojana tötterö. Moottoripyörä oli metsätyönjohtajille kätevä kulkupeli ja saattoi sillä viedä myös tyttöjä tansseihin. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaisia ”menopelejä”, kulkuneuvoja, tarinassa kuvaillaan? 2. Tarinassa puhutaan, miten ennen opeteltiin ajamaan polkupyörällä. Muistele, miten itse opettelit ajamaan. 3. Millainen junan merkitys on ollut ennen vanhaan Keurusseudulla? 4. Millaisia etuja oli rautatieläisillä ja heidän perheillään? 5. Mitä tarinassa kerrotaan takseista? Eroaako se jotenkin nykyisestä taksin käytöstä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Liikennettä ja menopelejä Haapamäellä Subject The topic of the resource rautatieliikenne rautatieläiset Keuruu -- Haapamäki polkupyörät pyöräily moottoriajoneuvot taksit Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat muistojaan Haapamäen liikenteestä, matkustamisesta ja erilaisista menopeleistä junista polkupyöriin 1930-luvulta 1960-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/ee1bd68b28b2414cb7392b94f05fd9b5.jpg 3e7d4a78d50786d0679b7a8320b1312c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kaupungintalo talvella Subject The topic of the resource Keuruu kaupungintalot kaupungit 1980-luku Description An account of the resource Talvinen kuva Keuruun kaupungitalosta sivusuunnasta lumisten puiden ympäröimänä. Taivas on kellertävä ja hämärä valo saa etualan lumen sävyttymään violettiin. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b9bfd63a187d2584f14c2eebae5bca1b.jpg 849138a5154dff9bb2b3df2d521e01ce Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Talvinen näkymä entisen Tiwi Oy:n tehtaalle Subject The topic of the resource tehtaat Keuruu lastulevyteollisuus Keuruu Varissaari teollisuus teollisuusyritykset Description An account of the resource Talvinen näkymä veden yli entisen Tiwi oy:n lastulevytehtaan rakennuksiin. Värivalokuvassa on etualalla järveä ja järvialueen takana laaja tehdasalue. Kuvassa oikealla piipuista nousee savua tai höyryä pakkasilmaan. Rakennuksen katolla punaisin valokirjaimin kirjoitettu Tiwi. Orion luopui kemianteollisuudesta Keuruulla vuonna 1957. Keuruulle päätettiin perustaa teollisuustiloihin lastulevytehdas. Orionin tytäryhtiön nimeksi Keuruulla vakiintui vuoteen 1962 mennessä Tiwi Oy. Tiwin toiminta kehittyi ja tehdasalue laajentui nopeasti 1960-luvulla. Lastulevyllä oli kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Vuonna 1972 Tiwin omistajaksi tuli G. A. Serlachius oy. Tiwin toiminta jatkui vuosina 1987-1990 Metsä-Serla Oy:n omistuksessa ja vuosina 1990–2006 Finnforest Oyj:n luotsaamana. Vuonna 2006 Puhos Board Oy osti lastulevytoiminnan, joka loppui Keuruulla kesällä 2007. Alueelle tuli lämpolaitostoimintaa 2000-luvulla. Historia näkyy ja kuuluu myös paikannimissä: Pappilanniemen ja Varissaaren välisen lahden nimi on keuruulaisittain yhä Tiwinlahti, vaikkei se virallinen paikannimi olekaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b37850e6a843ccc3b90cce939ae6a488.jpg 93d6ab1ef9acef57d8a413d58f2cec7b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koululaisia Kivelän vastavalmistuneen koulun pihalla Subject The topic of the resource Keuruu koulurakennukset koulut välitunnit talvi Description An account of the resource Koululaisia välitunnilla vastavalmistuneen Kivelän koulun pihalla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document HAAPAMÄEN KIRKKO – ENTISTÄ EHOMPI Omasta kirkosta oli haaveiltu Haapamäellä jo 1920-luvulla; 1930-luvulla saatiin tontti, piirustukset ja perustukset. Sota sotki kokonaisen kansakunnan haaveet - kuinka ei sitten Haapamäen kyläkunnan toiveita? Sodan jälkeen palattiin kirkkotyömaalle uusin innoin ja piirustuksin. Uskollinen pastori Reino Nurminen saatiin rautatieyhteisön papiksi vuonna 1946. Vihdoin vuonna 1953 Haapamäen kirkko oli valmis. Se oli modernin kirkonrakentamisen ensi hedelmä maaseudulla - uuden ajan airue! Tampereen hiippakunnan piispa E. G. Gulin vihki Haapamäen rautatiekylän pyhäkön viralliseen käyttöön 20.12.1953. ”Viime vuosisadan lopulla alkoi kehityksen vauhti Keuruulla, kuten yleensäkin maassamme, huomattavasti kiihtyä. Liikeyhteys muuhun maailmaan vilkastui, varallisuus lisääntyi ja henkiseen elämään ilmaantui vähitellen uusia, miltei mullistavia piirteitä.” Näin kuvasi historioitsija Martti Vaula artikkelissaan ”Keuruun pitäjän uusimmista vaiheista” kehitystä näillä seuduin Keuruun seurakunnan 300-vuotisjuhlakirjassa vuonna 1928. Tamperelainen apteekkari G. A. Serlachius oli perustanut vuonna 1869 suuriruhtinaskunnan kolmannen puuhiomon Keuruun pitäjään, Mäntänkoskeen. Vaula jatkaa: ”Samana vuonna hän ryhtyi yhdessä insinöörikapteeni C. G. Sanmarkin kanssa rakennuttamaan siihen kahdeksankoneista puuhiomoa, jonka yksinomistajaksi hän tuli 1872... Laitosten täytyi aluksi toimia epäsuotuisissa liikenneolosuhteissa. Eihän ollut koko Mäntän kylään edes maantietä, vaan tavarat kuljetettiin sinne talvisin jäitse tai metsien halki reellä ja kesäisin veneellä. Puumassa kuljetettiin täten hevoskyydillä aina Pietariin asti.” Eipä ollut ihme, että tehtaanpatruuna edisti innolla rautatiehanketta Tampereelta Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin. Maamme pääliikenneväyliin lukeutunut Pohjanmaan rata valmistui Haapamäeltä Vaasaan vuonna 1882. Rata kulki Keuruun pitäjän alueella noin 50 kilometrin matkalta. Keuruun alueelle sijoittuvia asemia olivat Kolho, Keuru ja Pihlajavesi. Viidentoista vuoden kuluttua rakennettiin Haapamäen kylän kohdalta rautatieyhteys Jyväskylään, jolloin Keurun asema siirtyi kirkonkylään. Näin Haapamäestä muodostui merkittävä risteysasema, joka ajan myötä kasvoi maamme vilkkaimmaksi risteysasemaksi. Vuonna 1938 avattiin yhteys länteen, aina Poriin asti, jonka jälkeen Haapamäeltä pääsi kaikkiin pääilmansuuntiin. Nuo Martti Vaulan mainitsemat ”miltei mullistavat henkiset piirteet” saattoivat joiltakin osin liittyä myös Haapamäkeen, sillä junaliikenne toi Haapamäelle Keurusseudun uusimmat vaikutteet sekä viimeisimmät muodit ja trendit. Haapamäen asema oli kuin Suomen New York – aina auki kaikille ja vilskettä riitti yötä päivää. Risteysaseman kylään kaivattiin kirkkoa ja sen sanomaa juurruttamaan kulkevaisia ja paikkakunnalle muuttaneita kestäviin arvoihin. Keuruun rovasti A. F. Leikola edisti innolla Haapamäen kirkkohanketta 1920- ja 1930-luvuilla. Jumalanpalveluksia pidettiin tuolloin vuonna 1907 perustetulla yhteiskoululla. Vuonna 1931 Haapamäelle perustettiin rukoushuoneyhdistys, jonka tavoitteena oli oman kokoontumistilan ja hautausmaan rakentaminen. Samana vuonna ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat tarkoitusta varten yhdistykselle hehtaarin suuruisen maa-alueen. Rukoushuoneen ensimmäiset luonnospiirustukset tilattiin arkkitehdeiltä Ilmari Wirkkala ja Heikki Tiitola. Tamperelaisen Tiitolan piirtämän tiilikirkon rakentaminen aloitettiin kesällä 1939 jalasjärveläisen rakennusmestari Olavi Koskisen johdolla. Ennen työn aloittamista Keuruun seurakunta osti Lahjakankaaksi nimetyn alueen rukoushuoneyhdistykseltä. Rakennustyömaa kuitenkin keskeytyi talvisodan syttymisen vuoksi; pelkät perustukset jäivät odottamaan tuntematonta tulevaisuutta. Sodan aikana Haapamäki oli yksi maaliikenteemme tärkeimmistä solmukohdista. Vihollisen pommitukset kohdistuivat pääasiassa ratapihaan. Ratapihan reunalla olleet kirkon perustukset saivat osaltaan luoda selviytymisuskoa haapamäkeläisiin. Sodan jälkeen jumalanpalveluksia pidettiin yhä yhteiskoululla, koska läheisen kirkon kivijalka kasvoi miehenmittaista puskaa. Vuonna 1950 jatkettiin kirkon rakentamista. Silloin päätettiin luopua Tiitolan piirustuksista ja tilata uudet entiselle paikalle. Uudet piirustukset hankittiin Haapamäellä koulunsa käyneeltä ikaalislaissyntyiseltä arkkitehti Mikael Nordenswanilta. Huonetilaohjelma oli entinen, mutta sittemmin tamperelaistunut Nordenswan toteutti rakennukselle uuden muotokielen ja massojen jakamisen. Vanha kivijalka jäi uuden sisään. Haapamäen kirkko on uuden ajan monitoimikirkko seurakuntasaleineen ja kerhohuoneineen. Rakennustyöt päästiin aloittamaan ”olympiavuonna” 1952. Kirkon rakennusurakoitsijana toimi talousneuvos Kosti Hollménin rakennusliike Lappi TL:stä. Tiilikirkon rakennustyöt aloitettiin marraskuussa ja harjannostajaiset pidettiin jo vuoden 1953 toukokuussa. Työt etenivät nopeasti. Rakentamisen loppuvaiheessa työn tahdin kerrotaan olleen sellaisen, kun rakennusmiehet illalla lähtivät, tulivat tilalle maalarit ja vielä heidän jälkeensä urkujen rakentajat ja virittäjät. Sähköpneumaattiset 18-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Pari vuotta myöhemmin valmistunut, niin ikään Nordenswanin suunnittelema Kolhon kyläkirkko muistuttaa tyyliltään ja rakenteeltaan Haapamäen isoveljeään. Pitkäkirkon kirkkosalin ulkokatto on jyrkkä ja pitkälappeinen ja rapattuihin ulkoseiniin on tehty liuskekiviupotuksia muistuttamaan vanhoista kivikirkoista kansallisromanttiseen tyyliin. Haapamäen kirkossa on pääsisäänkäynnin vieressä korkea italialaistyylinen Campanile-kellotapuli, Kolhossa on sitä vastoin kyllästetyistä pylväistä rakennettu erillinen tapuli. Seurakuntasalit ja kerhohuoneet löytyvät molemmista. Alttariseinällä Kolhossa on puinen risti, Haapamäellä kiiltävä teräksinen risti. Haapamäen kirkko on yhä moderni ja kaunis, varsinkin hautausmaalta päin katsottuna. Akustiikaltaan se on yksi seutukuntamme parhaista tiloista. Yli kuusikymmenvuotisella kaarellaan kirkko on osoittanut toimivuutensa, mutta samalla oli jo kauan käynyt ilmi myös korjaustarpeita lähinnä sisäilmaongelmien ja vanhentuneen lämmitysjärjestelmän osalta. Myös alkuperäinen tiilikatto vaati korjausta. Syksyllä 2017 käynnistettiin mittava peruskorjaus, jossa kosteusvaurioiden syyt ja seuraukset saneerattiin. Lämmitysjärjestelmä ja ilmastointi ajanmukaistettiin, lämmönlähteeksi valittiin kaukolämpö entisen suoran sähkön sijaan. Kirkkosalin ulkokattoon asennettiin uudet savitiilet ja seurakuntasalin ja kerhohuoneen katot toteutettiin pellillä. Peruskorjauksen pääurakoitsija oli Rakennusliike Mika Mäkinen Keuruulta ja talotekniikan urakoi Oriveden eristys. Remontin kokonaiskustannukset olivat 1 730 000 euroa, josta kirkkohallituksen avustus kattoi 262 000 euroa. Kirkko luovutettiin seurakunnan käyttöön 31.05.2018. Peruskorjattu, toimiva ja viihtyisä Haapamäen kirkko palvelee nyt entistä ehompana. Riemullinen käyttöönottojuhla järjestettiin 09.09.2018. Kirkkosali oli täynnä haapamäkeläisiä ja muitakin juhlavieraita. Pidetään kirkko jatkossakin elävänä - seurakunnallisen toiminnan keskuksena Haapamäellä. Poikkea kirkolle! Ossi Poikonen, Keuruun kirkkoherra Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kirkko - entistä ehompi Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki kirkkorakennukset seurakunnat rakentaminen arkkitehdit rautatiet papit rukoushuoneet Mänttä Vilppula -- Kolho yhteiskoulut Description An account of the resource Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle Creator An entity primarily responsible for making the resource Poikonen, Ossi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1882-2018 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen keskustan monilla kauppaliikkeillä oli enne jouluikkunansa, joita kierrettiin ihailemassa. Ne paljastettiin katsojille viimeistään itsenäisyyspäivän jälkeen. VR koristeli asemansa joulukuusilla. Rataosasto toi Haapamäen aseman eteläpäähän jouluksi ison kuusen, johon laitettiin kauniit jouluvalot. Kansakoulun joulujuhla oli nimeltään kuusijuhla. 1940-1950-luvun alussa juhla pidettiin Suojalla. Uuden kansakoulun valmistumisen jälkeen juhla siirtyi koululle, mutta siltikään juhlaan ei kaikki oppilaat kerralla mahtuneet. Joulupukki vieraili juhlassa ja jokainen sai pussin, jossa oli piparkakku, pulla ja omena. Joukko koululaisia pääsi kerran Suojan kuusijuhlasta kotimatkalla rekikyytiin. Reki kuitenkin joutui luisuun ja kaatui. Kaikki kyytiläiset paiskautuivat pois kyydistä lumihankeen. Yksi taisi olla hetken aikaa tajuttomanakin. Siitä kuusijuhlamatkasta jäi lopun elämää kestävä jännittävä muisto! Kerran 1950-luvulla jokaisen koululaisen tuli antaa kuusijuhlassa ennalta määrätylle tietylle oppilaalle lahja. Yksi lahjoista oli käytetty, noin puoleen mitastaan kulunut lyijykynä. Lahjan antajasta se oli kelpo lahja. Saaja kyllä ihmetteli, eikö pussissa mitään muuta ollut. Sodan jälkeen pienikin lahja oli kyllä merkkitapaus. Kerran 1960-luvulla koulun joulujuhlassa oli lauluesitys. Esiintyjä oli saanut juhlaa varten turkoosin, kaksiosaisen villapuvun. Jalassa oli uudet monot, ja äidin kutomat villasukat muodikkaasti monojen päälle varret käännettyinä. Esitys meni hyvin. Sen jälkeen esiintyjän äiti päivitteli, että miten hävetti, kun tytöllä oli vain monot jalassa, eikä juhlakenkiä ollenkaan. Vaikka uudet monot olivat tytön mielestä niin hienot! Yhteiskoulun sali koristeltiin jo ajoissa ennen joulujuhlaa. Koristelusta vastasi 1940-1950-luvuilla Teinikunta. Salin katosta roikkui lankoihin pujoteltua pumpulia kuin lumisadetta. Yhteiskoulun salissa pidettiin myös joulujumalanpalvelus joulupäivän iltana vuoteen 1952 saakka. Papit tulivat Keuruulta junalla pitämään jumalanpalvelusta, kuinkas muuten! Ahkerimmat kirkossakävijät ehtivät käydä kaksi kertaa joulukirkossa. Aamulla pääsi kuuden junalla klo 7 alkavaan jouluaamun jumalanpalvelukseen Keuruulle. Jouluiltana oli sitten jumalanpalvelus yhteiskoululla. Toki myös hevosella mentiin Haapamäeltä Keuruulle joulukirkkoon. Se oli kylmää kyytiä, varsinkin jalaksilla matkaaville. Joskus mentiin kirkolle tutuille yöksi jo jouluyönä. Silloin oltiin ajoissa jo aamulla valmiina joulukirkkoon. 1940-luvulla oli useita runsaslumisia talvia. Joulukirkkoon piti päästä, vaikka pienelle pojalle lunta oli välillä vyötärölle saakka. Osan kotimatkasta pääsi naapureiden reen kyydissä, mutta vielä jäi tullessakin kahlattavaa matkaa paksussa hangessa. Haapamäen ensimmäinen oma joulukirkko oli vuonna 1953 jouluna. Uusi kirkko oli tupaten täynnä ja osa joutui seuraamaan jumalanpalvelusta kirkon eteisestä. Hankalahan siinä oli seistä, ja seinään tuli nojailtua. Kävipä sitten niin, että pikkupojan uusi ulsteri oli joulukirkon jälkeen selästään ihan valkeassa maalissa. Upouudet seinät eivät olleetkaan vielä aivan kuivuneet. Vielä 1970-luvulla kirkko oli jouluna niin täynnä, että seurakuntasali oli otettu käyttöön ja silti jokaisella paikalle riitti istujia. Riihostakin käveltiin joulukirkkoon. Onhan se vähän kummallista, että kun saatiin auto, niin ei enää jaksettu kirkkoon mennä. Aattona käytiin haudoilla. Hautausmaalla pidettiin myös hartaus. Sodan jälkeen sankarihaudoilla käynnit olivat tunteikkaita, sillä kaatuneiden muisto oli vielä kipeänä mielessä ja sotamuistot tulvivat mieleen. 1972 jouluna ei ollut juurikaan lunta. Maa oli sula, vain käytävien kohdat olivat hautausmaalla jäiset. Kuutamossa maisema oli mieleenpainuva. Joulupukki oli odotettu jouluvieras lasten kotona. Ei pukilta paljon lahjoja herunut, mutta toivottu vieras tämä oli. Laulaa pukille piti. Kummallista oli, että pukki tuli aina juuri kun isä oli viemässä hevoselle heiniä tai eno lähti talliin hevosta katsomaan. Joulun aika on ihmeitä täynnä! Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tarinassa puhutaan ”kuusijuhlasta”. Onko sinulla muistoja omista kuusijuhlista ja joulunajasta koulussa? 2. Mitä ajattelet joululahjasta, joka olisi käytetty kynä? 3. Tarina kuvaa monenlaisia jouluperinteitä. Onko sinulla sellaisia? 4. Mitä tarinassa kerrotaan joulukirkosta? 5. Miten tarinassa koristellaan koulun sali? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulumuistoja Haapamäeltä Subject The topic of the resource Keuruu -- Haapamäki joulu jouluperinne juhlaperinne joulukoristeet jumalanpalvelus Description An account of the resource Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/4fb9891f6d0ccf0d5320089e0f252516.jpg 05257475f040c67ba6909560e9d556f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kalettoman koulun kuusijuhlan ohjelma Subject The topic of the resource koulut Keuruu--Kaleton vuotuisjuhlat juhlaperinne joululaulut jouluperinne joulu 1970-luku Description An account of the resource Kalettoman koulun kuusijuhlaa vietettiin koulun tiloissa 19.12.1975. Ohjelmassa oli perinteisiä joululauluja, tonttuleikkejä, joulunäytelmä ja joulupukin vierailu. Juhlan päätti yhteislauluna Enkeli taivaan-virsi. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Syksyllä 1958 uutisoitiin Suur-Keuruun sanomissa, että Haapamäen kansakoulu oli oppilasmäärältään suurin Keuruulla. Koulun aloitti 79 oppilasta. Koko koulussa oli yli 400 oppilasta. Haapamäellä käytiin kansakoulun neljä ensimmäistä luokkaa vielä 1950-luvun alkupuolelle päiväkodin tiloissa punaisessa puurakennuksessa. Sitten alaluokat siirtyivät pihan toiselle puolelle. Muisteltiin, että pihan leikkialueetkin oli jaettu hyvin tarkkaan, eikä isompien puolelle sopinut mennä. Ensimmäisillä luokilla opittiin paitsi lukemaan, myös tärkeitä käytöstapoja. Opittiin tervehtimään, viittaamaan ja nousemaan seisomaan, kun vastattiin opettajalle. Suoran jonon muodostaminen oli yksi tärkeä taito, jota opetettiin kuin armeijassa konsanaan. Suorin jono pääsi esimerkiksi ensimmäisenä sisälle. Koulua käytiin vuoteen 1971 saakka myös lauantaina. Muisteltiin, että lauantaisin koulupäivä oli erilainen kuin muuten. Se oli lyhyempi ja viimeiset tunnit oli varattu oppilaiden omille esityksille. Perunannostolomaa vietettiin syyskuussa. Usein odotettiin, että lomalta tuotiin mukana koululle puolukoita talven ruokatarpeita täydentämään. Ensimmäisen luokan oppilaiden piti tuoda yksi litra puolukoita, toisen luokan oppilaiden kaksi litraa, kolmannen luokan oppilaiden kolme ja niin edelleen. Puolukankeruuta saatettiin tehdä myös kouluaikana. Näin tehtiin Pihlajavedellä, jossa hyvät marjamaat olivat koulua lähellä. Koulumatkat taittuivat kävellen. Harvalla oli polkupyörää. Talvella hiihdettiin. Teitä ei useinkaan oltu aurattu. Kansakoulun oppilaatkin saattoivat valita koulumatkaa lyhentämään ja helpottamaan vaarallisia reittejä: kuljettiin ratapihan kautta tai rataa pitkin. Kun rataa pitkin kulkeminen kiellettiin, päädyttiin usein kuitenkin kulkemaan radan viertä, esimerkiksi talvella oli hyvä hiihtää radan vieressä. Pimeällä matka saattoi olla jännittävä, mutta monen matkantekoa helpotti se, että usein samaa matkaa taittoi iso määrä lapsia. Jos hevoskyytejä tai autokyytiä oli tarjolla, koululaiset ottivat sen mielellään vastaan. Kouluruoasta oli monenlaisia muistoja. Erityisenä herkkuna mainittiin ruismarjapuuro, joka oli valmistettu hauduttamalla hyvistä ruisjauhoista ja puolukasta. Väriltään se oli tumman ruskeaa. Perunat ja ruskea kastike (siis pelkkä kastike ilmaa lihaa) oli myös herkkua. Makaronivelli ja lihakeitto maistuivat myös. Liha tosin saattoi joskus olla arveluttavan oloista, eikä sen syöminen ollut helppoa. Opettaja jakoi luokan edessä ruoan. 1940-luvun lopussa oppilaat saivat koulussa myös kalanmaksaöljyä, pullosta lusikkaan ja suuhun! Ruokaa ei ollut pakko syödä loppuun, mutta lautanen jäljelle jääneen ruoan kanssa piti viedä itse keittäjälle. Näin tapahtui vaikkapa, kun marjapuuroon jääneet ruisjauhokokkareet eivät millään menneet alas, ja lopulta ne piti viedä lautasella häpeillen keittäjälle ja pyytää anteeksi. Hernekeittoa oli myös tarjolla. Kerran kansakoulun liiteri syttyi palamaan. Se pelasti yhden kansakoululaisen, sillä oli hernekeittopäivä ja melkein koskemattoman keittolautasen sai vietyä salassa keittolaan, kun kaikki muut olivat tulipaloa ihmettelemässä ja sammuttamassa. Myöhempiä koulumuistoja oli verilettujen syöntikisat. Haapamäen virallinen ennätys oli ja lienee vieläkin 30 verilettua yhtä poikaa kohden. Tytöille ei veriletut oikein maistuneet ja pojille tämä jätti paljon syötävää. Maito ja leipä piti aluksi tuoda kotoa. Maitopullo oli päivän luokassa lämpimässä, mutta hyvällä halulla se juotiin päivän aikana tai eväänä koulumatkalla. Lämpimällä kelillä saattoi koululaista tosin odottaa yllätys, kun koulumatkan repussa hölskynyt maitopullo oli kehittänyt suulleen voitapin. Kun koulussa alettiin saada näkkileipää, voi tuotiin lasipurkissa kotoa. Voipurkki oli viikon lämpimässä, kunnes se oli syöty loppuun. Maitoakin saattoi myöhemmin saada koulusta. Sitä tarjoiltiin aluksi pienistä ruskeista lasipulloista, joissa oli raidallinen korkki. Korkkeja keräiltiin, ja niistä saatettiin tehdä koristeita pyörän pinnojen ympärille. Joskus koulusta sai näkkärin päälle pieniä kolmionmuotoisia juustoja. Siisteyttä tarkkailtiin ja käytännöissä oli opettajakohtaisia eroja. Vanhemmat opettajat tarkastivat joka aamu kynnet ja nenäliinan siisteystarkastuksessa. Nenäliina levitettiin pulpetille ja kädet laitetiin sen päälle. Jos kynnenaluset olivat mustat, saattoi opettaja tokaista, että onkos kissa kuollut, kun on surureunat? Käsiä pestiin koulussakin ahkerasti, mutta usein siinä samassa käsienpesuvedessä kätensä pesi koko luokka. Kädet kuivattiin samaan pyyhkeeseen. Tytöillä tuli olla esiliina koulussa. Kouluterveydenhuolto toimi myös. Lasten pituuskasvua seurattiin. Rokotuksia tehtiin. Liikkeellä oli 1940-1960- luvuilla vaikkapa tuhkarokkoa ja tuberkuloosia. Calmetterokotuksen toimivuutta tarkkailtiin. Jos laastarin alle tuli punaisia näppylöitä, rokote oli tehonnut. Koko luokka vietiin myös hammaslääkärin tarkastukseen Martta Airikkalalle. Jos korjattavaa oli, se tehtiin, ilman puudutusta. Hammas kiskottiin irti, jos tarpeen oli. Airikkala otti vain potilaan pään toiseen kainaloon, suu auki ja niin kiskottiin hammas pihdeillä irti. Jos pihdit olivat liian pienet, vaihdettiin isompiin! Hammaslääkärille mennessä piti nousta pitkät portaat, ja kovin pitkiltä ne tuntuivatkin, kun pelätä piti. Kerran hammaslääkärille mennessä tuli sähkökatko. Potilas ehti jo huokaista helpotuksesta, että nyt hoito peruuntuu. Mutta hammaslääkäri kaivoikin varastostaan poljettavan poran ja niin sitä taas mentiin. Kunnanlääkärinä oli 1950-luvulla Alpo Lahti, joka koulun terveystarkastuksessa katsoi suunkin ja kiskoi pois myös hampaita, jos oli tarpeen. Välitunnilla pelattiin jalkapalloa ja joskus vähän painittiinkin. Aina ei saanut olla vapaalla, vaan opettaja saattoi määrätä kantamaan puita tai kuorimaan perunoita. Kerran opettaja määräsi pojat karsimaan koulun lähelle kaadetuista kuusista oksia portaiden eteen. Pojat lähtivät hommiin ja päättivät, että tehdään sitten kunnolla, kun on aloitettu eivätkä menneet seuraavalle tunnille olleenkaan. Opettaja suivaantui tästä ja kyseli, että miksi te siellä hommissa niin kauan olitte. Pojat sanoivat, ettei ajasta mitään puhuttu ja laittoivat oksat portaiden eteen! Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaista koulunkäynti on ollut ennen vanhaan tämän tarinan mukaan? 2. Herättikö tämä tarina sinun koulumuistojasi? 3. Tarinassa kerrotaan, kuinka koulua on käyty lauantaisinkin. Jos olet itse käynyt, millaisia muistoja sinulla on? Jos et ole käynyt, mieti millainen kouluviikko olisi, jos lauantaisinkin olisi oppitunteja. 4. Millaisilla ajoneuvoilla nykyisin taitetaan koulumatka? 5. Muistele parhaita ja kamalimpia kouluruokia. Syötiinkö ruoka luokassa vai ruokalassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulumuisteluita Haapamäeltä ja Pihlajavedeltä Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset Keuruu -- Haapamäki Pihlajavesi (kunta) kansakoulu kouluruokailu kouluruoka oppitunnit 1940-luku 1950-luku 1960-luku Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syyskuussa 2018 kouluja ja koulunkäyntiä. Muistelijat olivat käyneet koulua Haapamäellä tai Pihlajavedellä 1940 - 1960-luvuilla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kouluni olin jo aloittanut Niemisjärvellä silloin, kun muutimme Keuruulle. Asunnalla jatkoin alakoululaisena. Mikähän siinä vanhassa koulurakennuksessa oli sellaista, että se on jäänyt väikkymään mieleeni. Se sijaitsi uuden koulun edessä metsään päin. Rakennuksessa oli kaksi luokkaa ja opettajan huoneisto. Rakennus oli hirrestä rakennettu. Se purettiin 1950-luvulla. Luokissa oli pönttöuunit, joilla luokkia lämmitettiin. Kesken oppituntien keittäjä kävi luokassa uunia kopistelemassa ja sulkemassa pellit. Sen jälkeen luokkaan levisi suloinen lämpö. Välitunnilla oppilaiden täytyi kantaa sylissään puita eteisaulan isoon puulaatikkoon. Muistan luokissa pyöreät pallon muotoiset valkoiset lamput. Sähköt koululla oli. Opettajia oli kaksi. Omana aikanani vähän aikaa oli toisen alakoulun opettajan nimi Helmi Särkkä. Hän oli neiti. Hänellä oli omalaatuinen puhetyyli. Hän venytteli sanojen loppuja. Opettaja varmaan ei voinut sietää minua lainkaan, koska muistoissani ei hänestä ole iloisia tai hyviä muistoja yhtään. Sisarestani hän piti, koska sisko vei hänelle ämpärillisen lähdevettä aamulla koulun mennessään. Silloin koululla ei vielä ollut kaivoa ja asuimme lähellä koulua. Opettajien vaihtuessa tuli koululle opettaja Kerttu Sipponen. Hän oli nätti ja hieno opettaja. Erikoisesti ihailin hänen kampaustaan. Pitkä, tumma tukka oli kieputettu niskaan pötköksi ja sitten se oli sidottu omaan muotoonsa niskan ylläpuolelle. Koulun rannassa oli pikkuinen sauna. Siellä oli iso pata saunaveden lämmittämistä varten. Samassa padassa keitettiin koulukkaille päivällä tarjottu ruoka. En tiedä mitä ainetta se saunapata oli. Saunakauhalla se ruoka siirrettiin ämpäriin ja tuotiin koulurakennuksen eteisaulaan ja jaettiin valkoisiin emalikuppeihin. Sen suoritti keittäjä. Kun ruokaämpäri tuotiin eteisaulaan, niin tunsin sen tuoksun heti nenässäni. Söin ruuan halukkaasti. Koulukkailla oli omat eväät lisänä, eli maitopullo ja voileivät. Itselläni joskus paljaat leipäpalaset, jos kirnuaminen kotona oli viivästynyt. Ennen ruokatuntia alkoi velli jäähtyä kupeissa ja muodosti ohuen väreilevän kuoren maidosta vellin pintaan. Sen vuoksi joku pojista ei huolinut sitä tuoksuvaa velliä syödäkseen. Erään kerran, kun ruokana oli taas maitovelliä, niin yläluokan miesopettaja oli paikalla ja käski nurisevan pojan ottaa lusikan käteensä. Poika ei totellut. Silloinpa opettaja laittoi lusikan itse pojan käteen ja neuvoi poikaa sotkemaan velliä siten, että vähän jäähtynyt kuori kupissa sotkeutui muuhun kupin sisältöön. Taisikohan velli maittaa sen jälkeen nirppanokalle? Se valkoinen, kupumainen, emalinen ruokakuppi sai erikoisen roolin eräänä koulupäivänä. Meidän oli käsketty seuraavaksi päiväksi tuoda jonkinlainen astia kouluun, koska menisimme voimistelutunnin ajaksi poimimaan puolukoita läheisestä metsästä. Ne olisivat tarkoitettu oppilaille keitettävää marjapuuroa varten. Minulla ei ollut mukanani astiaa. Syytä siihen puutteeseen en muista, mutta joillakin muillakaan oppilailla ei ollut omaa astiaa mukana. Naisopettajalla oli välähtänyt ajatus jakaa niitä emalikupposia koulukkaille lähtiessämme metsäreissulle marjastamaan. Se ei tapahtunut ilman rangaistusta tottelemattomuudesta tai huonosta muistista. Kun naisopettaja iski pulpetille valkoisen kupin, niin hän kopautti ensin rangaistukseksi oppilasta päähän kupin pohjapuolella. En usko, että se tuotti kipua, mutta nololtahan se tuntui. Eräs pikkuinen etupulpetin tyttö parahti itkemään omalla vuorollaan saatuaan kopautuksen päälakeensa. Siihen aikaan sai olla mukana kuunteluoppilaita ja se pikkuinen oli nimenoman sellainen, eli toisia koulukkaita nuorempi. Silloisesta läksyjen lukemisesta en muista mitään. Syynä saattaa ehkä olla se, että osasin lukea ja laskea jo kouluun mentyäni. Minullahan oli monta siskoa jo aikaisemmin käynyt koulua ja seurasin heidän pakertamistaan ja opin siinä sivussa tai oikeastaan ennen heitä. Yhden kerran jäin arestiin. Siihen oli kummallinen syy. Opettajan kanssa asui nainen, joka myös oli kuulemani mukaan opettaja ja hän piti joskus tunteja, jos varsinainen opettaja oli estynyt. Hän oli kieltänyt ehdottomasti, että ainevihkoon ei saa käyttää yhtään pyyhekumia, vaan tehty virhe pitää jättää paikoilleen kirjoitukseen. Sitä en muista, miksi kuitenkin käytin kumia ja jäljestä tuli vähän suttuisen näköinen. Se tiesi rangaistusta, joka oli aiemmin kerrottu. Jäin siis koulutuntien jälkeen pulpettiini istumaan, kun toiset poistuivat. Minua itketti aivan valtavasti ja itkin hiljaisesti nyyhkyttäen. Luokkaan tulivat jatkokoululaiset, joihin kuului sisarenikin. Heitä oli kolme tyttöä. Tunteja piti jatkoluokkalaisille opettaja Särkkä ja he molemmat ihmettelivät itkuni syytä ja Särkkä sanoi: "Mene jo kotiisi siitä itkemästä." Vielä kotona minua vaivasi nyyhkyt. Niin voimakkaasti koin jälki-istuntoni, jota sanottiin arestiksi. Kun siirryin yläkouluun, niin miesopettaja oli vähän tuttu minulle. Olin käynyt hänen kodissaankin. Hän soitti välitunnin- ja ruokatuntien ajat harmonia ja huomasin, että hän edistyi harjoitellessaan. Kotonani opettaja kävi kehumassa laulutaitoani ja pituushyppyjäni. Minulla oli kahdeksan kilometriä koulumatkaa. Jouduin lähtemään lumihangessa tarpomaan metsätielle kouluun säkkipimeällä. Siihen aikaan huhuttiin susilaumoista sillä seudulla. Joskus isä saattoi minua alkumatkan. Silloin askelsin isän jalanjäljissä, kunnes pääsin toisten oppilaiden mukaan. Heitä olivat ikäiseni tyttö ja iso poika. Isäni oli kysynyt opettajalta, pääsisinkö mahdollisesti tienvarresta opettajan rekeen hevosen kyytiin, mutta opettaja oli kieltänyt sellaisen etuisuuden, koska pari muutakin oppilasta oli kulkemassa samalta suunnalta. Myöhemmin opettaja alkoi kulkea autolla työmatkansa. Talvipyrysäällä oli Ampialan aukealla tuiskuttanut valtavat lumipenkat tielle. Opettajan auto juuttui paksuun lumikielekkeeseen kiinni ja pörräsi siinä paikoillaan, vaikka sitä yritettiin voimalla kaasuttaa pois siitä kiipelistä. Saavuimme siihen hätäpaikkaan koulukaverieni kanssa, niin opettaja pyysi meitä työntämään avuksi auton takapäästä. Veikko, Liisa ja minä työnsimme varmaan hyvin, koska auto pääsi pois lumihangesta ja me iloissamme luulimme pääsevämme kiitokseksi auton kyytiin. Niin ei käynyt, vaan jäimme pällistelemään tielle, opettajan huristaessa tiehensä. Kuitenkaan hän ei ollut koululla, kun sinne lopulta saavuimme punaposkisina, väsyksissä ja lumisina. Hänellä oli ollut asioita kirkonkylään ja hän oli käynyt ne ajamassa aamutuimaan. Sen vuoksi hän oli jättänyt meidät hankeen ponnistelemaan, kun oli vielä paljon aikaa ennen kellon soimista. Kotiväkeni täytyi minun koulumatkani tähden muuttaa koulun lähelle. Kamala oli se paikka ja tunsin siitä asiasta syyllisyyttä. Oli tapana, että isot pojat istuivat aivan luokan perällä. Pulpeteissa istui kaksi oppilasta vierekkäin. Takanani istui isoista pojista, eräs Jorma. Joskus hän veti minua letistäni, jotka olivat kippuraiset hiirenhännät. Asunnan talon tyttären letin hän työnsi mustepulloon. Taisi olla ilkikurinen poika, putkaan olisi tarvinnut joutua! Yläluokan Markku oli varoittanut minua nastoista, joita jotkut pojat laittavat tyttöjen istuimille. Kerran istuuduin paikalleni, mutta minun oli pakko hypähtää parahtaen ylös, koska pakaraani sattui julmetusti. Takanani istunut poika nauroi isosti. Arvasin, että juuri hän oli laittanut istuimelleni nastoja, joiden päälle istahdin reippaasti. Nasta oli mennyt ohuiden vaatteideni läpi ja painunut pakarani ihoon. Sisuni kuohahti ja iskin kaikin voimineni virnuilevan pojan näpeille puisella viivoittimella. Sitä en muista montako kertaa iskin, vai saiko poika kätensä pois alta välttääkseen minun suuttuneen raivoni. Kun opettaja saapui luokkaan, niin iso poika vollotti lyöntini tuottamasta kivusta. Opettaja tiedusteli, miksi poika itki ja poikahan sai sanottua, että Terttu löi. Siitäpä minä jouduin kuulusteluun. En kertonut asiasta mitään, koska pelkäsin rangaistusta, jonka saisin. Asian oikean laidan kertoi toinen tyttö, erityisesti painottamalla nimeäni. Minä jouduin todistamaan tytön kertomuksen todeksi. Opettaja laittoikin pojan pyytämään minulta anteeksi. Minua suututti vimmatusti se anteeksipyytäminen ja monta kertaa enemmän sitä seurannut anteeksiantaminen. Purin hampaitani yhteen kiukkuisena. Nastan olin itse jo pakarastani irrottanut peukalonkynnellä hameeni ja alushousujeni läpi, enkä olisi halunnut mitään lisäyksiä selkkauksen jatkoksi. Jos olisin tiennyt, mikä sen pojan ammatti on aikuisena, niin olisin lähinnä halunnut hänet vietäväksi putkaan! Olen ihmetellyt, mikä on se kummallinen juttu, että pikkuisen, kalpean, huonosti puetun, aliravitun, laiheliini tyttösen sydän sykkii lapsen sykintäänsä isolle evakkopojankoltiaiselle? Koulun juhlissa sain aina esittää kaikkea mahdollista ohjelmaa, lausuin, lauloin ja näyttelin. Koin ne kaikki hyvin tärkeiksi. Näytelmissä esitin keijukaisesta Jukolan Juhaniin asti. Äitienpäivänä kerran pidin itse kirjoittamani puheenkin. Kesken puheeni, en pystynyt kunnolla jatkamaan puhettani ja lopulta en voinutkaan liikutustani estää ja puhkesin itkuun ja ääneni värisi. Vieläkin muistiini nousee syy siihen. Olin kuunnellut usein äitini sydänkohtauksia. Se itketti. Reipastuin vasta loppuun liittämäni, oman sepittämäni runon aikana. Tokihan se itku nolotti minua paljon, kun isot pojat alkoivat nimitellä minua pillittäjäksi. He huutelivat: - Oletko nyt soitellut pilliäsi? Pahalaiset kääntelivät sanoja mieleisekseen. Kerran podin pahaa mieltä, kun en päässyt prinsessaksi, vaan opettaja selitti, että minua tarvitaan laulamaan ryhmässä prinsessan ympärillä. Kotonakin vielä purnasin, että olisin esittänyt prinsessan osaa parhaiten. Opettaja olikin käynyt äidilleni puhumassa, että kukahan nyt esittää, kun minä lähden kirkonkylälle kouluun. Onneksi hänen oppilaakseen tuli eräs evakkotyttö, Irma. Hän palasi takaisin oltuaan yhden vuoden oppikoulussa. Asia, miksi yleensä menin oppikoulun pääsykokeisiin, on yläluokan opettajan aikaansaannos. Hän kävi jatkuvasti höpöttämässä kotonani, että tuo tyttö täytyy saada jatkamaan koulunkäyntiä. Uskon, että en olisi muuten tiennyt mennä pääsykokeisiin. Ne kestivät kaksi päivää. Sain ehdot, kun en muistanut, miksi helatorstaita vietetään. Koko kesän harrastin uskonnosta tietoja. Menin rehtorin luokse parin muun tytön kanssa tiilitaloon. Sen paikalla on nyt uimahalli. Rehtori ei kysynyt mitään uskonnosta, vaan toivotti tervetulleeksi syksyllä kouluun kaikki meidät kolme. Jatkossa kävinkin sitten koulua Nuorisovankilassa, joksi kirkonkylän oppikoulua nimitettiin ja jota johti rehtori Jussi Rainio. Se koulu onkin uusi luku elämässäni. Se sisältääkin paljon muistoja ja kertomisia. Asunnan vanha kansakoulu on muistojeni saatossa, opettajineen aina minun alkukouluni. Terttu Rajamäki Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Asunnan kansakoulusta Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset kansakoulu Keuruu -- Asunta Description An account of the resource Terttu Rajamäki kertoo muistojaan Asunnan koulusta, opettajista ja koulun tapahtumista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Rajamäki, Terttu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku 1950-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/dbada9bdc8debc9d3a689f8fd0570ef2.jpg 4cfeccd58df52e430cb05bb074ca4708 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot Ahtolan satamassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne laivat vesiliikenne Keurusselkä kirkkorakennukset risteilyalukset satamat Description An account of the resource Uusi siipirataslaiva "Elias Lönnrot" rakennettiin vuonna 1986 ja vihittiin käyttöön 18.6. samana vuonna. Kuvassa näkyy laiva sivuprofiilissa Ahtolan satamassa, taustalla Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/65c5db3e5d8ad6f92e5dbfcae4185dca.jpg 6dfd6c96550334241b5e009657d6a69d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen vanha kirjastorakennus Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset 1980-luku talvi 1930-luku kirjastot kirjastorakennukset nuorisotalot Description An account of the resource Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/5bff582929eb01a0c1c578a9b3c8c72e.jpg 1e9f1fbd88a088c0ff5f9c5202716d4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie iltavalaistuksessa Subject The topic of the resource Keuruu kaupunkikeskustat ilta Description An account of the resource Illan pimeydessä otettu kuva yläviistosta Keuruuntieltä etelästä pohjoiseen. Pitkällä valotuksella otetun kuvan keskellä Keuruuntie, jossa näkyvät pitkinä viivoina autojen etu- ja takavalot. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/10f24748f3f570b062eb0cda4b71bc7f.jpg 795be05b057de744af639df446954fec Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie etelästä pohjoiseen Subject The topic of the resource Keuruu kaupungit taajamat autoliikenne historia 1980-luku Description An account of the resource Näkymä Keuruuntielle 1980-luvulla. Keskellä autoliikennettä, taustalla näkyy liikerakennuksia ja Keuruun kirkon torni. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion kuvakokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/cd753adab6f179970fb88b044ff55a51.jpg f1e7c0f69fa383a947aabbf0a7d6e55b Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Subject The topic of the resource Keuruu Description An account of the resource Kokoelma sisältää valokuvaaja Jorma Luotion Keuruu-aiheisia valokuvia, jotka on julkaistu vuonna 1987 Keuruu-nimisessä kirjassa. Kirjan kustansi Kustannusyhtiö Otava ja esittelytekstit siihen kirjoitti Jussi Rainio. Jorma Luotio lahjoitti kuvat Keuruun kaupungille vuonna 2018. Kuvakokoelmaa hoitaa Keuruun museo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1980-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siltatanssit Lapinsalmen sillalla Subject The topic of the resource Keuruu sillat tanssit 1980-luku Description An account of the resource Lapinsillalle tultiin jo viime vuosisadalla katsomaan "Eliaan" tuloa ja lähtöä. Uuden "Elias Lönnrotin" kunniaksi kesällä 1986 järjestettiin ensimmäiset siltatanssit. Kuvassa etualalla selin soittamassa Keuruun pelimannit. Sillalla ihmisiä tanssimassa ja katsomassa lähestyvää "Elias Lönnrot" alusta. Creator An entity primarily responsible for making the resource Luotio, Jorma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986 Rights Information about rights held in and over the resource Keuruun museo Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Jorma Luotion Keuruu kuvakokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Moni saattaa ihmetellä, mitä hommaa puutavaran uittokuljetus oikein on. On nimittäin niin, että moni vanha asia unohtuu uusien vyöryessä tilalle. Niin on käynyt puutavaran uitonkin kanssa tänä armon vuonna 1988. On paikallaan, että rakennetaan pieni muistelma ja katsaus niihin aikoihin ja tapahtumiin, kun puuta kuljetettiin uittamalla metsistä jalostuslaitoksiin. Taitaa olla niin, että juuri uittokuljetus vesireittejä pitkin on ollut se ensimmäinen kuljetusmuoto, millä puiden kaukokuljetus on vienyt puut tehtaille ja sahoille. Suomi on tuhansien järvien ja lukemattomien vesireittien maa. On jokia ja puroja, joita pitkin puut kulkivat helposti uittomiesten myötäilemänä viriävän puuteollisuuden käyttöön. Uittotyötä nimitettiin virtaavissa vesissä sen mukaan, mikä oli väylän leveys. Yleensä uitto alkoi latvavesiltä, jonne puut oli lyhintä hevoskuljetusta käyttäen saatettu veden varteen. Tällaista kapean väylän uittoa nimitettiin purouitoksi. Kun uitettava väylä alajuoksulle päin muuttui niin leveäksi, että normaalimittainen tukki, mahtui joessa pyörimään vapaasti, silloin oli kyseessä jokiuitto. Pitkillä uittoreiteillä oli tietenkin järviä ja myöhemmin selkävesiä. Järvien ylitys tapahtui muodostamalla ympäryspuomien avulla lauttoja, jotka hinattiin järven yli keluveneiden avulla ja miesvoimin. Myöhemmin tekniikan kehittyessä saatiin järvien ylitykseen moottorikäyttöisiä keluja. Kun uitettavaa puuta oli ajettu järvien rannoille eri kohtiin, ajettiin talvella niiden eteen jäälle puomit, joiden sisään puut vieritettiin ja näin saatua puuerää nimitettiin pyrääksi. Pyräät kerättiin sitten yhteen ja näin saatiin kokoon lautta. Lautaksi kutsuttiin sellaista uittoerää, jossa oli 70 – 80 ympäryspuomia, puomien ollessa mitaltaan 24 jalkaa (noin 7,2 m). Mutta palatkaamme asiassa uiton alkujuurille, sinne latvavesille, mistä varsinainen uittotapahtuma keväisin alkoi. Kuten aiemmin jo mainittiin, oli monenlaisia uittoreittejä, ei yhtään samanlaista, joten jokaisella väylällä vallitsi luonnon luomat edellytykset uiton onnistumiselle. Suomen runsaat vesistöt on jaettu vesistöreitteihin ja nimettykin maantieteisillä nimillä. Yksi niistä on Keuruun reitti, ja sen yhtenä sivuhaarana on ns. Asunnan vesistö, joka käsittää viisi isompaa järveä ja samoin viisi järviä yhdistävää jokea. Nyt tarkastelemme juuri tämän Asunnan vesireitin uittotapahtumia vuosikymmenien takaa. Tietojen tarkistuksessa on tullut esille, että Asunnan reitillä on tukinuittoa suoritettu jo yli sadan vuoden aikana. Suurimmat uittoreitin käyttäjät ovat olleet G.A. Serlachius Oy, W. Rosenlew Oy ja Rauma-Repola Oy tässä nimijärjestyksessä. Siksi otammekin tässä huomioon ne toiminta- ja työvaiheet mitkä olivat käytössä Serlachiuksen uittojen aikana. Niinpä mainitaan uittoa johtaneiden ”pomojen” nimet vain Serlan osalta niin kaukaa, kun nimet ovat tiedossa. Ensimmäisinä mainitaan vuosisadan alussa ja sen jälkeen Eevert Vehmas useimpina vuosina, hänen jälkeensä oli pääpomona Iso Heino, josta oli monia koomisia tarinoita uittomiesten kertomana. Heinon jäätyä eläkkeelle tuli uiton johtoon Hiissalan Vihtori, karski ja monia tarinoita ympärilleen kerännyt persoona hänkin. Välillä oli johdossa lyhyen aikaa Iivari Yli-Talo ja viimeiset 23 vuotta uittojen päättymiseen asti Valte Kivinen. Jokaisen kevään uiton onnistuminen oli kulloinkin uittoa johtaneen pomon taitavuudessa käyttää apunaan luonnon suomia etuisuuksia, kuten ensiarvoisen tärkeitä tulvavesiä, koska runsaat tulvavedet purouitossa olivat kustannuksia säästävä tekijä. Myöskin tuulet oli ”haisteltava” tarkoin kuljetettaessa lauttoja järvien selkien yli. Vanhoista uittopomoista ehkä värikkäimpänä mainitaan Eevert Vehmas, koska hänellä oli itse luomiaan termejä ja menetelmiä monissa työvaiheissa, kuten työkurin pidossa ja kunkin uittomiehen työtapojen tuntemisessa. Niinpä mainitaan, että hänen pitämänsä tuntikirjan sivuilla päivittäin oli merkintä uittomiehen ehkä omavaltaisesta taikka vain väsymyksestä johtuvasta taukohetkestä. Jos Vehmas tapasi uittomiehen jokivarressa nojaamassa keksiinsä, piirsi hän tuntikirjaan kyseisen päivän kohdalle ʎ merkin, joka tarkoittaa nojausta. Ja jos hän tapasi uittomiehen istumassa, merkki oli L. Edelleen jos uittomies oli vallan makuulla, merkkinä tuntikirjan sivulla oli ___ suora viiva. Kun tuli tilinmaksun aika ja verrattiin tehtyjä työtunteja, ei tietenkään pomon kirjasta löytynyt uittomiehen esittämää tuntimäärää. Syyhän moiseen eroon oli siinä, kun Vehmas esitti, että sinulla on niin monta nojausta, niin monta istumista ja näin monta makausta. Syy tällaiseen menettelyyn oli Vehmaksen luomassa työkurissa, eli käsky oli kaikille sama, ellei jokivarressa ollut muuta uittoa eteenpäin viemää hommaa, piti sekoittaa keksillä vettä. Jouten ei saanut olla. Tietenkin jokainen on yksilö ja persoona, niin myös nämä uitonpäälliköt. Heidän edesottamuksiaan ja tekojaan seurattiin tarkoin, joten näistä uittoherroista on monenmoisia tarinoita, tosia ja keksittyjä. Vallankin Iso Heinon ja Hiissalan Vihtorin väkevien käytöstä ja lojaalisuudesta joskus sattuneisiin lauttojen hajoamisiin. Kun lautan hajoaminen ja puiden leviäminen ympäri järveä huolestuttu lenkitys- ja kelumiehiä, oli pomon kommentti ollut: onhan järvessä rannat ja pohja, ei miehet hätäillä. Tällaisen kommentin kulkeutuminen piiriherran kuultaville tarkoitti sitä, että pomon paikka oli pian vapaa. Myöhemmin tapahtuneessa uittotyönjohtajan valinnassa painotettiin ensisijaisesti uiton edistämiseksi tehtävää työtä ja joskus vallinnut pomoilu jäi taka-alalle. Miten uitto ja sen valmistelut oikein tapahtuivat, siitä otamme katsauksen seuraavaksi. Vaikka vesi oli ilmainen ja voimakas elementti uittopuun kuljetuksessa, liittyi sen hyödyn hyväksikäyttöön moninaisia valmisteluja niin laitteiden, työvälineisen kuin menetelmienkin suhteen. Jo aikaisessa vaiheessa ennen tulevan kevään uittoa oli tarkoin laskettava ne puumäärät ja lajit, mitkä aiotaan uiton kautta kuljettaa määräpaikkoihin. Lisäksi piti määritellä ne uittoväylien sijaintipaikat, joihin puuerät olivat edullisin talven aikana ajattaa, huomioituna myöskin puiden veteen vierityksen edullisuus. Olivathan kuusipaperipuut usein edellisvuosien vanhempaa varastoa, joten ne voitiin ajaa suoraan jäälle. Myös oli laskettava lauttauksessa tarvittava puomien määrä. Jos ei edelliseltä uittokaudelta ollut varastoituna riittävästi vanhoja puomia, oli edessä uusien puomien hakkuu, mieluummin vanhoista karppi-kuusikoista löytyviä. Puomeihin kairattiin reiät lenkitystä varten useimmiten rannalle ajetuista varastoissa. Kairaus tapahtui 2½” kairalla vanhaan aikaan miesvoimin, kunnes myöhemmin tuli avuksi moottorikaira, jolloin työ helpottui ratkaisevasti ja kustannukset halpenivat. Se puomeista. Puominlenkkien hankinta oli lajissaan omaperäinen tehtävä. Vitsaslenkithän olivat vuosittain kertakäyttöisiä, joten tehtävänä oli joka syksy painua tiheänä kasvaviin alikasvuisiin kuusikkoihin, joista saatiin hitaasti kasvaneita ja sitkeitä närelenkkiaiheita. niiden pituusvaatimuksena oli 2, 5-02, 80 metriä ja niiden piti olla ohut tyvisinä kasvaneita. Näreet karsittiin siten, että latvaan jätettiin pieni tupsu karsimatta. Nykyisin ei tällaisia metsiköitä enää ole, koska metsien perkaus hävittää lenkkiaiheita kasvavat tiheiköt. Tällainen lenkkien hankinta oli yleensä ammattityötä. Siksi niiden hankinta ja keväisin tarvittavan määrän valmistus annettiin juuri ammattimiehen tehtäväksi, johon tehtävään liittyi valmiiden lenkkien ajo kulloisellekin käyttöpaikalle. Lenkkien toimitusurakan saatuaan tämä ammattimies hakkasi ja kuljetti aiheet kotiinsa saunaan tai riiheen, missä näreet kuumassa haudottiin taipuisiksi, jonka jälkeen ne väännettiin sitä varten valmistetun pölkyn ympärille lenkkimakkaran muotoiseksi keräksi. Tällä tavoin hoiteli ja valmisti Aapo Toivonen, entinen mäkitupalainen Koskenpään Havunvetämän kylästä, Raiskin torpasta, monien vuosien ajan puomilenkit Asunnan uittoreitin tarpeisiin. Lenkkinäreet hän keräsi syksyisin G. A. Serlachius Oy:n omistamasta 1500 ha:n Havunsalon metsästä. Aapon jälkeen ei sukupolven vaihdosta tapahtunut ja lenkkiä yhä tarvittiin. Silloin astui kuvaan uuden kehityksen aika tälläkin alalla. Oli muuan taitava uittomies, Anttoni Vuorinen Keuruun Virtalasta, joka kehitti sellaisen höyrystyslaatikon, johon mahtui noin 300 vihtasta kerrallaan hautumaan. Toiminta perustui täysin siihen menetelmään, mitä paloviinan valmistajat entisaikaan käyttivät tuotetta valmistaessaan. Kiehuvasta vesipadasta kannen alta johdettiin vesihöyry putkistoa pitkin tiiviiksi tehtyyn laatikkoon, mistä 3-4 tunnin kuluttua sai erittäin taipuisia ja helposti makkaralle kiertyviä lenkkiaineita. Lenkkien valmistuskin helpottui siitä syystä, kun koko vääntämismenetelmä suoritettiin toisen henkilön avustamana eräänlaisen vorokkisysteemin avulla. Lieneeköhän Anttoni saanut idean höyrytyslaatikkonsa kehittämiseen vaikkapa kulkiessaan retkillään kuusenkyyneleitä tuottavan metsän kätkössä olevan laitoksen ohitse? Ken ties. Näin oli vihtaslenkkien aikaan. Sitten taas kehityttiin. Pikkuhiljaa tuli rautalenkki käyttöön, sivuuttaakseen suuritöisen ja kertakäyttöisen närelenkin muistojen joukkoon. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource UIttotapahtumia Asunnan vesireitillä Subject The topic of the resource uitto puunhankinta Keuruu--Asunta metsätyö Description An account of the resource Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kivinen, Valte Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekka Isomäen metsäperinneaineisto Description An account of the resource Keurusseudun metsäammattilaiset ryhtyivät 1980-luvulla tallentamaan alueen metsäperinnettä. Pekka Isomäen johdolla haastateltiin vuosina 1986-1991 yhteensä noin 70 henkilöä, jotka olivat työskennelleet Keurusseudulla metsätalouden piirissä 1930-70-luvuilla. Toimittaja Jorma Heinonen kirjoitti kerätyn materiaalin pohjalta myös kaksi teosta (Keurusseudun metsäkämpät, 1988 ja Vihreän kullan markkinoilla : Keurusseudun puukauppakirja, 1991). Veräjää varten Pekka Isomäki on digitoinut alun perin c-kaseteille tallennetut haastattelunauhat ja koostanut niistä yhteensä 17 lyhyttä äänitettä, jotka käsittelevät Keurusseudun metsäperinnettä eri puolilta. Lisäksi kokoelmaan kuuluu Isomäen teemasta kirjoittama johdantoteksti sekä äänitteiden kuvituksena käytettyjä valokuvia, joissa esiintyy äänitteiden kertojia ja niissä mainittuja paikkoja ja tilanteita. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1986-1991 Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Toisen maailmansodan aikoina oli ulkomaankauppa lähes jumissa ja tuli ankara bensapula. Bensan korvikkeeksi autoja varustettiin häkäpöntöillä, joissa puuta tai hiiltä polttamalla saatiin monimutkaisen prosessin tuloksena hiilimonoksidia eli häkää, mikä on tappava kaasu ja se se on niin ärhäkkää, että sen voimalla auton moottori käy. Pihlajaveden Karhunkylässä on Metsähallituksen maaalla on vieläkin nähtävissä useita hiilimiilujen kuoppia, joissa on sota-aikana hiilletty puuta ajoneuvojen polttoaineeksi. Syksyllä 1992 Esko Reinikan kanssa haastattelin metsätyönjohtaja Toivo Heinosta, joka oli Metsähallituksen pomona sotavuosina johtamassa puunhankintaa hiilimiilulle. Esko Reinikka oli 15-vuotiaana poikana mukana siinä työmaalla. Yhdessä Esko ja Toivo muistivat hyvin työmaan kulkua. Tästä muistelusta kirjoitan tähän pienen tiivistelmän. Metsänhoitaja Aakenus oli sanonut, että nyt siellä kenraalit hyppii seinille, kun bensa loppuu Suomesta, nyt pitää saada hiiliä. Eri puolilla Suomea alettiin Metsähallituksen mailta kaataa hiilipuita. Karhunkylässäkin hakattiin 6000 p-m3 puita hiillettäviksi. Pääasiassa mäntyä, mutta myös kuusta ja koivua. Puut aisattiin kuivumisen edistämiseksi. Nuoret eivät tiedä mitä on aisaaminen, siinä kuorimaraudalla poistetaan kuorta molemmilta sivuilta vuolaisun verran. Näin puu kuivuu nopeammin. Metsätöitä oli tekemässä vanhat miehet ja poikaset, sekä ”Tottelematon Jussi”, joka oli saanut osuvan korkonimen huonon kuulonsa takia. Miiluun ladottiin 150 p-m3 puuta, puut olivat pystyssä nojallaan keskustaan päin. Miilun sisälle oli laitettu lautatorvia sivulta keskelle ja yksi torvi pystyyn keskelle, ne toimivat ilmareikinä. Miilu peiteltiin oljilla ja mullalla. Maa juntattiin ilmatiiviiviiksi, ettei valkea pääse läpi. Näin oli miilu viritetty polttamiseen eli oikealla nimellä kuivatislaukseen. Miilu sytytettiin päältä. Lautarorvien kautta säädeltiin ilmansaantia. Miilua vahdittiin aina, ettei se päässyt syttymään avoliekkiin. Jos jostakin alkoi savua tupruttaa, niin se heti tiivillä maalla tukahdutettiin. Joskus miilun sisälle kehittyi niin kova paine, että se ”potkaisi” kaasuja ulos. Sen jälkeen oli pintaa kiireesti tiivistettävä. Miilun palaessa sitä piti juntata puunuijalla, että palaessa syntyneet löysät kohdat tiivistyivät. Miilumestarina toimi Luoma niminen mies ja Antti Hiiri oli pääpolttaja. Hiiren myöhempänä kohtalona oli Kannonkoskella pudota löysään miiluun, mihin hän menehtyi. Tietoisena tästä putoamisen vaarasta miilun päällä liikkujalla piti olla aina pitkä seiväs jalan alla. Kun miilu oli hiiltynyt, niin sitä jäähdyteltiin vedellä useita päiviä. Vettä kannettiin ämmänlängillä, minkä idean toi Martti Virtanen Amerikan reissultaan. Jäähtymisen jälkeen kate purettiin ja hiiltyneet kekäleet murskattiin kassaralla palasiksi ja pussitettiin. Pussittamisessa oli myös paikkakunnan tyttöjä ja he olivat iltaisin kuin mustia kuin neekerit. Metsähallituksen puolesta oli saippuaa ja lämmin sauna peseytymistä varten. Viimeiset miilut poltettiin v. 1945. Tämä Kangaslammin hiilimiilualue on nimetty Metsämuseo Luston Kulttuuriperintökohteeksi. Mainittakoon, että Karhunkylällä oli vuonna 1944 venäläisiä sotavankeja töissä. He hakkasivat halkoja Vapolle. Vankien urakkana oli valmistaa halkoja 2 p-m3 päivässä. Haloilla tehtiin höyryä vetureihin, joten Karhunkylältä toimitettiin monenlaista menoveden korviketta. Vangit asuivat Kangastenperän riihessä. Siinä riihesssä on vieläkin piikkilangasta tehty ristikkokalteri riihen luukun päällä karkaamisen estämiseksi. Kuri oli sallivaa, vangit kulkivat iltaisin kylillä ja tekivät tuohitöitä. Joukossa oli insinöörejä ja opettajia tietää Toivo Heinonen kertoa. Puukaasun aika Keuruullakin aikoinaan asunut metsänhoitaja Stuart Köhler oli perehtynyt puukaasuun ja hän on julkaissut kirjan Puukaasun aika. Poimin tähän kirjasta muutamia tietoja häkäpöntöistä ja niiden käytöstä. Häkäpöntöissä käytettiin hiilien ohella myös pilkkeitä, eli noin 10 sm. pitkiä kuivia puita, jotka oli halottu kirveellä pieniksi palikoiksi. Pilkkeiden kulutus oli henkilöautolla reilu hehto/100 km. ( hehto=100 litraa). Kuorma-autolla kulutus oli 3 hehtoa/100 km. Pilke on halpaa ainetta bensaan verrattuna. Yhdellä pilkemotilla ajaa siis 800 km, bensaa siihen matkaan menee noin 60 litraa, joka maksaa noin 90 euroa. Pilkemotin hinnaksi tulee 90 euroa, kiintokuuton hinnaksi tullee 150 e/m3! Häkäpönttöjä eli hiilikaasuttimia valmistettiin sotavuosina Suomessa lähes 50.000 kpl, joista pilkekaasuttimia oli 2/3 ja hiilikaasuttimia 1/3. Kaasuttimia asennettiin kuorma- ja linja-autoihin noin 30.000 kpl, henkilöautoihin 7200 kpl ja traktoreihin yli 4000 kpl. Moottoriveneisiinkin ja pieniin laivoihin niitä asennettiin 630 kpl. Kaasutin oli asennettu noin 80 prosenttiin silloisista kuorma-ja linja-autoista. Kaasuttimien valmistajia oli Suomessa viitisenkymmentä. Multialainen autoilija Jorma Mäkelä oli sota-aikana hoikka kansakoulupoika. Hän muisteli, että hän muurasi isänsä auton häkäpönttöön seinät tulen kestävistä tiilistä. Se onnistui niin hyvin, että häntä pyydettiin kesken koulupäivänkin muurariksi muihin autoihin. Jorma kertoi, että hän mahtui sinne pöntön sisälle ja siksi työ onnistui hyvin. Jorma myös kertoi, että sen aikaisilta automiehiltä oli silmäripsit palaneet ja he olivat paksussa noessa kasvoiltaan ja vaatteiltaan. Pönttöä piti usein kouhia ja pilkkeitä lisätä, siitä tuli nokikylpy. Yön aikana häkäkaasusta löytyi voimaa paljon enemmän kuin päivällä, muistelee Jorma. Se ilmeisesti johtui kosteammasta ilmasta, jossa on happea enemmän. Aapo Töysä kertoi, että he valmistivat pilkkeet itse. Riihessä kuivattiin puut ja sitten ne katkottiin ja pilkottiin. Hiiltämiseen rakennettiin myös isoja hiiltouuneja, niissä hiilto oli hallitumpaa. Miilussa hiiltäminen oli vaativaa ammattimiehen työtä, siksi pilkkeiden käyttö yleistyi, kun niiden hankinta onnistui kaikilta, joita saha ja kirves totteli. Jyväskylän suunnasta on muisteltu, kun linja-autosta loppuivat pilkkeet kesken matkaa. Ei hätää, kuski meni tienvarressa olevasta halkopinosta tekemään sopivia pilkkeitä ja niin matka jatkui. Pinot olivat hätätilassa ”bensapinoja”! Sota-ajan kuljetusongelmat hoitivat silloin Suomen hevoset, häkäpöntöt ja halot vetureiden voimanlähteinä. Edelleen puu on hyvin tärkeä energian lähde. Sillä lämmitetään asuntoja, siitä tehdään sähköä ja höyryä sekä bioöljyä. Lähteet: Puukaasun aika, Stuart Köhler Kirjoittajan tekemä haastattelu, haastateltavat Toivo Heinonen ja Esko Reinikka Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Säkkibensaa Karhunkylästä Subject The topic of the resource polttoaineet polttoainehuolto häkäpöntöt puuhiili Keuruu Pihlajavesi (kunta) miilunpoltto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Isomäki, Pekka Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1940-luku Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Reinikka, Esko Heinonen, Toivo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/eba3e570a5ecb771309528a3e3b59e3f.jpg b18c7127d9b6e8837c88a18412faa025 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rauhalan talo Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät Description An account of the resource Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/8788ae00cc98f8dcc574dff9426fc098.jpg 560e0455064890704448566d48ce5dfd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko talvella Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset talvi puurakennukset puurakentaminen Description An account of the resource Keuruun vanha kirkko talvella. kirkon katolla sekä ympäröivällä kiviaidalla lunta. Vasemmalla kirkon edessä läntinen porttihuone ja kaksi lasta seisomassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/e9c9e6354d80e2ca72b00e2928f0160f.jpg b834386db4b21ff0bd23872ab249f721 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rautatievirkamies perheineen asuntonsa edessä Keuruulla Subject The topic of the resource Keuruu rautatieläiset rautatievirkamiehet kirkonkylät Description An account of the resource Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/7a121454f4793b32e2ae8657cfed9d4c.jpg d59ec1bc6d434ec9c7e1157e51c252e0 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha apteekki ja kirkonkylää Subject The topic of the resource Keuruu apteekit kirkonkylät rakennusperintö Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Description An account of the resource Keuruun apteekin rakennus mustavalkoinen valokuvan vasemmalla puolella, kuva otettu yläviistosti. Kuva halkoo hiekkatie, oikealla näkyy apteekin viereisiä rakennuksia. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/34ac5af30974368dcc69399c4301dc06.jpg 59a328a1994626660f3b480e4364d418 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuuselan parantola Subject The topic of the resource Keuruu parantolat kirkonkylät Kuuselan parantola Description An account of the resource Tohtori Oskari Heikinheimon omistama Kuuselan parantola Keuruulla. Mustavalkoisessa kuvassa etualalla peltoa ja riukuaita, jonka takana pihaa ja isokokoinen puutalo. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/35d381ab4a15188934e7419c1e6b07b7.jpg 8b6a1534a59be3c4fb73d5a337f699e8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivelän rantaa Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät ranta-alueet kirkkorakennukset Description An account of the resource Näkymä Kivelän rannasta järven yli Keuruun keskustaan. Järven toisella puolen rantaa ja peltoa. Oikealla näkyy uusi kirkko ja vasemmalla vanha kirkko. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Aarne Forsman Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Rights Holder A person or organization owning or managing rights over the resource. Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/faa2c07726ef5641dd14fbdee3cceba2.jpg d0edf341b4c22f8684dd09eaa132debd Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot tulossa Pappilan rantaan Subject The topic of the resource laivaliikenne Keuruu vesiliikenne höyrylaivat laivamatkailu Keurusselkä laivat Description An account of the resource Kuvassa vasemmalla näkyy siipirataslaiva Elias Lönnrot kauempana järvellä tulossa rantaan. Kuva otettu rannalta, jossa edessä näkyy aita ja hiekkatietä ja niiden takana rannassa ruohoa ja neljä ihmistä. Oikealla kauempana näkyy rantaa ja veneitä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c148daa6de208d8dbb5fc9b6b009ff58.jpg f8b8a6ac072eaa6e4cdf95f75a6ff2cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juhannus Keuruulla 1968 Subject The topic of the resource Keuruu vuotuisjuhlat juhannus urheilukilpailut tanssilavat Description An account of the resource Juhannuksen 1968 mainoksessa esitellään juhannusaaton tapahtumista Kassinharjun juhannustansseja ja Herpmannin poikien juhannuskisoja. Tapahtumat järjestivät Keuruun Kisailijat ja Varuskunnan kerhot. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/4c2f55f2af7adc3a5474a0165bc72e30.jpg d55a2e3b605bf17c4056308ace06a6f3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kesänviettoa Mäkisen rannassa Subject The topic of the resource Keuruu perheet suvut kesänvietto puutarhat pihat Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen perheen naisväkeä perheen talon puutarhassa kukkien ja kasvien ympäröiminä. Taustalla näkyy Mäkisen korjaamo ja Tarhia-järveä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/6564894aae18b9418ca59de4e9b949cc.jpg 06a6396c49f402883d7202e027e03f0f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lepokoti Seippo Subject The topic of the resource Keuruu matkailukohteet majoitustoiminta terveysmatkat ravintolat Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattuna keuruulainen lepokoti Seippo. Suuri hirsirakennus sijaitsi Keuruun keskustassa Loilonharjulla Tarhian rannalla kauniissa männikkömaisemassa. Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva Sanni Bergroth ja sairaanhoitajatar Aini Vaula. Lepokodin vieraat rentoutuivat luonnonkauniissa ympäristössä. Lisäksi tarjolla oli terveyttä edistäviä kylpyjä ja hierontoja. 1920-luvun lopulta Seipon lepokodin omisti rouva Lahja Skogster. Tarjolla oli lääkekylpyjä, hierontaa ja makuuhalli. Matkailijoille tarjottiin terveyttä edistävää ravintoa. Myöhemmin lepokoti Seipon toiminta hiljentyi ja talo autioitui. Rakennusta ei ole enää olemassa, sillä se paloi 31.5.1974. Lähteet: Aamulehti 8.12.1929 Mikkelin sanomat 17.12.1919 Jussi Rainio, Juha Rainio: Aika kylässä. Keuruun kirkonkylästä kaupungiksi.2016. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: E. A. Brask Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1920-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Museon kokoelmat ja verkkonäyttelyt Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on kuvia ja linkkejä Keuruun Museon hallinnoimiin ja tuottamiin aineistoihin. Website A resource comprising of a web page or web pages and all related assets ( such as images, sound and video files, etc. ). Local URL The URL of the local directory containing all assets of the website http://www.keuruunmuseo.fi/index.php/kotiseututietoa/muistomerkit Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistomerkit ja muistolaatat Keuruulla Subject The topic of the resource muistomerkit muistolaatat Keuruu Keuruu -- Haapamäki Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keuruun museo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/3a34d2e4968ad396f78ebe23ddde4484.jpg 5d09ba3ffb1c4fc33914835679d09a0d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Postikortti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot pappilan rannassa Subject The topic of the resource laivaliikenne laivamatkailu vesiväylät laivat vesiliikenne höyrylaivat Keuruu Keurusselkä Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot pysähtyneenä pappilan rannassa. Vastarannalta otetussa kuvassa näkyy etualalla vettä ja kaisloja ja takana vasemmalla on näkyvissä pappilan päärakennus. Kuvan oikeassa reunassa on vanha Lapinsalmen silta. Takana oikealla näkyvät Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkko. Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/9949d4dea01ca9a9be15663e3ffea525.jpg d8d7390c17faad9be1a916fb60c31719 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruun asemalle 1900-luvun alussa Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource rautatieliikenne Keuruu rautatieasemat 1910-luku Granholm, Bruno Description An account of the resource Mustavalkoinen näkymä raiteiden yli Keuruun asemalle. Etualalla on junaraiteet ja oikealla hiukan tavaravaunun takaosaa. Keuruun rautatieasema otettiin käyttöön vuonna 1897. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm V-luokan asemapiirrustusten mukaan. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fde1e165e8667424806459fa046d9a93.jpg eed3fb504720dea57078909c3eeaba2a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aarne Forsmanin kuvakokoelma Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipiratasalus Elias Lönnrot Keuruulla pappilan rannassa Subject The topic of the resource Keuruu laivaliikenne uitto kirkkorakennukset höyrylaivat vesiliikenne Keurusselkä laivat Creator An entity primarily responsible for making the resource Forsman, Aarne (valokuvaaja) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1910-luku Description An account of the resource Mustavalkoisessa kuvassa on siipiratasalus Elias Lönnrot vanhan Lapinsalmen sillan rannassa. Laiva on käynnissä, sen piipusta tulee savua. Vastarannalta otetussa kuvassa vedessä on uittamalla kuljetettavia tukkeja. Rannalla näkyy ihmisiä. Takana oikealla näkyy Keuruun uusi kirkko ja vanhan kirkon torni. Elias Lönnrot liikennöi Mäntän ja Keuruun välillä vuosina 1890-1923. Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Keuruun museo / Mano Forsmanin lahjoituskokoelma Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kerran Haapamäellä opettaja kysyi oppilaalta, mitä hänen isänsä tekee työkseen. Oppilas vastasi, että hän on halkotarhalla. Opettaja tivasi vain, että niin niin mutta mitä työtä tekee. Oppilas meni kotiin ja ihmetteli mitä oikein olisi pitänyt sanoa. Isä sanoi siihen, että sano, että olen VR:n polttoainevarastolla varastonhoitajana, niin eikö se sitten tajua. Arvioitiin, että halkotarhalla olisi ollut parhaimmillaan 150 miestä töissä. Halkotarhalla sirkkelöitiin metrin haloista puolimetrisiä, kerrallaan sen verran kun syliin sai. Sitten halot heitettiin kippivaunuun ja siitä ne voitiin kipata höyryveturin tenderiin eli polttoainesäiliöön. Nykyisen Haapamäen höyryveturipuiston alue olikin halkotarhaa. Tarhalta kuului pitkien matkojen päähään sahan vinkunaa ja rojahduksia, kun kippaavista vaunuista kaadettiin kuormia. Sitä äänimaisemaa ei enää ole. Halkotarhan sirkkeli oli iso ja tehokas. Onnettomuuksia sattui kuitenkin vähän. Sitten alettiin tehdä työsuojelutoimia ja sirkkeliin asennettiin turvakaari. Pian oli kolmelta mieheltä sormi poikki. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tässä tarinassa puhutaan halkotarhasta. Onko sellainen sinulle tuttu paikka? 2. Mihin näitä halkoja käytettiin? 3. Tarinassa puhutaan sirkkelistä. Millainen laite se on? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita halkotarhasta Subject The topic of the resource polttoainehuolto rautatiekalusto rautatieliikenne rautatieläiset Haapamäki (Keuruu) 1900-luku muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat tarinoita halkotarhasta ja siihen liittyvästä työstä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haaremi oli Ilmosen omistama kaksikerroksinen puinen asuin- ja liikerakennus, nykyisen Lääkärintien alkupäässä tien vasemmalla puolella. Rakennus sai nimensä siitä, että siellä asui paljon Haapamäen asemaravintolassa töissä olleita naimattomia tarjoilijoita. Talossa toimi muun muassa Järvisen parturi ja Syrjälän kelloliike. Talo purettiin, kun Leppäläntietä rakennettiin 1970-luvun lopulla. Ilmari Vaissi kertoo kirjassaaan Haapamäki 100 vuotta (Keurusprint 1987), ettei talo ollut kuitenkaan kokonaan naisten. Tunnetuin miespuoleinen vuokralainen oli kirjailija ja toimittaja Algot Untola (1868-1918, kirjoitti lisäksi mm. nimillä Irmari Rantamala ja Maiju Lassila). Hän asui ja työskenteli ennen Suomen sisällissotaa vaimonsa kanssa Haaremissa. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”haaremi”? 2. Onko tämä rakennus sinulle tuttu? 3. Haapamäen asema on ollut aikoinaan merkittävä solmukohta. Siksi myös asemaravintolassa on tarvittu paljon henkilökuntaa. Onko sinulla muistoja asemaravintolasta, Haapamäellä tai muualla? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haaremi Subject The topic of the resource rakennusperintö majatalot Haapamäki (Keuruu) Untola, Algot rautatieläiset ravintolatyöntekijät asuminen rakennukset Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen vilkkaan asemankylän ulkohuussien tyhjennys oli sekin jonkun tehtävä. Haisevaa puuhaahan sen oli. Kun joku rouva päivitteli huussin tyhjentäjälle, että miten hän pystyy hajussa olemaan, tämä tokaisi, että kun aamulla pyyhkäisee sormella vähän täyttä tavaraa nenän alle, niin sitten ei haise koko päivänä! Kerran vessan tyhjentäjä oli saanut kuorman valmiiksi ja laittoi sitten lunta kuorman päälle ja lähti viemään kuormaa eteenpäin. Kotiin matkalla olevat koululaiset näkivät hevospelin ja pyrkivät kyytiin. Jalkapatikka kiinnosti kyllä, kun selvisi, mitä lumen alla kuormassa oli. Semmoistakin puhuttiin, että jos huussien tyhjentäjällä oli jonkun kanssa riitaa, niin saattoi kuorma kummasti kaatua juuri sen talon kohdalle. Asematien mutkassa VR:n rivitalojen ulkohuoneet olivat aivan tien vieressä. Paikkaa sanottiin sen vuoksi Hajukujaksi tai Haisutieksi. Haapamäen Vanhan yhteiskoulun käymälöiden antimilla kasvoivat rotatkin kokoa ja näköä. Käymäläjätettä ajettiin syksyllä ja talvella Petäisen pelloille. Jätteen seassa oli kaikenlaista pulloa ja rojua. Niihin saattoi eläimet satuttaa pellolla sitten jalkansa. Petäisen lantakuskina oli eräs entinen upseeri ja lentäjä. Haapamäellä olikin sanonta, että tämä teki hätälaskun Petäisen paskakärryn nokalle. Jätteiden sijoitus oli myös VR:n ongelma. Haapamäen keskustassa olevan kerrostalon, Pyramidin, kohdalla oli suohauta, ja sinne upotettiin käymälöiden jätettä ja muuta roskaa. Samoin VR:n jätteitä kuljettiin Tervatehtaan suolle 1950-luvulla. Sieltä pikkupojat sitten etsivät aarteita, vaikkapa tulitikkulaatikkojen etikettejä. Ratavahdit antoivat pojille kyllä lähtöpassit, jos heitä tapasivat. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. ”Ulkohuussi” on tämän tarinan aiheena. Millainen se on? 2. Oletko itse käynyt ulkohuussissa? 3. Mitä muita nimityksiä tiedät? 4. Oletko itse joutunut tyhjennyshommiin? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jätteet ne oli ongelmia ennenkin Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) muistelu jätehuolto käymälät rautatieläiset 1940-luku 1950-luku muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat jätehuoltoa ennenvanhaan. Creator An entity primarily responsible for making the resource Haapamäen muistelupiiri Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0324a5b7feb02743899c8519c9bbad68.jpg 25798ce2eee0b5d472de90b8f99a8ed6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapinsalmen uutta siltaa rakennetaan Subject The topic of the resource sillat sillanrakennus Valtatie 23 tieliikenne Keuruu kirkonkylät Description An account of the resource Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Lapinsalmen ylittävän maantiesillan rakennustyömaa Jyväskylän suuntaan kuvattuna. Kuva on vuodelta 1966 jolloin Valtatie 23 rakentaminen ja tulo Keuruulle muutti paljon kirkonkylän maisemaa. Kuvassa edessä näkyy rautatiesiltaa ja rautatietä. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/616a762cfab7cee590f4c53ef62318d7.jpg 663c230b8ef4d2c78bef485c44a0f565 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun asemanseutu 1963 Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset kirkonkylät keskustat Valtatie 23 tieliikenne matkustajakodit Description An account of the resource Vuonna 1963 lehtikuusia oli jo kaadettu Keuruun aseman läheltä. Valmistauduttiin valtatie 23 rakentamiseen. Talvisessa kuvassa näkyy vasemmalla Töysän Kahvi-Tupa ja tien toisella puolella Alma Piispalan pitämä matkustajakoti Torinkulma, Keuruun kirkko ja Marttamökki. Nykyään paikalla sijaitsee liikenneympyrä valohimmeleineen. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c3855d21d709d36f630ad8f8fe2fe9c7.jpg f2be4216908539afeca7113efbd169a7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valtatie 23 Subject The topic of the resource tieliikenne tienrakennus Keuruu Valtatie 23 Description An account of the resource Valtatie 23 on valmistunut ja avattu liikenteelle. Kuva on vuodelta 1969. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0d59c99953cc3026b30391ff5bfbc217.jpg e8620ab262c10fda862dc97f16aa06e7 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Valokuva Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valtatie 23 rakenteilla Subject The topic of the resource liikenne tienrakennus Keuruu keskustat kirkonkylät Valtatie 23 Description An account of the resource Valtatie 23 rakennetaan vuonna 1966. Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulmaa puretaan pois tieltä. Taustalla Keuruun vanha kirkko ja myös puurakennuksia, jotka purettiin tien rakentamisen aikana pois. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuva: Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c6264fe708e64d6a4668e8fe7f4b2413.jpg a6cc028b5b7fce8b94d057fbaaec5cb3 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntien rakennuksia Subject The topic of the resource keskustat kirkonkylät pankit myymälät liike-elämä Keuruu Description An account of the resource Värivalokuvassa on vasemmalla puinen Kansallis-osake-pankin rakennus, joka on purettu. Paikalle valmistui nykyinen liikerakennus, jossa toimi pankeista viimeisimpänä Nordea. Seuraavana on Osuusliike Keski-Suomen toimitila, 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja ja vanha puinen Valkolan kauppahuone. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/446a7cba18263678358b5ecdb89dba97.jpg 928f4a90c748355c2551af326089291c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntiellä Subject The topic of the resource keskustat kirkonkylät huoltamot pankit Keuruu 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa oikealla Laila Niemiojan suunnittelema liikerakennus, jonka matalassa siipiosassa toimi mm. Osuuskassa. Toisena on Gulf-huoltamo, joka on purettu. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karikon kulman uusi asuin-ja liikehuoneisto. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/61d55195e1be1c6300e6ddf1febf9684.jpg 3ba415c389f7940c67ecede4d483cc9a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Näkymä Keuruuntieltä Subject The topic of the resource kirkonkylät keskustat liike-elämä myymälät Keuruu 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuva on otettu Keuruuntieltä Karikonkulmasta kohti Vanhaa kirkkoa. Vasemmalla on vuonna 1943 valmistunut Osuusliike Keski-Suomen toimitila ja sen jälkeen 1960-luvulla valmistuneita kerrostaloja, Osuuskauppa ja Tikkala. Oikealla oleva puurakennus on Ostola. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/81b7ee8ce8e367858bb0f4f1c6573937.jpg 8eb91abb96f05d3068673049784c7514 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruuntie Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat rakennuskulttuuri myymälät liike-elämä 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuva on otettu Keuruun keskustasta Keuruuntien alkupäästä. Kuvassa katse kiinnittyy vasemmalla olevaan puiseen Kansallispirtti-nimiseen rakennukseen, joka rakennettiin vuonna 1910 ja purettiin 1977. Tien oikealla puolella on Keuruun Osuuskaupan toimitiloja. Katukuvaan on jo ilmestynyt 1960-luvun mukanaan tuomia uusia liikehuoneistoja. Kuvassa olevat autot kertovat yksityisautoilun yleistyneen Keuruuntiellä. Samoin katuvalot ovat tulleet tien reunaan ja tie on päällystetty. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Ali Vuolle-Apialan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/a0bb00c5e97b44484f84a81c3550ced7.jpg 86e6540d4cf093d6046eb3140c59bdd5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Marttamökki Subject The topic of the resource kahvilat kioskit Keuruu martat 1960-luku Description An account of the resource Värivalokuvassa on Keuruun keskustassa sijainnut Marttamökki, joka toimi kahvila-kioskina. Rakennus on nykyään purettu ja sen tilalla on liikerakennus. Taustalla näkyy tiilinen Keuruun kirkko, joka on rakennettu vuonna 1892. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuolle-Apiala, Ali Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/8929d099356857058835326f147e4deb.jpg ec1d4f2ff315f66ad3a95a7f729e641c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ali Vuolle-Apialan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on keuruulaisen Ali Vuolle-Apialan ottamia valokuvia, sekä muita valokuvia ja asiakirja-aineistoa hänen kokoelmistaan. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkko ja marttamökki Subject The topic of the resource Keuruu keskustat kirkot kahvilat miljöö Description An account of the resource Värivalokuvassa on vuonna 1892 rakennettu Keuruun kirkko ja Marttamökki, joka toimi muun muassa kahvilana. Marttamökin viereen on pysäköity autoja. Creator An entity primarily responsible for making the resource Vuolle-Apiala, Ali Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku https://www.keuruunveraja.fi/files/original/35cabcc032752073ac6f1c03d4f998a8.jpg 6a2bb2973e3732b6d06bb49e145e6364 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vapunviettoa Subject The topic of the resource vappu juhlaperinne vuodenajat perheet Keuruu Description An account of the resource Kuvassa Mäkisen perheen jäseniä ulkoilemassa vappuna ilmapallojen kanssa. Kuva on otettu 1960-luvun alussa Keuruulla Mäkisen rannassa. Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Pirjo Vänskän kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/8e80823b42cb0ecf6e62e430566d32da.jpg b165c5decf56f3cc8adfeb5b537becb6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Joulupukkeja Häkkisessä 1960-luvun lopulla Subject The topic of the resource Keuruu Keuruu -- Häkkinen joulu joulupukit lapsuus jouluperinne 1960-luku Creator An entity primarily responsible for making the resource Karhu, Kalevi Source A related resource from which the described resource is derived Liisa Vesterisen kotialbumi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/f823ee01af88627a016631c66b475a76.jpg f5e38f417e1febdc60f40e825a980948 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvia eri lähteistä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksittäisiä valokuvia eri lähteistä sekä alkuperältään tuntemattomia kuvia. Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun taksoituslautakunta 1960-luvulta Subject The topic of the resource Keuruu lautakunnat verotus Description An account of the resource Kuvassa 1. vas. Erkki Peräinen, 3. oik. Paavo Larmi, 2. oik. Oiva Karhu Creator An entity primarily responsible for making the resource Kuvaaja tuntematon Source A related resource from which the described resource is derived Liisa Vesterisen kotialbumi Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Lapsuuteni muistoihin kuuluu Veikko Hakulinen, joka ennen Jämsänkoskelle muuttoaan asui Keuruun Haapamäellä. Me lapset räpiköimme lähistöllä olevan pellonharjanteen maantielle päin laskevalla rinteellä. Pihlajaveden suunnasta Keuruulle päin hiihti kovaa vauhtia mies ilman sauvoja reppu selässään. ja vaikka Kalikkamäki oli jyrkkä (ainakin meidän lasten mielestä), niin hän kapusi sen yhtenä hujauksena ylös. Me menimme myös maantielle ja lähdemme hiihtämään hänen peräänsä, mutta mäen päälle päästyämme hänestä ei näkynyt kuin suksen jäljet lumessa. Liekö Hakulinen hiihtänyt Jusseronsalon kautta kotiinsa. Hän taisi olla ujo tai sitten oli niin keskittynyt hiihtoharjoitteluunsa, ettei koskaan puhunut meille mitään. - Raija Keskinen Hakulisen isä oli VR:llä töissä ja perhe asui Haapamäen ratapihan tuntumassa, kun Veikko menestyi hiihdossa. Olin kersalauman johdossa, kun koputtelimme Hakulisten ovella lupaa päästä Veikon mitaleita katsomaan. Veikon äiti päästi meidät sisälle. Kun Veikko tuli töistä, pyyhkäisi hän kohta hiihtämään. Veikko oli naapuruston lasten esikuva, josta oltiin ylpeitä. Asuttiin ratapihan vieressä. Pihaa ja lasten altuja ratapihan valot valaisivat. Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki. - Antero Pohjonen Kun Hakulinen työskenteli Yhtyneitten paperitehtaitten palveluksessa, hän hiihti tietä pitkin 40 kilometrin lenkkejä Haapamäen suunnalla pelkästään tasatyöntöjä käyttäen. Hän ei tehnyt yhtäkään muuta liikettä vaan vahvisti näin käsivarsia. Yhtyneitten paaperitehtaitten työntekijöissä oli paljon urheilijoita ja Yhtyneitten mainoslauseen vitsailtiin olevan: "Yhtyneet urheilutehtaat, sivutuotteena paperia ja kartonkia." Hakulinen osallistui myös suunnistuskisoihin ja olimme yhtä aikaa suunnistuskisoissa Suonenjoella. Veikko oli minun kanssa, kun rupesin kompassista katselemaan kumpareella suuntaa viimeiselle rastille. Maalin kuulutukset kuuluivat jo, mutta Veikko lähtikin toiseen suuntaan. Hän naureskeli itsekin jälkeenpäin kömmähdykselle. Urheilu oli ennen iloisten veikkojen touhua. Tultiin vain metsästä naureskellen: "Miten sulla meni?" (Ainakin suunnistajat ja hiihtäjät.) - Tauno Kuoppala, Keuruu Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siellä sitten paineltiin pikku-Hakulisina kaikki Subject The topic of the resource Keuruu Haapamäki hiihtäjät hiihto Description An account of the resource Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista. Creator An entity primarily responsible for making the resource Keskinen, Raija Kuoppala, Tauno Pohjonen, Antero Source A related resource from which the described resource is derived Keskisuomalainen 8.4.2018 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Ojala, Jaana https://www.keuruunveraja.fi/files/original/22b61c78ae63342b8287a15c012433fb.pdf da40665f44802e361815842af57c1e52 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aisapuu-lehden artikkeleita Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on Pihlajavedellä ilmestyvän Aisapuu-kylälehden artikkeleita. Lehdessä julkaistaan runsaasti Pihlajaveden kotiseutuhistoriaan liittyviä tekstejä ja kuvia. Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pieni lintu Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) sota-aika sotakokemukset Karjala Vuoksi Creator An entity primarily responsible for making the resource Kotiranta, Esko Kotiranta, kari Source A related resource from which the described resource is derived Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 102/2016 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto