1 100 765 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Lapinsalmi erottaa Tarhia-järven ja Keurusselän. Ensimmäinen silta Kirkkosaareen valmistui 1700-luvulla. Nykyisin salmen ylittää Lapinsalmen vanha maantiesilta sekä uusi maantiesilta vuodelta 1967. Myös jykevä rautatiesilta ylittää Lapinsalmen. Rautatie saapui Keuruulle vuonna 1897. Lapinsalmessa ja Tarhiassa voi vielä nähdä jäänteitä uittolaitteista. Puutavaran uitto oli tärkeä tapa kuljettaa puuta kohti Mänttää ja paperitehtaita. Lapinsalmi oli 1800-luvun lopulle saakka myös kirkkoveneiden satama. Pappilan puolen rannassa sijaitsi myös kirkkoaittoja, joissa yövyttiin kirkkomatkoilla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Lapinsalmi erottaa ja yhdistää Subject The topic of the resource Keuruu sillat rautatiet järvet Valtatie 23 uitto kirkkoveneet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Description An account of the resource Lapinsalmi on ollut pitkään tärkeä keuruulainen liikenteen solmukohta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kangasmannilassa on sijainnut Keuruun kirkkoherran pappila 1600-luvun lopusta. Kaunis Turun empireä edustava Keuruun vanha pappila on valmistunut vuonna 1813 tulipalossa tuhoutuneen tilalle. Kirkkoherra sai pappilan mukana arvokkaat kalastusoikeudet Keurusselän hyville kalavesille. Pappilanniemi taas oli pappilan suuren karjan laidunmaata. Pappila oli merkittävä maatila. Pappilanniemen uusi elämä alkoi talvisodan jälkeen. Alueelle lohkottiin 31 asutustilaa. 1940-luvun kuluessa alueelle asutettiin Karjalasta evakuoituja perheitä, erityisesti valkjärveläisiä. Nykyäänkin Pappilanniemen kadunnimet, mm. Pyhäjärventie ja Kurkijoentie, vievät ajatukset Karjalaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilanniemen asukkaita Subject The topic of the resource Keuruu pappilat karjalaiset asutustilat 1800-luku 1940-luku Description An account of the resource Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Isovihan aikana Keuruun kirkkoherra Herpmanin kolme poikaa, Gabriel, Juhana ja Kustaa tekivät sissitöitään venäläisten kiusaksi. Tarinan mukaan Herpmanin pojat muun muassa piilottivat kaksi Keuruun kirkon kelloa, olivathan ne arvokasta metallia ja venäläisten haluamaa sotasaalista. Suurempi kelloista löytyi metsästä sodan jälkeen vuonna 1721, mutta pienempää ei ole löydetty. Tarina kertoo, että Herpmanin pojat upottivat sen Tarhiaan. Kelloa on yritetty etsiä monta kertaa, muun muassa Keski-Suomen Pinoneeripataljoonan metallinpaljastuslaitteella, mutta turhaan. Kerrotaan, että tyynenä kesäiltana, kun auringonsäteet leikkivät Tarhian pinnassa, kellon voi kuulla kumahtelevan järven pohjassa. Lähteet: A. Aaltio: Herpmanin pojat, Keuruun joulu 1968. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarhiaan upotettu kirkonkello Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt järvet isoviha kirkonkellot Description An account of the resource Herpmanin pojat upottivat isovihan aikana kirkonkellon Tarhiaan, ja sitä on etsitty useaan kertaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Herpmanin pojat tekivät urotöitään Ketveleen kannaksella vuonna 1714. Kerrotaan, että he kaivoivat yhtenä kesäyönä kanavan kannaksen läpi. Näin venäläisiltä katkesi kulkuyhteys Keuruun kirkolle. Samalla niemestä tuli nykyinen kirkkosaari, jolla Keuruun keskusta sijaitsee. Pohjanmaalta ratsupolkua palaavien venäläisten ja keuruulaisten välille syntyi kahakka. Kerrotaan, että kun ammukset loppuivat, väkivahvat Herpmanin pojat heittelivät vallilta rekiä, kiviä ja juurakoita vainolaisten päälle. Venäläiset kuitenkin voittivat kotiseutuaan puolustaneet joukot. Vuodesta 1928 lähtien Ketveleen kankaalla on ollut muistomerkki kertomassa vuoden 1714 tapahtumista. Lähde: Herpmanin pojat -isoviha Keuruulla. Verkkonäyttely, Keuruun museo. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ketveleen kannas Subject The topic of the resource Keuruu isoviha sissit linnoittaminen 1700-luku Description An account of the resource Ketveleen kannas kertoo Herpmanin poikien sissitöistä isonvihan aikana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita Keuruun melontareitiltä Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt tarinat Description An account of the resource Keuruun ympärimelontareitin varrella olevien kohteiden tarinoita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruulaiset ovat liikkuneet vesillä kautta aikojen. Vesien halkomassa pitäjässä vesireitti oli monesti nopein ja helpoin tapa liikkua. Kirkkoveneillä tultiin kirkkoon ja myöhemmin höyrylaiva Elias Lönnrot kuljetti väkeä ja tavaraa. Kerrottaan, että kerran kaksi eukkoa souti Keurusselällä. Sattuipa siellä uimaan samaan aikaan karhu. Se väsyi, ja kun eukot soutivat sen vierestä, se nousi heidän veneeseensä. Eukot olivat peloissaan eivätkä uskaltaneet puhua karhulle mitään, soutivat vain. Sitten karhu alkoi tähyillä rannalle. Toinen eukoista arveli: ”Sinne se kahtoo, johonka tahtoo.” Kun vene pääsi lähelle rantaa, karhu hyppäsi veneestä. Tästä tapahtumasta alkaen on keuruulaisia kutsuttu karhunsoutajiksi. Lähde: Rainio, Jussi 1957: Kotiseutuni Keuruun kirja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun karhunsoutajat Subject The topic of the resource Keuruu vesistöt järvet kertomukset karhu soutu veneet Description An account of the resource Tarina kertoo, miksi keuruulaisia kutsutaan karhunsoutajiksi. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen ratapiha on laaksossa kahden harjun välissä. Asutusta on molemmilla puolilla ja ratapiha oli ylitettävä, jos tahtoo siirtyä puolelta toiselle. Pihlajavedelle vievän maantien ylikäytävä ratapihan pohjoispäässä oli vaarallinen paikka, kun siltaa ei vielä ollut. Ylikäytävällä oli portti, ja portinvartija. Yksi heistä oli Serafia Niemiö, kutsumanimeltään Holoviia. Pitkässä mustassa hameessa, huivi päässä hän päästi matkalaisia portista ylikäytävälle. Ensimmäisen maailmasodan aikana ylikäytävällä muistettiin olleen sotilaita vartioimassa kulkua. Radan ylittävä maantiesilta rakennettiin Porin radan rakennustöiden yhteydessä vuonna 1938. Sillalla on ollut arkikäytössä monta nimeä. Jotkut puhuivat Osuuskaupansillasta, toiset Peltokosken sillasta. Ylikäytävän ja myöhemmin sillan pielessä oli pitkään käyty kauppaa. Feliks Peltokosken kauppa oli 1940-ja 1950-luvuilla monelle tärkeä kohtaamispaikka. <h4>Kävelysiltaa toivotaan</h4> Maantiesillan rakentamisen jälkeen oli vielä tarvetta 16-raiteisen ratapihan ylittävälle kävelysillalle lähempänä asemaa. Liikenne asemalla oli vilkasta. Muun muassa junalla saapuvat Haapamäen yhteiskoulun oppilaat lähtivät harvoin kiertämään kouluun maantiesillan kautta. Suorin tie oli lyhyin tie. Kouluun mentiin asemalta ratapihan yli, junien ali tai veturien edestä. Kiellettyähän se oli, mutta eipä rata-alueella liikkujia valvottu. Joskus poliisi saattoi huomauttaa asiasta. Porin radan rakennustöiden yhteydessä Rautatiehallituksessa keskusteltiin kävelysillan tarpeesta. Siltahanke ei kuitenkaan edennyt, vaikka Haapamäen asutuksen jakautuminen ratapihan länsi- ja itäpuolelle aiheutti jatkuvasti vaaratilanteita. Joulun alla 1959 Suur-Keuruun sanomien Joulupuuro-osuudessa kerrottiin, että jalankulkijoita aletaan kuljettaa helikopterilla ratapihan yli. Tämän ajateltiin tosin toteutuvan vasta vuonna 2000. Huumoria tai ei, Haapamäen kehityshankkeet olivat aina pitkissä kantimissa. <h4>Vihdoinkin toive toteutuu</h4> Lopulta vuoden 1961 loppukesällä aloitettiin kävelysillan perustustyöt. Betonipilarit valettiin lokakuussa. Joulukuussa 1961 julkistettiin Suur-Keuruun sanomissa pidetyn sillan nimikilpailun tulos. Voittajaehdotus oli Heikinsilta. Nimellä viitattiin ratamestari Heikka Heinoseen, jonka panos Haapamäen kehittämisessä oli ollut vertaansa vailla. Sillan nimeksi oli ehdotettu myös Haapasiltaa ja Oikosiltaa. Myös Huokausten silta oli ollut yksi nimiehdotus, olihan huokaus jos toinenkin päässyt ilmoille, ennen kuin siltahanke toteutui. Sillan teräsosat saapuivat Turusta ja Tampereelta Haapamäelle 14.5.1962 iltapäivällä. Kuljettavalla junalla oli pituutta yli 200 metriä ja siinä oli 52 akselia. Yleisradiokin uutisoi siltakuljetuksen liikkeistä, niin poikkeuksellinen se oli. Kesäkuun lopussa silta oli saatu rakennettua paikoilleen, ja heinäkuussa tehtiin viimeistely- ja maalaustöitä. Sillan harjakaisia ja sillan rakennustyön päättäjäisiä vietettiin 6.8.1962. Tarjoilun lomassa pidettiin puheita. Keuruun kunnanjohtaja Jaakko Loven korosti, että silta oli tehty Valtion Rautateiden ja Keuruun kunnan hyvässä yhteistyössä. Työntekijäin puolesta puhui Artturi Salmela, joka korosti myös hyvää yhteistyötä. Hän oli tyytyväinen, että silta oli nyt paikallaan vuosien soutamisen ja huopaamisen jälkeen. <h4>Heikinsilta yhdistää</h4> Sillan molemmissa päissä oli alusta asti liikennemerkit kieltämässä ajoneuvolla ylittämisen. Keskustelua käytiin myös siitä, onko silta vain jalankulkusilta, vai sallitaanko myös polkupyöräliikenne. Sitä lähdettiinkin pian puoltamaan. Muisteltiin, että alakoululaisten liikennekilpailuissa 1960-luvulla silta tuli ylittää pyörää taluttaen ja ajoneuvolla ajo kielletty -liikennemerkin merkitystä kyseltiin. Heikinsilta pääsi uutisiin 9.6.2010, kun tukkirekan lastausnosturi törmäsi siltaan ja sen läntinen elementti putosi alas. Onneksi painava siltaelementti rysähti puutavarakuorman päälle, eivätkä ajoneuvon hytti ja kuljettaja vahingoittuneet. Silta korjattiin, ja se jatkoi merkittävää tehtäväänsä ratapihan kahden puolen yhdistäjänä. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Kuinka sillan olemassaolo on vaikuttanut elämääsi? 2. Kuinka tärkeä Heikinsilta on Haapamäelle? 3. Millä nimellä maantiesiltaa kutsuttiin? Miten itse kutsut sitä? 4. Millainen Heikinsillan rakennusaika oli? Odotettiinko siltaa innolla? <h4>Lähteet:</h4> Aamulehti 3.2.1938 Suur-Keuruun sanomat 22.12.1953, 17.2.1959, 8.7.1961, 11.8.1961, 19.9.1961,6.10.1961, 24.11.1961, 15.12.1961, 15.5.1962, 24.7.1962, 10.8.1962. Suur-Keuruu 11.6.2010 Elämän risteysasemalla : koulunkäyntiä Haapamäen yhteiskoulussa 1942-1950 / toimituskunta Jaakko Lavaste & al. Ilmestynyt vuonna 2000. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sillat yli ratapihan Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatiet rautatieasemat sillat sillanrakennus 1960-luku 1930-luku muistot muistelu kokemuskerronta Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin rautatieläiskylää jakavan ratapihan ylittävien siltojen vaiheita. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2024 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Siipirataslaiva m/s Elias Lönnrot eli Ellu aloitti liikennöinnin Keurusselällä kesäkuussa 1986. Laivalle rakennettiin silloiseen Ahtolan venerantaan satama. Palvelut täydentyivät pian kioskirakennuksella. Nykyisen Ahtolan sataman alueella oli jo ennestään vesillelasku-, uima- ja pyykkipaikkoja. Paikanniminä alueelta tunnettiin mm. Vanharanta ja Rauhalan ranta. Nykyisen nimensä satama on saanut vastapäätä olevalta Ahtolan talolta. Ahtolan rakennutti 1900-luvun alussa maanmittausinsinööri Matti Näkki (1857–1928) Keuruun seurakunnalta vuokraamalleen noin kahden hehtaarin tontille. Rakennuksen piirsi ilmeisesti rakennusmestari Kaarlo Suhonen, jonka suunnittelemia 1900-luvun alun kansallisromanttisia vaikutteita saaneita puurakennuksia on vielä muitakin jäljellä Keuruulla. 1920-luvulla talon osti Serlachius Oy. Sen jälkeen siinä oli metsäyhtiön toimi- ja asuintiloja. Sen jälkeen rakennus on ollut yksityisomistuksessa. Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 16.4.1986. Rainio, Jussi 1957; Kotiseutuni Keuruun kirja. Keuruu: Otava. Rainio, Jussi 1992: Keuruun kauniita puutaloja. Julkaisussa Keuruun joulu 1992, s. 29 – 36. Keuruu: Lions Club. Tuomi-Nikula, Jorma 1986: Elias Lönnrot. Suomen viimeinen siipirataslaiva. Keuruu: Keurusprint oy. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ellun kotisatama Ahtola Subject The topic of the resource Keuruu laivat satamat 1980-luku puurakennukset 1900-luku Näkki, Matti Suhonen, Kaarlo risteilyalukset Description An account of the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrotin eli Ellun kotisatama Ahtola on ollut tunnettu veneranta jo pitkään. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2023 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Maakauppoja ja rakennustyömaita</h3> Ensimmäisen talokauppansa kunta teki huhtikuussa 1892 ostaen J.F. Ylä-Heikkilältä 1/12 manttaalia perintömaata ynnä 1/24 manttaalia siihen liittyvää kruununmaata Pohjoislahden Heikkilän talosta n:o 4. Kauppahinta oli 15 000 mk. Näin hankittuun taloon kunta perusti niin sanotun köyhäinkodin. Tuolloin hoidettavana oli 54 henkeä, joista osa oli lapsia. Senaatilta pyydettiin 30 000 markkaa lainaa vaivaistalon ostoon. Vaivaistalossa maatalouden osuutta haluttiin vahvistaa, joten lisämaan hankinta oli tarpeen. Syynä oli myös se, että kuntien tehtävänä oli järjestää niin sanottuja hätäaputöitä työttömille. Näin ”vaivaistalon” maatila oli ratkaisu niiden järjestämiseen työn puutteessa oleville. Vuonna 1905 rakennettiin tilalle lisärakennus, myöhemmin talousrakennuksia ja puurakenteinen navetta. 1910-luvulla hankittiin Kalle Koskipään vararikkopesältä ¼ manttaalin talo kunnalle. Tilan päärakennus siirrettiin köyhäinkotiin ja uusittiin tarkoitusta vastaavaksi köyhäinkodiksi ja vaivaishoitolasten asunnoksi, sillä Ylä-Heikkilä oli käynyt liian pieneksi. Vuonna 1939 rakennettiin tilalle kaksikerroksinen kivirakennus Iltarusko, joka toimi myöhemmin sairasosastona. Uusi päärakennus, Aamurusko rakennettiin vuosina 1952-53. Sen suunnitteli kunnan rakennusmestari Uuno Järvinen. Vanha päärakennus purettiin. Pihapiirissä oli myös 1920-luvulla rakennettu kunnan ensimmäinen mielisairaanhoitolaitos Hämppölä. Se purettiin, kun Juurikkaniemen B-mielisairaala valmistui vuonna 1958. Paikka toimi kunnalliskodin nimellä 1980-luvulle saakka; sitten lainsäädännön uudistuttua kutsuttiin sitä Heikkilän vanhainkodiksi kunnan maatilan mukaan. Tilan vanhasta navetasta muistuttavat tänä päivänä parkkipaikan ja tien välissä olevat peruskivet. <h3>Maatalouteen aletaan panostaa</h3> Vuonna 1915 kunta päätti ottaa ammattimiehen hoitamaan kunnan omistamien talojen metsämaita. Samalla toivottiin, että virkailija ymmärtäisi myös maanviljelyksestä. Ala-Heikkilän tila ostettiinkin vaivaistalon lisäalueeksi ja viljelyn harjoittamiseksi vuonna 1916. Näin taattiin vanhaiskodin pysyminen Pohjoisjärvellä. Lisämaan hankinnat tarjosivat myös ajan hengen mukaisia kehittämismahdollisuuksia tilalla. Maatilan tuotantosuunnitelmat olivat vuodesta 1920 alkaen tilanhoitajana toimineen Väinö Revon käsialaa. Karjakkona työskenteli Siiri Janhonen sekä myöhemmin muun muassa Anni Ojalehto, Linnea Risku ja E. Hirvonen. Muuta palkattua työväkeä oli yksi vakinainen työmies sekä kesällä kuuden kuukauden ajan yksi päivämies. Tilapäisiä työntekijöitä palkattiin turvepehkun nostoon, ojien kaivamiseen, kivien ampumiseen pelloilta, sepän töihin ja muihin erikoista ammattitaitoa kysyviin korjaustöihin. Vuosisadan ensimmäisinä vuosikymmeninä hoidokit osallistuivat vaivaistalon yhteydessä olevien maatilojen töihin, kuten perunannostoon ja juurikkaiden kitkentään, kukin voimavarojensa mukaisesti. Vuoden 1935 kunnalliskertomuksesta löytyy maininta: ”Kunnalliskodin hoidokit ovat suorittaneet huomattavan määrän maatilalla esiintyvistä töistä. Hoidokkien suorittamissa työmäärissä on kumminkin ollut havaittavissa melkoista vähennystä edellisiin vuosiin verrattua. Töissä käypien luku ei ole suurestikaan vähentynyt, mutta henkilökohtaiset työsaavutukset ovat pienentyneet.” Maatilaa kehitettiin suunnitelmallisesti. Peltoja raivattiin lisää ja ensimmäiset salaojitukset tehtiin sodan alla vuosina 1938–1939. Karjalle tehtiin jalostussuunnitelmat, käytettiin sekä omaa sonnia että karjua sekä myöhemmin keinosiemennystä. Siitoseläimiä myös myytiin. <h3>1930-luvun vuodet</h3> Tukeakseen yhä kasvavien menojen rasittamaa talouttaan kunta hankki omia maatiloja. Näin kunta sai moniin laitoksiinsa ainakin osan tarvittavasta puutavarasta omista metsistään. Vuonna 1934 kunnan omistamia metsätiloja oli yhdeksän, joiden yhteispinta-ala oli 1 192 ha. Kunnan omistukseen tulivat muun muassa tilat Mäyrämäki, Korpela, Posti, Mäkelä, Harjula, Moisio, Leppänen ja Kiviranta. Aiemmin hankitut Koskipää ja Heikkilä lienevät olleet suurimmat tilat. Niissä oli alkuvaiheessa 38 ha peltoa ja 8 ha viljeltyä laidunta. Pelloilla viljeltiin ruista, kauraa, kevätvehnää, hernettä, perunaa, juurikasveja, kuivaa heinää, säilörehua ja pellavaa. Heikkilän navetassa oli kuusi hevosta, kahdeksantoista lypsylehmää, viisi nuorta hiehoa, yksi sonni, 22 lammasta, 12 porsivaa emakkoa (Yorkshire-rotua), kahdeksan lihotussikaa ja yksi karju. Lypsykarja oli tarkkailukarjaa ja rodultaan länsisuomenkarjaa. Maidon keskituotos 54 948 kg 4% maitoa, keskilypsy 3 003 kg/v. Heikkilän navetasta ja pelloilta saadut elintarvikkeet olivat myös merkittävässä roolissa sekä kunnalliskodin että läheisen lastenkodin ruokataloudessa. Maidosta käytettiin eräänä vuonna lastenkodin ruokataloudessa 9 125 kg, kunnalliskodin ruokataloudessa 42 224 kg ja loput maatilalla, työmiehille, sikalassa ja vasikoille. Karjasta saatiin lihaa kunnalliskodin ruokatalouteen ja myytiinpä kolme siitosvasikkaakin. Sianlihasta kerrottiin, että sitä luovutettiin eräänä vuonna kunnalliskodin ruokatalouteen 1 388 kg. Syöjiä riitti laitoksissa. ”Kunnalliskodissa oli 158 huollettavaa, joista miehiä 70 ja naisia 88, alle 2 v. lapsia 13, 2-16 v. 3, 16-55 v. 44, 55 vuotta täyttäneitä 98. 80 vuotta täyttäneitä 35 hlöä. Aviopareja oli 6, lapsiensa kanssa olevia äitejä 9, työhön kykeneviä 18 miestä ja 19 naista, joista mielisairaalassa 5 miestä ja 3 naista. Lastenkodissa asui 42 lasta, joista aviosyntyisiä oli 30 ja aviottomia 12. ” Metsästä saatiin tarvepuuta. Vuonna 1935 hakkautettiin puutavaraa: halkoja 1 509 m3, aitapylväspuita 15 runkoa, aitapylväspuita 300 kpl, hirttä 505 jtm, 365 kpl aitariukuja. Hakkuilta saatua paperipuuta vaihdettiin metsäyhtiöiden kanssa halkoihin, jotta saatiin riittävästi poltettavaa lämmityskattiloihin ja uuneihin. <h3>Sotavuosien seurauksia</h3> Sotien aika toi merkittäviä muutoksia Heikkilän maatilan arkeen. Tilalla asui hoidokkien lisäksi siirtoväkeä ja inkeriläisiä. Vuodelta 1940 löytyy myös maininta, että viisi inkeriläisiä oli siirtynyt ’kotimaahan’. Myös siirtoväen hevosia ja lehmiä oli tilan mailla laidunnettavana. Hevostaloudessa tapahtui huomattavia vahinkoja, kun sodassa kaatui yksi hyvä työhevonen, yksi 2-vuotias varsa jäi junan alle ja yksi 3 vrk ikäinen varsa kuoli varsahalvaukseen. Ruuanhankinta vaati kekseliäisyyttä. Kunnalliskoti ja lastenkoti saivat elintarvikkeita Heikkilän maatilalta. Kunnansairaalan ruokahuoltoa varten tehtiin puolestaan ehdotus, että kunnanvaltuusto antaisi kunnansairaalalle valtuuden rakentaa sikalan. Siihen mahtuisi kaksi-kolme sikaa, sillä kunnansairaalan ruuantähteillä voitaisiin kasvattaa vuosittain useita sikoja. Sodan aikana tilan maatalouskalusto oli päässyt rappeutumaan ja käynyt vanhanaikaiseksi. Tilalle oli hankittu uusi puimakone, perunannostokone, pahnalietso sähkömoottoreineen, traktori, hankmo, traktoriaura ja pellavalihta. Hevosten kunto ja laatukin olivat sodan aikana käyneet heikoksi. Se vaikutti kevättöiden suorittamiseen. Vetovoimaa jouduttiin hankkimaan lisää. ”Kun hevosten hinnatkin olivat suhteettoman korkeat, ostettiin tilalle käytetty traktori. Sen kauppa rahoitettiin siten, että myytiin kaksi varsaa, 1 teurassika sekä puolustusvoimien käytössä ollut ja sodassa tuhoutuneen hevosen korvaushinta käytettiin maksuna. Maatilan kalusto ja koneisto saatiinkin näin ollen melko hyvää kuntoon voimaperäistäkin viljelyä silmällä pitäen.” Maatilaa kohtasi suuri vahinko vuonna 1945, kun 7. lokakuuta sattui tuhoisa onnettomuus. Sähköjohdoista alkunsa saanut tulipalo tuhosi puimalan, kuivausriihen, kalustovajan ja ajokaluvajan kaikkine koneineen ja laitteineen. Palossa tuhoutui myös suuri osa tilan viljaa ja olkivarastoa. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain perusteella muodostettiin niin sanottuja maanhankintatiloja eli asutustiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja luovutettujen alueiden siirtoväelle. Heikkilän tilasta luovutettiin 42,58 ha, Koskipään tilasta 46,58 ha ja Ruokosuon tilasta 10,07 ha tähän tarkoitukseen. <h3> Maatalouden murros alkaa näkyä</h3> Heikkilän tila johdettiin työnjohtaja Väinö Revon ja erikseen nimetyn hoitokunnan avulla. Siihen kuluivat maanviljelijät Kalle Liukko, Edvart Lautamäki, Edvart Salkinoja sekä myöhemmin muun muassa Ylermi Kuuliala. Vuonna 1955 kunnalla oli metsää yhteensä 599 ha ja peltomaata 119 ha, josta viljelysmaata 57 ha sekä lisäksi joutomaata ja laidunta. Lisääntynyt peltoala ei kuitenkaan taannut toiminnan kannattavuutta. Niinpä selvitettiin mahdollisuuksia maatilan kannattavuuden parantamiseksi. Jo aiemmin oli peltoviljelyssä luovuttu leipäviljan viljelystä ja siirrytty nurmivaltaiseen viljelyyn. Heikkilästä tuli siten nimenomaan karjatila, mihin työkustannusten nousu ja nykyaikaisten koneiden puuttuminen pakottivat. Lisäksi oli vähennetty juurikas- ja peruna-aloja. Haasteita riitti - vuonna 1955 tuli tuhosi navetan. Pienennetylle eläinmäärälle rakennettu väliaikainen navetta oli epäkäytännöllinen. Karja sairasti ja uutta navettaa toivottiin tilanteen kohentamiseksi. Kun Juurikkaniemen B-mielisairaala valmistui vuonna 1958, loppui hoidokkityövoiman käyttö maatilalla ja jouduttiin käyttämään paljon ostotyövoimaa. Kunta osti Moision, Rajalan ja Murtolan tilat ja teki perusparannuksia pelloilla. Heinästä saatiin kuitenkin karjan kautta huono tili. Pohdinnassa oli siirtyminen täysin karjattomaan talouteen, jotta kunnan tilasta saama hyöty olisi suurempi. Edullisin vaihtoehto - rehunviljely ja lihakarjan kasvattaminen- edellytti kelvollisen karjasuojan rakentamista. Siihen ei kuitenkaan ryhdytty. Rakennuskanta oli vanhaa eikä vastannut tiloiltaan ja turvallisuudeltaan nykyajan vaatimuksia. Niinpä vuonna 1964 laadittiin ensimmäinen karjatonta taloutta varten tehty viljelysuunnitelma. Heikkilästä tuli siten Keski-Suomessa harvinainen, viljanviljelyvaltainen tila uuden tilanhoitajansa Erkki Kurvisen aikana. Lopulta kunta vuokrasi pellot pois ja viljelyä jatkoivat lähialueen maanviljelijät. <h3> Heikkilän peltoaukean uusi aika</h3> Viljelysmaiden ja metsätilojen hoito sekä karjatalouden harjoittaminen hoitivat aikanaan tärkeää roolia kunnan sosiaalihuollossa, työttömyyden hoidossa ja elintarvikkeiden hankinnassa. Metsäomaisuuden hankinta on ollut vielä vuosikymmenienkin päästä arvioitaessa viisasta taloudenhoitoa. Metsäkiinteistöt ovat mahdollistaneet järkevää kaavoitustoimintaa maakauppoineen. Ne ovat vaihtomaina auttaneet Kurkiniemen lähiön, varuskunnan ja Kalettoman varikon syntymisen sekä kunnallisen toiminnan laajentamista palvelevia ratkaisuja. Entinen vanhainkoti Heikkilä on puolestaan luonut pohjan merkittävän koulutuskeskuksen syntymiselle Pohjoisjärven rantamaisemiin. Kun Lehtiniemen vanhainkodin rakennushanke alkoi, syntyi myös yhteys helluntaiherätyksen johtohenkilöihin. Raamattuopiston ja konferenssikeskuksen käyttöön myytiin Heikkilän tilan reilun 60 hehtaarin alueet. 1990-luvun lopulla tehty kauppa merkitsi rakennusoikeuden kaavoittamista loma-asunnoille sekä vesi- ja viemärilinjojen vetämistä alueelle. Lisäksi syntyi tarve maankäytön, pohjakartan ja rantakaavan laatimiselle ja vesihuoltokapasiteetin lisäämiselle. Pohjoislahden kylän elinvoimaisuus lisääntyi. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Miten kunta järjesti Ylä-Heikkilän köyhäinkodin asukkaille hätäaputöitä? 2. Miksi Heikkilän tilalle jouduttiin ostamaan työvoimaa vuoden 1955 jälkeen? 3. Miten Heikkillän historia vaikuttaa/ on vaikuttanut nykypäivään? 4. Pohdi, miksi vaivaistalon hoidokit halusivat osallistua Heikkilän maatilan töihin? 5. Millaisia ajatuksia sinulle herää sanasta vaivaistalo? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kunta maatalouden harjoittajana Subject The topic of the resource maatilat maatalous metsätalous vanhainkodit kunnalliskodit köyhäinhoito lastenkodit työttömyys siirtoväki inkeriläiset sodat tulipalot Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun kunnalliskertomukset 1938-1964 Haapanen, Olli 2013. Keuruun kunnallinen itsehallinto. Haapanen Olli ja Keuruu kaupunki. Keuruun Laatupaino KLP Oy, Keuruu. Nieminen, Pentti 1990. Heikkilästä Lehtiniemeen. Keuruun Joulu 1990. Lions-Club Keuruu. Keurusprint Oy, Keuruu. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Artikkelissa kerrotaan Keuruun kunnan omistamasta Heikkilän maatilasta ja sen vaiheista 1890-luvulta 1990-luvulle. Tekstissä mainitaan myös muita tiloja, joita kunta hankki turvatakseen taloudenpitoaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Lyydia Mäkinen, Hanhon tyttäriä, vanhemmat Effia Roos (Ruusila) ja Elias, Nikkainmäen Epran veli. Lyydia Mäkisen mies oli Matti Mäkinen, kotoisin Kivijärven, nykyisen Työlaitoksen läheltä. Oli työssä mm. Ampialassa, jossa ollessaan tapasi läheisen Hanhon talon tyttären Lyydian. Avioiduttuaan muuttivat asumaan Härkösen talon piharakennukseen, joka vieläkin on olemassa. Myöhemmin ostivat Hautalan Kustaa Stenroosilta, joka oli kätevä kirvesmies ja oli tehnyt paljon rakennuksia, samaa sukua kirjailija Eero Tuomaalan kanssa. Hautalan nimen oletetaan tulleen aikaisemmin paikalla asuneen Piippa-nimisen miehen maahan kaivetusta asunnosta, vielä Martta Viitasen muistin aikaan paikalla oli maahan kaivetut kiviportaat. Piipalla oli erillinen saunarakennus pihapiirissä. Tietoa siitä, mistä Lyydia Mäkinen sai innostuksen valokuvaukseen ei ole, mutta hän oli iäkkääksi asti aikaansa seuraava ja uusista asioista kiinnostunut ihminen. Hautalassa ovat edelleen hänen valokuvausvälineensä tallessa, samoin melkoisen paljon hänen kuviaan on säilynyt. Kuvauksessa tuohon aikaan käytettyjä lasilevyjä joutui suuret määrät sota-ajan jälkeisen remontin yhteydessä metsään. Lyydia Mäkinen eli Hautalan Lyyti kiersi kuvaamassa suurella alueella, suurin osa kuvista lienee ryhmä- ja yksittäiskuvia eri tilanteista. Kuvaukset tapahtuivat ulkosalla, koska hän ei käyttänyt magnesium-valaistusta, kuten myöhemmin ammattia jatkanut poikansa Atte. Kuvausmatkoille Lyyti sonnustautui huolellisesti keräten koneen, mustan kankaan ja muut tarvikkeet mukaan. Tultuaan hän sulkeutui pimeään huoneeseen, jossa paloi punainen valo, pitkäksi aikaa, varsinkin lastenlasten mielestä. Hautalan tuvan seinän hirressä peitettynä on edelleenkin ohjeet ja tarkat määrät valokuvien valmistamisessa käytetyistä aineista. Atte Mäkinen, edellisen poika, joka jatkoi äitinsä kuvaustyötä alkuun äitinsä välineillä, mutta myöhemmin hankki käyttöönsä suuremman kameran. Lopetettuaan toimintansa hän möi valokuvausvälineensä Keuruun kirkolla sittemmin pitkään toimineelle valokuvaaja Matti Tuomiselle. Atte Mäkisen vaimo oli omaa sukua Järvinen, multialaisen Pesämäen talon pojan ja Poskijärven talon tyttären Effian tytär. Myytyään Poskijärven Kalikasta tulleelle perheelle, Effian vanhemmat asuivat Piippalassa. Atte Mäkinen oli monitaitoinen mies, hän toimi kylän lasinleikkaajana, teki perheelle huonekalut, saavit ja muut puiset tarve-esineet. Sen lisäksi hän oli pelimanni, joka ensimmäisen kaksirivisensä kotiin tuotuaan sai äidiltään kuulla, mitä se siinä rommuuttaa, opettele soittamaan kunnolla. Ehkäpä Lyydian teki mieli samalla arvostella kappaleiden valintaakin, ainahan nuoret soittavat liian uudenaikaista vanhemmille korville. Vaimonsa kuoltua Atte Mäkinen jätti soittamisen pitkäksi aikaa, kunnes sitten kansanpelimannien uuden tulemisen mukana innostui uudelleen. Hautalan talon ja väen asioista on paljon kirjoitettu Kalettoman kylähistoriikissa. Lahnas-Matti Ruorasista päin kävi myöskin kuvaamassa. Sakari Kinkamo Kalettomalta kuvasi myöskin alueellamme. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Valokuvaajat Subject The topic of the resource Asunta (Keuruu) valokuvaajat kylät Mäkinen, Lyydia Mäkinen, Atte 1900-luku muistot muistelu kansansoittajat Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan kylävalokuvaaja Lyydia Mäkisestä ja hänen pojastaan Atte Mäkisestä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suuremmilla maatiloilla työskenteli aikoinaan tilan oman väen lisäksi piikoja ja renkejä. Palvelusväki palkattiin kerran vuodessa tavallisesti jonain syyskuun alun sunnuntaina järjestetyillä niin sanotuilla pestuumarkkinoilla, joita pidettiin suurimmissa kirkonkylissä ja kaupungeissa. Pestuumarkkinoiden jälkeen rengit ja piiat olivat vielä entisessä palveluspaikassaan marraskuun alkuun saakka. Heille maksettiin palkka 1. marraskuuta ja sen jälkeen alkoi yhden tai kahden viikon mittainen vapaaviikko, joka oli palvelusväen ainut lomaviikko koko vuonna. Viikolla oli kansankielessä useita eri nimityksiä eri puolilla Suomea kuten römppäviikko, rukkasviikko, kekriviikko, väliviikko, jaka-aika tai kissaviikko. Palvelusväki itse saattoi kutsua sitä nimellä vapaa viikko, oma viikko, friiviikko tai riiviikko. Kissaviikko ajoittui kekrin eli köyrin aikaan, mutta sillä ei ollut kalenterissa kiinteää päivämäärää. Kekrin alkaminen riippui kunkin vuoden sääoloista ja vuodentulon määrästä. Loman viettoon olisi siten aikaa vasta, kun kiireellisimmät työt olivat taloissa tehty ja sato korjattu. Viikon aikana palvelijat saivat vielä halutessaan ruuan entisestä palvelustalostaan. Emäntien piti palkata tuolle viikolle niin sanottu kissaviikkopiika. Renkien työt soviteltiin mökinmiesten ja taksvärkkien avulla. Pyhäinpäivän lauantai-iltana, jolloin ”länget katkesivat” palvelusväen hartioilta, matkasi talosta eväsnyytteineen palvelusväki omille kotimökeilleen, sukulaisten tai hyväntahtoisten ihmisten luo vapaaviikkoaan viettämään. Palvelusväki teki tuona aikana omia töitään. Naiset kehräsivät ja kutoivat, renkimiehet kulkivat taloissa pyytelemässä pyhäinpäivän loppuja ruokia tai lähtivät metsään ”oravoimaan” eli ampumaan oravia myydäkseen oravannahkoja. Yksi tuo ajan kekrilaulu kuuluu näin: ” Ei aina kekri kestä, eikä aina tupia pestä. Ei aina röyky, eikä aina möyky, eikä aina viina pikarissa läiky.” Isäntäväen näet kuului varustaa palkollisensa hyvillä eväillä matkaan. Eväsnyyttiin saatettiin laittaa lampaanreittä, juustoa, hapanleipää, hiivaleipää, varituisia eli hieman imellytettyä perunaruislimppua, sianlihaa ja voita. Pihlajaveden Lapinperällä oli kissaviikon maanantaina tapana järjestää miesväen kesken ampumakilpailu. Tiistaina oli puolestaan iltamien aika, mutta eri kylien tansseja yhdistelemällä saattoi tanssimaan päästä joka ilta. Lomalta paluun päivän kunniaksi talo tarjosi yleensä koko väelle paremman ja runsaamman aterian. Samoin palkolliset saattoivat viettää vapaammin vielä viimeisen lomapäivänsä. Työsuhde alkoi marraskuun alkupuolella ja kesti vuoden siitä eteenpäin. Osan palkasta saattoi jo saada etukäteen niin sanottuna pestuurahana. Rahan lisäksi renkien palkkaan kuuluivat niin sanotut parseelit, joihin kuului villakankainen puku, kaksi paria saappaita, kaksi paria villasukkia, kaksi paitaa ja kaksi paria alushousuja. Piikojen parseeliin kuului puolestaan työ- ja kirkkokenkiä, villoja, pellavia tai hamppuja, kapan tai kahden ala pellavamaata omaa viljelystä varten ja leninkikangas. Se saattoi olla vaatimattomampi lampaanvillasta kudottu kangas tai sarssinen eli ohuesta silkki- tai puuvillaloimista ja villakuteista kudottu kangas. Vuotuisena rahapalkkana maksettiin rengeille noin 150–160 markkaa eli nykyrahassa (vuonna 2022) mitaten noin 900 euroa. Säästeliäät palkolliset eivät yleensä nostaneet tiliänsä vuoden aikana, vaan se saatiin vasta kissaviikolle lähdettäessä. Tuolloin saatettiin saada palkaksi myös paloviinaa. Piiatkin ottivat viinaa palkakseen - ei juodakseen, vaan vaihtaakseen sen rahaan. Piian rahapalkka kun oli puolet rengin palkasta. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Kuinka useasti palvelusväki palkattiin vuoden aikana? 2. Millä nimellä palvelusväen palkkaamisen markkinoita kutsuttiin? 3. Millainen loma palvelusväellä oli? Mitä silloin tehtiin? 4. Millaista palkkaa palkkaa palvelusväki sai? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kissaviikkoja ja parseeleita Subject The topic of the resource palvelusväki piiat rengit vuosiloma maatilat työsuhde 1800-luku Pihlajavesi (kunta) Description An account of the resource Artikkeli kertoo entisajan palvelusväestä maatiloilla ja siitä, miten toimittiin työsuhteen vaihtuessa syksyisin. Source A related resource from which the described resource is derived Lappi, Liisa (toim.) 1986. Varituisia ja hapankalaa. Keuruun maa- ja kotitalousseura. Keurusprint. Suur-Keuruun Sanomat. 2.11.1954, s. 3. Tenet (nimim.) Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Mäntänkoski, eräkautiselta nimeltään Keurustaipaleenkoski tai Keurukoski, oli 1800-luvun alkupuolelle saakka kolmiuomainen virta, josta Keurusselän vedet virtasivat Kuoreveden Mäntänlahteen. Koski oli aina 1800-luvun alkupuolelle saakka tunnettu lohikoski, joka vastasi kooltaan Valkeakoskea ja Kyröskoskea. 1700-luvulla kosken rannoilla olikin useita talonpoikien myllyjä, joiden vesivoimaa he pyrkivät lisäämään tukkimalla kosken uloimmat haarat. Kiistaa koskioikeuksista puitiin usein käräjillä. Maamme asukasluvun lisääntyessä ja maanviljelyksen kehittyessä pyrittiin 1700- ja 1800-luvuilla eri puolilla maatamme hankkimaan lisää viljelysmaata järvien vedenpinnan laskuilla. Siihen oli kysyttävä lupa viranomaisilta. Syyskuussa vuonna 1820 Keisarillinen Koskenperkaus Johtokunta saikin kirjelmän Vaasan läänin kuvernööri Carl de Carnallilta. Hän välitti Keuruun asukkaiden toivomuksen, että Mäntän koski olisi valtion toimesta perattava. Näin Keurusselän pinta laskisi ja sen alavat, laajat ja soiset rannat saataisiin viljelysmaiksi. Lupa saatiin. Tavoitteena oli laskea järven pintaa 120–180 cm verran. Varsinainen Mäntänkosken perkaustyö tehtiin vuosina 1822–1825, jolloin louhittiin jonkin verran peruskalliotakin. Järven pintaa oli laskettava hitaasti, jottei alajuoksulla oleville maille Kuorevedellä koituisi tulvavahinkoja. Varsinaisina tulppina Keurusselän alajuoksulla sanottiin olevan Melaskoski ja Vilppulankoski. Vuonna 1823 perkaustyöt uhkasivat hidastua varojen puutteen vuoksi. Keuruun kirkkoherra Adolf Samuel Friden lähestyi tällöin Koskenperkaus Johtokuntaa ja pyysi pian jatkamaan aloitettua työtä. Mukana oli pitäjänkokouksen pöytäkirjanote, jossa perkaustyön tarpeellisuutta ja kiireellisyyttä käsiteltiin. Allekirjoittajina olivat kirkkoherran lisäksi pitäjän kuudennusmiehet eli seksmannit. Lisävaroja myönnettiinkin ja hanke pääsi jatkumaan menestyksekkäästi. Vuosien 1825–1827 tietojen mukaan työ oli saatu päätökseen ja Keurusselän vedenpinta oli laskenut 150 cm. Rantatöyräät ovat yhä tänä päivänä havaittavina merkkeinä muistuttamassa tuosta toimenpiteestä. 1820-luvun perkausten seurauksena sivu-uomat kuivuivat. Vuosisadan puolivälissä kosken itärannalle rakennettiin saha. Länsipuolelle valmistui vuonna 1869 puuhiomo, joka kasvoi vähitellen suureksi puunjalostuslaitokseksi ja imaisi kosken näkyvistä. Mäntänkosken pituus on 170 m ja korkeus 6 m. Nykyisin vedet kulkevat Mäntän paperitehtaan turbiinin kautta ja on valjastettu tehtaan voimalaitoskäyttöön. Keurusselän vedenpinnan taso on sidottu Kuoreveden pintaan. Järven pintaa säädellään Virtalankoskessa sijaitsevassa mittauspisteessä. Kuoreveden vedenpinnan taso ei saa nousta, joten Keurusselän vesialtaaseen kertyvät latvavedet jäävät järveen, kunnes Kuorevesi alkaa taas vetää. Vedenpinnan järjestelyillä pyritään vapauttamaan järven tulvanarat rantamaat kevättulvista samalla kun vedenjuoksu Mäntänkosken kautta vuoden ympäri tasaantuisi. Vain ylijuoksutuksen aikana osa vedestä menee suoraan padon yli alakanavaan, jolloin tehdas saa menetetystä vesivoimasta korvausta. Vastaavasti tehdas on velvoitettu maksamaan kalastuksenhoitomaksua korvauksena siitä, ettei kutukaloja pääse nousemaan koskesta Keurusselkään. Varat käytetään kalanpoikasten istutuksiin. Normaalisti Keurusselän pinta on 105,40 m merenpinnan yläpuolella (mpy). Tulvahuippuja on ollut muun muassa vuosina 1977, 1988 (106,83 mpy), 2018 (106,35 mpy) ja matalalla esimerkiksi vuosina 1909 ja 2018. Vedenpinnan säännöstely on puhuttanut sen vaikutuspiirissä olevia vuosikymmenistä ja vuosisadoista toiseen. Maataloustuottajajärjestö ja Keurusselän kalastusalue ovat olleet huolissaan tulvavesien haitoista sekä vesistön tilasta ja siten aika ajoin lähestyneet säännöstelystä päättäviä vetoomuksillaan. Järvenlasku on vaikuttanut vesijättömaiden muodostumiseen, joten Maanmittauslaitoksen toimesta on sittemmin suoritettu vesijättöalueiden lunastusmenettely. Asia on vaikuttanut myös rakentamismääräyksiin järven rannoilla. Vedenpinnan vaihtelut harmittavat Keurusselän satojen vapaa-ajan kiinteistöjen omistajia. Keväisin tulvavesi uhkaa rakennuksia ja loppukesällä laiturit saattavat jäädä kuivalle maalle. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Miten paljon Keurusselän pintaa oli tarkoitus laskea? Miksi pintaa haluttiin laskea? 2. Miksi järven pintaa piti laskea hitaasti? 3. Milloin järven pinnan lasku saatiin valmiiksi? Kuinka paljon pintaa laskettiin? 4. Miksi Keurusselän vedenpinnan vaihtelu on puhuttanut keuruulaisia? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusselän vedenpinnan säännöstely puheenaiheena vuosisadasta toiseen Subject The topic of the resource Keurusselkä järvenlasku Mänttä Mänttä-Vilppula vedenkorkeus voimalat maatalousjärjestöt kalatalousalueet Description An account of the resource Artikkelissa kerrotaan Keurusselkä-järven vedenpinnan säännöstelyn syistä eri aikakausina Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Source A related resource from which the described resource is derived Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2014. Osayleiskaava, Arkeologisen inventoinnin täydentäminen. Mänttä-Vilppulan kaupunki. Leikola, Erkki 1968: Mänttän kosken perkaus ja Keurusselän pinnanlasku. Artikkeli Suur-Keuruun sanomat 14.5. Lintula, Paavo 2023. Puhelinhaastattelu 23.2. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Postin kanto kotiin aloitettiin vuonna 1938. Aluksi Haapamäellä oli kaksi kantopiiriä, ja lopulta 1960-luvulla neljä. Varsinaisia osoitteita ei ollut, vaan osoitteeksi riitti saajan nimi, kantopiirin numero ja Haapamäki. Kantopiiri 1 käsitti pääkaupat eli keskustan ja Pihlajapuron alueen. Kantopiiri 2 oli Poliisi asemalta Hakatien alkuun. Kantopiiriin 3 kuului radan länsipuoli sahalle saakka. Kantopiiriä 4 olivat Kumpulampi ja Haaramäki. Postinumerot tulivat käyttöön 1970-luvun alkuvuosina. Keskustan alueen teitä oli nimetty jo 1940-luvulta lähtien. Paikannimitoimikunta tarkisti ja uudisti kaavanimistöä vuosina 1976 - 1985. Myös Haapamäen jaosto antoi nimistöehdotuksista lausuntonsa. Kadunnimissä onkin esillä Haapamäen historia ja henkilöt. Haapamäellä oli enimmillään kolmisenkymmentä postilaista virkamiehistä maalaiskirjeenkantajiin. Väkeä koulutettiin moninaisiin postialan tehtäviin. 1940-luvun lopussa postimies koulutettiin Helsingissä Postitalossa kolme kuukautta kestäneellä kurssilla. Loppukokeena kuulusteltiin Turisti-oppaasta asemat. Näihin aikoihin posti jaettiin Haapamäellä aamulla ja illalla junien tuotua sanomalehtiä eri puolelta Suomea. Työ sujui niin, että postien jakajana oltiin kaksi kuukautta ja loppuvuosi postien vaihdossa asemalla. Neljän radan risteysasema Haapamäki ei kultakautenaan nukkunut koskaan. Junia ja postia liikkui yölläkin, ja ratapiha oli aina valaistu. Niinpä asemalla postityö oli vuorotyötä. Työtä tehtiin kahdessa vuorossa, aamussa oli kahdeksan työntekijää, samoin yövuorossa. Kun juna pysähtyi asemalle, alettiin purkaa postivaunua. Jos postia oli paljon, lähtevän postin pakkaamisessa vaunuun saattoi tulla kiire. Osa junanlähettäjistä saattoi odottaa hetken, vaikka junan olisi pitänyt kellon mukaan jo lähteä, ja pyytää postimiehiä hoitamaan työnsä nopeasti loppuun. Usein juna lähti, kun kello löi. Kerran postimies jäikin vaunun kyytiin, mutta onneksi pääsi pois kyydistä, kun sopiva paluujuna oli löydetty. Asemalla oli keskivaihteella raiteilla varastovaunu, jossa postinvaihtoa tehtiin. Myöhemmin rakennettiin rata-alueelle parakki. Postia kuljetettiin moottoroidulla laiturivaunulla vaunusta toiseen. Joskus vaunua tarvittiin muihinkin kuljetuksiin. Poliisiasema oli lähellä rautatieasemaa, ja joskus poliisit tarvitsivat kyydin junaan sammuneen kuljettamiseen putkaan. Rataverkossa liikkuvissa postivaunussa oli oma henkilökuntansa, jotka muun muassa lajittelivat postin matkan aikana. Postivaunussa oli myös postiluukku, jonne kirjeen saattoi pudottaa. Näin kirje saattoi olla nopeastikin perillä postivaunun reitillä olevalle asemalla. Posti kulki muissakin vaunuissa kuin postivaunuissa. Mustat vaunut olivat tavallisia tavaravaunuja. Mustiksi vaunuiksi niitä kutsuttiin, koska niissä ei ollut lämmitystä eikä valoja, vaan postinvaihtotyö tehtiin Tilley-lampun valossa. Myöhemmin myös postiautot kuljettivat niin postia kuin matkustajiakin. Toiminnassa oli kolme linjaa: Poriin, Vimpeliin ja Kokkolaan. Viimeksi mainittu aloitti toimintansa vuonna 1956. Postiautot kulkivat monesti huonoilla, pienillä tieosuuksilla. Kuljettajien olikin syytä olla taitavia automiehiä, jotta selvisivät reiteillä ja posti pääsi perille. Vaikka postityö Haapamäen vilkkaalla asemalla oli raskasta, osasivat postimiehet juhliakin. Postimiehet järjestivät karnevaalit syksyllä pyhäinpäivän aikoihin ja keväällä pääsiäisen tuntumassa. Postin karnevaalit olivat odotettu tapahtuma Haapamäen Suojalla. Siellä tanssittiin ja osana ohjelmassa oli naamiaisten järjestäminen. Pääsylippuja myytiin paljon, eikä kaikki halukkaat aina edes mahtuneet mukaan. Muun muassa tansseista saaduilla rahoilla postilaiset ostivat virkistymispaikakseen Papinsaaren huviloineen Pihlaisselältä. Saarta onkin siitä asti kutsuttu Postisaareksi, vaikka se ei enää postilaisten omistuksessa olekaan. Lähteet: Rainio, Jussi 1985: Keuruun rakennuskaavat ja kaavanimistö. Julkaisussa Karhunsoutaja IV, s. 71 – 98. Keurusselän Seura Ry:n kotiseutujulkaisu. Keuruu: Keurusprint. Vaissi, Ilmari 1987, Haapamäki 100 vuotta. Keuruu: Keurusprint. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tekstissä puhutaan kantopiireistä ja postinumeroista. Ennen osattiin paljon numeroita ulkoa. Osaatko vielä joitain ulkoa? 2. Millaisen kuvan tarina antaa postimiesten työstä? 3. Tekstissä sanotaan, että ”Haapamäki en nukkunut koskaan”. Mitä se tarkoittaa? 4. Mitä tarkoittaa ”postilinja”? 5. Mitä kerrotaan postimiesten vapaa-ajasta? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postilaisena Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) posti postinjakajat postiautot rautatieasemat muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Postin kulku nopeutui, kun rautatie saapui Haapamäelle 1883. Hevoskyydillä kulkenut posti alkoi liikkua rautakiskoilla. Aluksi Haapamäen posti oli nimeltään Postiasema Keuru, aseman nimen mukaan. Vuonna 1894 nimi oli I luokan postitoimisto Keuruun asema. Jyväskylän radan rakentamisen myötä aseman nimeksi tuli Haapamäki, ja 1.1.1897 otettiin käyttöön Ensimmäisen luokan postitoimisto Haapamäki. Seuraava nimimuutos tulikin vasta vuonna 1947, kun nimeksi tuli Posti- ja lennätintoimisto Haapamäki. Pian nimeä taas muutettiin ja se oli Posti ja lennätinkonttori Haapamäki. Postikonttorin hoidosta vastasi aluksi asemapäällikkö. Käytännössä hoitaja oli asemapäällikön vaimo tai muu naispuoleinen perheenjäsen. Kun junat oli passattu, väki meni aseman sisälle käytävän päässä sijaitsevalle postiluukulle, josta posti jaettiin. Pitkää käytävää kutsuttiin koritooniksi. Joskus postia joutui jonottamaan pitkäänkin. Mutta samallahan siinä odotellessa tavattiin tuttuja ja vaihdettiin myös muut kuulumiset. Posti toimi Haapamäen asemarakennuksessa vuoteen 1946. Sitten pystytettiin varsinainen ensimmäinen postitalo, aseman mäen päälle, rautatieaseman viereen. Rakennuksen hirret olivat peräisin luovutetusta Karjalasta postirakennuksesta. Myös kalusteista osa oli Elisenvaaran entisestä postista. Rakennuksen yläkerrassa oli postinhoitajan työsuhdeasunto. Samalla alkoi postin toiminta VR:stä riippumatta. Postin asiakaspalvelutilat pankkitoimintoineen siirtyivät Haapamäen keskustaan Mäki-Matin kiinteistöön E-liikkeen entisen lihaosaston tiloihin 1.3.1974. Entisessä postitalossa säilyivät postimiesten työtilat. Posti toimi Mäki-Matin kiinteistössä siihen saakka, kunnes toiminnot siirtyivät Salen tiloihin. Postin muuttaminen pois rautieaseman läheltä liikekeskustaan herätti vastustusta. Koettiin, että postin oikea paikka olisi ollut rautatieaseman luona. Uudet asiakaspalvelutilat kuitenkin osoittautuivat pian viihtyisiksi ja toimiviksi. Haapamäen alkuperäinen postitalo paloi korjauskelvottomaksi 31.12.1986 aamupäivällä. Tiloissa toimi alakerrassa karkkitehdas ja yläkerta oli asuinkäytössä. Yläkerrassa nukkuneet lapset pelastettiin täpärästi tulipalosta, mutta perheen omaisuus menetettiin. Samoin karkkitehtaanirtaimiston vahingot olivat huomattavat. Palossa tuhoutui mm. 1000 kg sokeria. Postitalo purettiin myöhemmin. Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 2.3.1974, Suur Keuruu 2.1.1987. Vaissi, Ilmari 1987, Haapamäki 100 vuotta. Keurusprint oy. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Oletko käynyt koskaan oikeassa postissa, mitä siellä voi tehdä? 2. Minkälaista postia olet saanut ennen vanhaan ja nykyisin? 3. Haapamäen postilla on ollut monenlaisia nimiä. Millaisia? 4. Missä posti on sijainnut Haapamäellä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Postin toimintaa Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) posti rakennukset käyttötarkoituksen mukaan postipalvelut muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0e5a682de0ec8ba54a50f027dc9000d4.pdf 7016b1421a1b749c7a83c5de720c7f31 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yritysten tarinoita Description An account of the resource Kokoelma sisältää keuruulaisia tarinoita yritysmaailmasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät yritykset yrittäjät Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja Keuruun Autotalosta keuruulaisen autokaupan kultakaudelta Subject The topic of the resource Keuruu autokauppa myyjät autot 1960-luku 1970-luku Uuranniemi, Jaakko Koskinen, Antti yritykset toimialan mukaan kokemuskerronta muistot muistelu Description An account of the resource Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/a18aa75d195b065c705def979e1613f8.jpg 165d93c7e829fb9c90c6c9cbe96b870e https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0fd10bcf3302390091327de3c4dbe160.jpg 0532426b85e6ad2f6c66e1c947d1530a Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keurusseudun lottien toimintaa Subject The topic of the resource Keuruu lotat maanpuolustus 1920-1944 maanpuolustusjärjestöt Description An account of the resource Kokoelmassa on Keurusseudun lottien muistelmia sota-ajalta ja tietoja järjestön alkuaikojen toiminnasta. Aineistot kokosi Keuruun maanpuolustusnaiset. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun Lotta Svärd -yhdistyksen jäsenkortti Subject The topic of the resource Keuruu lotat järjestöt jäsenet maanpuolustusjärjestöt 1920-1944 Description An account of the resource Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen ympäristössä on runsaasti järviä ja lampia, joissa uimataitoiset pääsevät nauttimaan vilvoittavasta vedestä. Myös kalansaalis kiinnostaa monia, ja tarjosihan kala monelle tarpeellista lisää ravintoon varsinkin sodan aikana ja sen jälkeisinä niukkuuden vuosina. Varsinaista uimalan paikkaa etsittiin Haapamäellä pitkään ja hartaasti. Aivan ratapihan tuntumassa on Asemalampi, eli Kangaslampi, jonka edustalla ensimmäinen Haapamäen asemakin sijaitsi. Asemalammen vesi ei kuitenkaan ollut ennen viemäriverkoston rakentamista uimakelpoista, sillä Tervapuroon ja siitä Asemalampeen johdettiin likavesiä ja mm. veturitallin rasvavedet. Vuonna 1956 uutisoitiin, että Asemalammelle haluttiin Haapamäen uimalaitos. Sijaintia pidettiin parhaana mahdollisena. Lammen veden laatukin oli parantunut huomattavasti ajasta, jolloin siinä uiva sai ikävän ihottuman uintiretken muistoksi eikä vedestä ollut talousvedeksi. Näytteiden oton jälkeen selvisi, että veden laatu oli tosiaan parantunut. Lammen pohjan liejuisuuden takia ei uimalaa päätetty Asemanlammelle rakentaa. Asemalampi laskee Petäisjärveen, jonka veden laatu onkin aina ollut uimakäyttöön parempi. Uimarit menivät Sahan rantaan tai rautatien rantapenkan kylkeen Aaloppiin. Myös Hylkysellä käytiin ja vietettiin aikaa. Petäisen rannoilta löytyi myös niin sanottu Lasten ranta, jossa Mannerheimin lastensuojeluliitto piti jo 1940-luvulla kesäisin uimakouluja. Petäisjärven uimalastakin oli suunnitelmia, mutta nekin kariutuivat. Myös Ristakosken myllylle tehtiin uimaretkiä. Suvanto oli hyvä uimapaikka. Ristakoskella oli aikoinaan myös tanssilava. Yksi suosituimmista uimapaikoista oli Valkeiskankaan uimaranta, jota ei turhaan kutsuttu Haapamäen Rivieraksi. Noin 7 km päässä sijaitsevalle Valkeisenlammelle pääsi Haapamäeltä moottorijunalla eli tiputtajalla, sen omalle seisakkeelle. Siellä oli hyvä loikoilla hiekkarannalla ja uida lähdekirkkaassa vedessä. Valkeiskankaalle kokoonnuttiin myös suurella joukolla juhannuksen viettoon. Kumpulammella oli myös hyvä uida, kunnes valtatie 23 tulo tukki siihen johtavan puron ja hävitti hyvän hiekkarannan. Hyviä uimapaikkoja oli myös Niemelänjärvellä. Kun Asemanlammen uimalasuunnitelmat kariutuivat, alettiinkin uimalaa suunnitella Pumppurantaan Niemelänjärvelle. Haapamäen uimala valmistuikin lopulta vuosien haaveilun ja Keuruun kunnan urheilulautakunnan suunnittelutyön jälkeen vuonna 1958. Sitä rakennettiin kunnan työnä kevään aikana niin, että uimala oli käytössä kesällä 1958. Varsinaisia avajaisia vietettiin vasta seuraavana kesänä, kun uimalan hyppytelinekin oli valmistunut. Vihkiäisjuhlaa vietettiin Mannerheimliiton Haapamäen osaston järjestämän kaksiviikkoisen uimakoulun päätteeksi. Juhlan musiikista vastasi Oiva Lampinen ja juhlakansan toivotti tervetulleeksi ylioppilas Ritva Lehtinen. Vihkiäispuheen piti kunnanjohtaja Toivo Puro. Tilaisuudessa promovoitiin kahdeksan uimamaisteria ja 24 kandidaattia. Lehtori Vilma Lansa puhui promovoitaville uimataidon merkityksestä ja muistutti velvollisuudesta edistää uimataidon leviämistä ja pelastaa vedenvaraan joutuneet. Sitten promovoitavat suorittivat hypyn ja uivat hakemaan lehtori Lansalta seppeleensä. Haapamäen uimala oli vihdoin totta. Lähteet: Ritokangas, Kalle: Kallen kamera kylillä. Tekstit Raija Sulkava. Printek, Keuruu 2017. Haapamäki-sanomalehti 20.2.1939. Suur-Keuruun sanomat 26.6.1956, 3.8.1956, 7.6.1958, 10.2.1959, 14.7.1959, 17.7.1959 Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tekstissä kerrotaan Haapamäen uimapaikoista ja uimalan suunnittelusta. Mikä sinun mielestäsi on paras paikka uida? 2. Lampiin liittyy myös kalansaaliit. Oletko kalastanut? Millaiset saaliit ovat olleet parhaita? 3. Missä kaikkialla Haapamäellä käytiin uimassa, ennen kuin varsinainen uimala saatiin aikaiseksi? 4. Mitä rantaa kutsuttiin Haapamäen Rivieraksi? 5. Vuonna 1959 vietettiin uimalan avajaisia. Millaista ohjelmaa siellä oli? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Uimala ja muuta rantaelämää Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) järvet uimalat uimarannat lammet uimakoulut muistot muistelu 1950-luku Lansa, Vilma Puro, Toivo Description An account of the resource Haapamäen uimalaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto. Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kamana on ollut alkuaan Keuruun seurakunnan kirkkoherranpappilan Kangasmannilan navetta. Pappilat olivat aikanaan myös suuria maatiloja, sillä maatalouden harjoittaminen oli osa kirkkoherran palkkausta. Esimerkiksi vuonna 1881 Keuruun kirkkoherralla oli 20 lehmää, 4 hevosta ja 20 lammasta. Seurakuntien viranhaltijat siirtyivät luontaispalkkauksesta rahapalkkaukseen vasta vuoden 1922 lainmuutoksella. Puusta rakennettuja navetoita jouduttiin aika ajoin uusimaan. Kun Keuruun seurakunta päätyi 1900-luvun alussa rakentamaan kirkkoherralle uuden navetan, se päätettiin valmistaa kivestä. Navetta valmistui talvella 1903 petäjävetisen Otto Heinäsen johdolla. Keuruulla maataloudesta luopuminen tapahtui kirkkoherra Leikolan aikana. Tila vuokrattiin Vihtori Tuomiselle ja hänen perheelleen. Vuokrasopimukseen sisältyi myös navetta. Navetta peruskorjattiin 1930-luvun jälkipuoliskolla. Päätös asiasta tehtiin elokuussa 1936, ja piirustukset peruskorjausta varten laati rakennusmestari Jalmari Kuronen. Korjaukset toteutettiin kesällä 1938. Tuomisten jälkeen Kangasmannilan tilaa vuokrasi Eino Pykälämäki perheineen vuosina 1938–1946. Navetta toimi alkuperäisessä käytössään 1940-luvulle saakka, minkä jälkeen sen suojissa toimi ensin kolmen keuruulaisen - Paavo Sammallahden, Kalervo Lampisen ja Kalle Liukon omistama puusepänverstas Pakali. 1950-luvun alussa tiloihin tuli Johannes Ilmoniemen Keuruun Autokoulu ja Korjaamo. Autokoulun siirryttyä muualle, toiminta jatkui korjaamona ja konepajana vuoteen 1961 saakka. Keuruu Auton toimitiloina navetta oli vuosina 1961–1968, jonka jälkeen se siirtyi Liikenne Mäkelän talliksi ja korjaustiloiksi aina vuoteen 1985 saakka. Sen jälkeen navetassa toimivat Keuruun Kolarikorjaamo, Seppä Jussin paja ja Väinö Koivusen hitsauspaja, Keuruun Työkäsine Oy, Keuruun Sähkö (varastotila ja myymälä) ja Keski-Suomen Puu ja Tarvike. Tilaa hyödynnettiin myös muussa pienimuotoisessa varastokäytössä. Jo vuonna 1983 Keuruun seurakunnan kirkkovaltuustolle oli tehty ehdotus navetan käyttämisestä esimerkiksi näyttelytilana. Samansuuntaiset toivomukset toistuivat aika ajoin, kunnes vuonna 1997 seurakunnan teettämän esiselvityksen perusteella päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin asian eteenpäinviemiseksi. Hankkeen virallinen toteuttamispäätös tehtiin kirkkovaltuustossa huhtikuussa 1999 ja lopullinen rakentamispäätös 22.6.1999. Korjaussuunnitellun lähtökohtana oli kivirakennuksen kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttäminen sekä perinteisten materiaalien ja työtapojen käyttäminen mahdollisuuksien mukaan. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 8,4 miljoonaa markkaa, ja tukea siihen saatiin Opetusministeriöltä, Keski-Suomen Ympäristökeskukselta ja Keski-Suomen Liitolta. Rakennusurakkakilpailu käytiin kesäkuussa 1999 ja työt päästiin aloittamaan jo saman kuun lopulla. Rakennus sai myös uuden nimen syyskuussa 1999 järjestetyn nimikilpailun tuloksena. Ehdotuksista, joita saatiin peräti 142 kappaletta, voiton vei nimi KAMANA, joka oli johdettu KAngasMAnnilan NAvetasta. Ehdotuksen teki Keuruun seurakunnan kappalainen Ossi Poikonen. Urakka valmistui ulkotöitä lukuun ottamatta maaliskuussa 2000. Avajaisia vietettiin aprillipäivänä 2000. Pihatyöt valmistuivat kesäkuussa samana vuonna. Hankkeen toteutuksessa oli alusta saakka mukana useat eri toimijat. Keuruun seurakunnan lisäksi yhteistyössä olivat mukana Keuruun kaupunki, Keuruun Matkailu Oy, Keuruun museosäätiö, Keski-Suomen Käsi-ja Taideteollisuusyhdistys, Pappilan Juusto Oy ja kahvila-ravintolan yrittäjät. Tavoitteena oli saada aikaiseksi paikka, josta monenlaiset ihmiset voisivat oman mielenkiintonsa kohteen. Matkailukeskus Kamanan alkuperäiset toimijat olivat Keuruun museo, Keski-Suomen Käsi- ja Taideteollisuusyhdistyksen Kamana-shop, Pappilan Juusto Oy, Kahvila-ravintola Myllytuuli, Parturi-kampaamo Arja ja Keuruun Matkailu. Vuosien varrella toimijat ovat vaihtuneet. Kesällä 2021 Kamanan alkuperäisistä toimijoista on jäljellä enää Keuruun museo, minkä lisäksi kivinavetan tiloissa harjoittavat liiketoimintaansa ravintola Pappilan Taverna sekä lahja- ja vaatepuoti Tiltaltti Shop, jonka yhteydessä toimii Keuruun kaupungin infopiste. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kivinavetta Kamana Subject The topic of the resource Keuruu navetat matkailukohteet maatilat 1900-luku virkatalot kivirakennukset Description An account of the resource Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vuonna 1999 valmistunut Keuruun pääkirjasto on ensimmäinen varsinainen kirjastotalo Keuruulla. Paikaksi valikoitui luonnonkaunis Tarhian ranta, jota kutsuttiin Mäkisen rannaksi paikalla sijainneen Mäkisen autokorjaamon mukaan. Kirjastorakennuksen arkkitehdin valintaa varten järjestettiin kutsukilpailu. Sen voitti arkkitehti Eero Hyvämäen ehdotus nimeltä Kir. Keuruun vanhan kirkon lähelle sijoittuva matala kirjasto on sovitettu rinteeseen. Rakennus avautuu järvimaisemaan ja puistoon. Järvinäköalasta voivat nauttia kaikki kirjaston käyttäjät. Kirjaston edustalla on yksi Keuruun kaupungin omistamista julkisista veistoksista, kuvanveistäjä Timo Hannusen Kuuntelija vuodelta 2000. Teoksen materiaali on Korpilahden musta graniitti. Kaupungin taidekokoelman teoksia on sijoitettu asiakkaiden iloksi myös kirjaston sisätiloihin. Kirjaston rantaa kehitetään parhaillaan kaikkien yhteiseksi oleskelupaikaksi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun pääkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu kirjastot rakennukset Hyvämäki, Eero 1990-luku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vanhaa Kruunuhääperinnettä elvytettiin Suomessa erityisesti Nuorisoseurojen toimesta 1940-luvulta lähtien. Nuorisoseurat järjestivät myös muita historiallisia kulkueita seudun paikallisperinteestä ja sen henkilöhistoriasta ammentaen. Haapamäellä kruunuhäitä on pidetty ainakin kahdet, heinäkuussa 1950 ja 1956. Kruunuhäät keräsivät paljon osallistujia ja ne ovat jääneet monen 1950-luvun lapsen mieleen. Väkeä oli paikalla tungokseksi asti ja kruunuhäitä juhlittiin antaumuksella. Juhlista tuli myös paljon puhetta jälkeen päin. Muisteltiin, että ainakin yksi hevonen karkasi ja lainakiesitkin menivät rikki. Häjytkin taisivat eläytyä rooliinsa vähän liikaa. Sunnuntaina 16.7.1950 pidetyt kruunuhäät järjestivät Haapamäen Nuorisoseura ja Maatalousnaiset. Häitä mainostettiin Suur Keuruun sanomissa seuraavasti: Tulkaa joukolla näkemään, miten häitä vietetään, vanhat tavat arvoonsa! Kruunuhäät ohjasi petäjävetinen Jaakko Kolu. Klo 12 juhlaväki lähti kulkueena Haapamäen Yhteiskoululta kohti juhlapaikkana toimivaa Haapamäen Suojaa. Ensimmäisenä kulkueessa olivat pelimannit, töysäläiset Akseli Vienola ja Aarne Ylämäki sekä kolholaiset Koivikot. Sitten tulivat morsiusparit, Vuokko Kimari-Ermala ja Pentti Salmi sekä Laina Hiekkaranta ja Olavi Ermala. Samoin kulkueessa olivat mukana puhemiehet, morsianten vanhemmat, herrasväkeä, kenkkärit eli juomanlaskijat, kanttori, suntio ja vallesmanni. Kaikki olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin. Haapamäen Suojalla toimitettiin ensin hääväen esittely ja juotiin kirkkokahvit. Sitten tanssittiin vanhoja tansseja ja syötiin runsas, perinteinen hääateria. Tanssit jatkuivat vielä Suojalla sekä Työväentalolla. Vuoden 1956 kruunuhäät pidettiin 28.–29. heinäkuuta. Yhden viikonlopun ajan Haapamäki muuttui vanhan hääperinteen näyttämöksi tansseineen, kulkueineen ja hääaterioineen. Haapamäen kruunuhäitten järjestäjä oli urheiluseura Karstulan Kiva ry. Karstulassa ensimmäiset Kruunuhäät järjestettiin elokuussa 1955, taustalla vaikuttivat Maatalousnaiset ja Karstula seura. Pian mukaan tuli Karstulan Kiva, jonka huvitoiminnassa Kruunuhäät oli vuosikymmeniä tärkeässä roolissa. Haapamäellä juhlallisuudet alkoivat lauantaina 28.7. klo 19 kävelykulkueella kohti Haapamäen Suojaa. Näin kuvattiin sulhasen lähtöä morsiamen kotiin. Kulkueessa oli mukana soittajia, sulhaset ja morsiamet, näiden vanhemmat, puhemiehet, kylän väki ja kukkaistyttöjä ja poikia. Suojalla oli kahvitilaisuus hääväen esittelyineen. Sitten seurasi häätanssit ja vielä muita vanhoja tansseja. Soitosta vastasivat maankuulut Purppurapelimannit Kaustisista sekä Eemil Kuismanen ja Jukka Harjun yhtye. Harju oli myös Kruunuhäitten ohjaaja. Sunnuntaina 29.7. juhlallisuudet alkoivat klo 15 hevoskulkueella. Mukana oli toistakymmentä valjakkoa lähitaloista. Juhlallisuudet jatkuivat Suojalla lauantain tapaan, mutta nyt tarjolla oli hääateria. Vanhan ajan aterialla tarjottiin perunalihakeittoa, piimää, leipää, voita ja sahtia. Leipä pienittiin ilman puukkoa taittamalla, ja ruokailuvälineitä oli puulusikat. Sahti tarjottiin haarikoista. Vanhoja tansseja tanssittiin myös sunnuntaina. Juhlien järjestäjät antoivat haapamäkisille erityiskiitoksen vanhojen tanssien taitamisesta. Perinnetansseja taitamattomat pääsivät myös lauantai ja sunnuntai-iltana tanssin makuu Haapamäen Pallo-Poikien lavalla. Tansseja tahditti jyväkyläläinen PK-Kvintetti. Tanssit keräsivätkin suuren määrän väkeä. Lähteet: Suur-Keuruun sanomat 13.8.1950, 20.7.1950 Suur-Keuruun sanomat 24.7.1956, 31.7.1956 Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Kruunuhäät ovat olleet suuri tapahtuma Haapamäellä. Ketkä kaikki siihen osallistuivat? 2. Millaisia kommelluksia juhlissa tapahtui? 3. Miten Karstula liittyy näihin Kruunuhäihin? 4. Mitä hääaterialla tarjottiin? 5. Millaista ohjelmaa juhlassa oli? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kruunuhäät Haapamäellä Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) tapahtumat 1950-luku kulkueet kansantanssit (tanssit) perinne häät nuorisoseurat järjestöt Description An account of the resource Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kangasmannilantien pohjoispuolella lähellä rautatietä sijaitsee Kappa, pappilan vanha vilja-aitta. Senkään rakennusajankohdasta ei ole tietoa. Nykyisin se toimii ekumeenisena tilana, jossa eri kirkkokunnat esittäytyvät. Kapan yläkerrassa on yhteinen kappeli hiljentymistä varten. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kappa Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana. Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat aitat rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset pappilat virkatalot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pohjoislahden nuorisoseura perustettiin vuonna 1898. Seura kokoontui aluksi kylän taloissa ja kansakoululla. Seurassa oli nais- ja sekakuoro, ompeluseura ja lehteäkin julkaistiin. Keuruun Kansallispirtillä järjestettiin suuret arpajaiset talon rakentamisrahaston hyväksi vuonna 1921. Pohjoislahden nuoriseoseuran oma talo, Männistö, valmistui vuonna 1922. Sen suojissa on järjestetty lukemattomat iltamat, näytelmät, perhejuhlat ja muut tilaisuudet. Viime vuosina taloa ja sen ympäristöä, mm. urheilukenttää, on kunnostettu useaan kertaan Leader-rahoituksen voimin. Talo on edelleen suosittu perhejuhlien pitopaikka. Siellä järjestetään myös tansseja, Etelä-Keuruun kyläyhdistyksen tilaisuuksia, ja kyläkoulu on viettänyt siellä monet kevät- ja kuusijuhlansa. Jokavuotinen perinne on joulukuun alussa järjestettävät joulumyyjäiset, joissa kerätään varoja kyläkoulun oppilasyhdistyksen ja kyläyhdistyksen toimintaan. Lähde: Olli Haapanen, 2017: Pohjoislahden Nuorisoseura ry 100 vuotta. Keuruun Joulu 2017. Keuruun Laatupaino KLP Oy. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Männistön nuorisoseurantalo Subject The topic of the resource Keuruu kylät seurantalot nuorisoseurat kyläyhdistykset järjestöt rakennusperintö hirsirakennukset 1920-luku Description An account of the resource Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pöyhölä on toiminut kappalaisenpappilana vuodesta 1693. Nykyinen Pöyhölän päärakennus valmistui vuonna 1900 ja isokokoinen väentupa vuonna 1901. Molemmat veistettiin käsin hirrestä luonnonkauniiseen pihapiiriin vanhoille, hyväksi katsotuille talonpaikoille. Keuruun seurakunta laittoi Pöyhölän myyntiin vuonna 1920. Se siirtyi yksityisomistukseen. Vuonna 1928 pappilan päärakennus ja ranta-alueet myytiin Suomen Nuorison Kristilliselle Liitolle. Se oli etsinyt maaseudulta sopivaa paikkaa nuorison kristillisille leireille. Kirkon nuorisojärjestön käytössä Pöyhölästä kasvoi merkittävä rippikoululeiripaikka. Vuonna 1931 järjestettiin iso kansainvälinen partiotyttöjen johtajaleiri, ”Keuruleiri”, johon osallistui 464 suomalaista ja 270 ulkomaalaista partiotyttöä. Suomalaisten tyttöjen joukossa oli mm. YK:n apulaispääsihteeriksi noussut Helvi Sipilä. Sodan tultua leiritoiminta keskeytyi. Pöyhölästä tuli talvisotaan lähtevien joukkojen keskittämis-keskus - kevytosasto 10 koulutettiin ja lähetettiin turvaamaan Suomen rajoja talvisotaan. Sota-aikana Pöyhölässä toimi mm. Orionin pilleripakkaamo, Suomussalmella partisaanien tappamista perheistä orvoiksi jääneiden lasten Betania-koti ja inkerinsuomalaisten kulkutautisairaala. Jatkosodan aikana Sortavalasta Keuruulle osana Stella Polaris -operaatiota suojaan siirretty radiotiedustelu-yksikkö toimi Pöyhölässä. Sodan jälkeen palattiin jälleen leiritoimintaan. Toimittuaan 85 vuotta Suomen vanhimpana ja yhtäjaksoisesti käytössä olleena rippikoulu-leiripaikkana päätti Nuorten Keskus ry myydä Pöyhölän vuonna 2013 johtuen osaksi sen korjaustarpeista. Ostajaksi löytyi pieni perheyritys, jonka nimi on Keurusselän Rantakartano Pöyhölä Se on tilausperiaatteella toimiva historiallinen juhla-, kurssi- ja kokouspaikka, jossa järjestetään jälleen pitkien perinteiden ansiosta kesäisin myös rippikoululeirejä. Lähde: Salo, Paulus: Rantakartano Pöyhölän historiaa 1478 - 2018. www.keuruunveraja.fi/items/show/465 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rantakartano Pöyhölä Subject The topic of the resource Keuruu pappilat seurakunnat järjestöt rippikoululeirit rakennusperintö rakennukset 1900-luku sota-aika Description An account of the resource Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Maria Raunion nimeä kantava polku avattiin Raunion 145-vuotissyntymäpäivänä 26.5.2017. Polku on 700 metriä pitkä ja se alkaa Lapinsalmen sillalta jatkuen rantaraittia pitkin pääkirjaston ohi Seiponniementien risteykseen. Maria Raunio, o.s. Saarinen (1872–1911) oli keuruulainen ompelija, työväenliikkeen toimitsija ja puhuja. Räätäli Erland Saarisen tyttären lapsuudenkoti sijaitsi nykyisin Tarhiansuun talona tunnetun kiinteistön tuntumassa, Tarhia-järveen laskevan törmän päällä. Raunio oli yksi Suomen ja maailman ensimmäisitä naiskansanedustajista. Hän toimi SDP:n kansanedustajana 1907–1909 edustaen Vaasan läänin itäistä vaalipiiriä. Hänet tunnettiin erityisesti varattoman väestön puolestapuhuja. Raunio lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin Oregonin Astoriaan. Raunio toimi Astoriassa työväenliikkeen agitaattorina ja Toveritar-lehden toimittajana vajaan vuoden ennen kuin teki itsemurhan syyskuun alussa 1911 ollessaan vain 39-vuotias. Hänet on haudattu Astorian eteläpuolelle Greenwoodin kalmistoon. Lähde: www.keuruunveraja.fi/items/show/211 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Maria Raunion polku Subject The topic of the resource Keuruu Raunio, Maria kansanedustajat tiennimet Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Description An account of the resource Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen kirkko Jyväskylän radan (1897) valmistumisen myötä Haapamäen rautatieläiskylästä oli kehittynyt merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Vuonna 1931 ratamestari Heikki Heinonen ja hänen vaimonsa Emma lahjoittivat ratapihan takaa kangasmaata kyseiseen tarkoitukseen. Talkoilla raivattu hautausmaa vihittiin käyttöön 9.10.1932. Rukoushuoneen piirustukset tilattiin rakennusmestari Heikki Tiitolalta. Perustukset tehtiin vuonna 1939 Lahjakankaaksi nimetylle maalle, jossa oli ollut vaatimaton siunauskappeli jo vuodesta 1932. Keuruun seurakunta osti maan rukoushuoneyhdistykseltä ja ryhtyi kirkon rakennuttajaksi. Sota kuitenkin katkaisi hankkeen ja perustukset kasvoivat pusikkoa sodan jälkeen. Kirkko saatiin lopulta rakennettua Haapamäen yhteiskoulua käyneen arkkitehti Mikael Nordenswanin uusien piirustusten mukaisesti. Rakennustyö päästiin aloittamaan syksyllä 1952. Kirkko valmistui 1953. Nordenswan suunnitteli jyrkkäkattoisen tiilirakenteisen pitkäkirkon, jonka rapattua ulkopintaa elävöittävät liuskekivet. Erillinen korkea kellotorni on pääsisäänkäynnin vieressä. Alttariosa on muuta kirkkosalia matalampi ja alttariseinällä on pelkistetty risti. Nordenswanin suunnittelemassa Kolhon kyläkirkossa sama ratkaisu. Kirkko edustaa tyypillistä 1950-luvun kirkkoarkkitehtuuria. Arkkitehtuurissa on vaikutteita klassismista, funktionalismista ja Italian renessanssin arkkitehtuurista. Haapamäen kirkko on ensimmäisiä monitoimikirkkoja. Kirkkosalin yhteydessä on seurakuntasali ja kerhotiloja. Seurakuntasalia laajennettiin 1990-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen kirkko Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) kirkkorakennukset rukoushuoneyhdistys Heinonen, Heikki Heinonen, Emma rautatiet Nordenswan, Mikael 1950-luku rakennukset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta eteenpäin. Haapamäen kirkko valmistui vuonna 1953. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun kunta perusti vuonna 1961 leirintäalueen Nyyssänniemeen. Sen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon entinen päärakennus, joka toimii leirintäalueen vastaanottona ja ravintolana. Rakennus tunnetaan nimellä Liukon pirtti. Ison Liukon talo sijaitsee Keurusselän itärannalla. Vanha Liukon suku on asuttanut taloa 1700-luvulta saakka. Liukon kantatalo halottiin 1740-luvulla Yliseksi ja Alaseksi Liukoksi. Tilat ostettiin perintötiloiksi vuonna 1752. Ylisen Liukon tila sai lisänimen Iso Liukko, kun Alanen Liukko halottiin edelleen kahdeksi tilaksi 1800-luvun alussa. Ison Liukon pirtti oli aluksi iso savupirtti, jossa oli maalattia ja sen luonnonkivistä kootun ison kiukaan vieressä oli ovi. Ikkunoina toimivat sivuun siirrettävät luukut. 1800-luvun alussa rakennukseen tehtiin torvellinen takkamuuri ja ikkunoihin laitettiin lasiruudut, seinähirret veistettiin, permanto peitettiin lattianlankuilla ja pirttiä jatkettiin kamareilla. Rakennukseen liittyy myös tarina virtolaisesta karhunkaataja Martti Kitusesta, jolle oli tuotu sanaa, että Liukossa oli karhuja, mutta kaatomies puuttui. Onnistuneen metsästyksen tuloksena saadut karhut nyljettiin sen jälkeen pirtissä. Vuonna 1867 Ison Liukon talossa asui tunnettu tanskalainen tiedemies ja maisteri Vilhelm Thomsen. Hän oli Liukossa oppimassa suomen kieltä ja samalla hän keräsi aineistoa, jonka pohjalta hän teki uraauurtavan suomalais-ugrilaisen kielitieteellisen tutkielman ja väitöskirjan. Vuonna 1873 tila myytiin metsäyhtiölle. Noin 50 vuotta myöhemmin, vuonna 1925 Anna o.s. Liukko ja Vilho Pänkäläinen ostivat siitä osan takaisin suvulle. Vilho Pänkäläinen rakensi vuonna 1955 uuden asuinrakennuksen vanhan pirtin viereen. Vanha talo oli käynyt tarpeettomaksi. Sitä ostateltiin myös Keuruun ulkomuseon päärakennukseksi, mutta kauppaa ei syntynyt. Lopulta rakennus purettiin ja se siirrettiin Nyyssänniemen leirintäalueelle, josssa se toimii vastaanottokahvilana ja ravintolana sekä erilaisten juhlien ja kokousten pitopaikkana. Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Liukon_Pirtti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Nyyssänniemi, Liukon pirtti Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Keuruu leirintäalueet matkailu Ison Liukon talo savupirtit hirsirakennukset Description An account of the resource Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus, Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden uusi kirkko otettiin käyttöön 1871. Se rakennettiin Intendentinkonttorin piirrosten mukaan. Rakennusmestarina toimi Henrik Kuorikoski. Kirkko on tasavartinen ristikirkko ja länsipäähän on liitetty kaksinivelinen kellotorni. Puurakenteisessa kirkossa on koristeellisia yksityiskohtia ja puuleikkauksia. Kristus ristillä -aiheinen alttarimaalaus on vuodelta 1881. Sen on maalannut turkulainen taiteilija Amanda Kjellberg. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden uusi kirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Keuruun seurakunta Lindqvist, L.I. Lohrmann, E.B. Kuorikoski, Henrik rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset kirkkorakennukset Pihlajavesi (Keuruu : kylä) Description An account of the resource Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kesällä 1928 Keuruun seurakunnan juhlan yhteydessä pystytettiin Herpmanin poikien Ketveleen kannaksen muistomerkki. Samassa yhteydessä juhlaväki teki retken myös Ampialaan, jossa Herpmanin pojat saivat surmansa vuonna 1715. Mukana retkellä ollut pääjohtaja Isak Julin lupasi auttaa rahallisesti, jotta myös Ampialaan saataisiin oma muistomerkkinsä. Maa-alue muistomerkkiä varten saatiin käyttöön Toini ja Yrjö Ampialalta. Sen suunnittelusta vastasi Keuruun Kisailijat. Tammikuussa 1929 patsastoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Keuruun nimismies Ilmari Sarkkila ja jäseniksi maanviljelijä Yrjö Ampiala, rautatiekirjuri Yrjö Saarinen ja ylioppilas Paavo Karikko. Ilmari Sarkkila teki pienoismallin ja laati piirustukset, jotka hyväksytettiin pääjohtaja Julinilla. Sarkkila myös johti rakennustöitä niiden valmistumiseen saakka. Muistomerkki on muurattu sementillä luonnonkivistä, jotka ajettiin talkoilla Ampialan pelloilta ja lähiympäristöstä. Kesällä 1929 muurareina toimivat Jeremias Nieminen ja Kalle Saxberg. Muistomerkki tuli maksamaan 27 000 silloista markkaa ja kustannuksista vastasi pääjohtaja Isak Julin. Hänen lausumansa on myös muistomerkin tunnuslause He uhrasivat henkensä isänmaalle. Mitä uhraat sinä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Herpmanin poikain muistokappeli Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715. Subject The topic of the resource Keuruu Herpmanin pojat isoviha Ampiala (Keuruu) kylät muistomerkit Julin, Isak Sarkkila, Ilmari Keuruun Kisailijat Keuruun vanha kirkko kotiseutuyhdistykset Keurusselän Seura r.y. Ampialan talo Ampiala, Yrjö Ampiala, Toini Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pappila oli myös maatila tarpeellisine rakennuksineen. Aittoja tarvittiin useisiin eri tarkoituksiin, kuten mm. halkojen, viljojen, siementen, ruuan ja vaatteiden säilytykseen. Myös maidolla oli oma säilytysaittansa. Pappilan pihapiiri jakaantui vanhastaan kahteen osaan, mies- eli asuinpihaan ja karja- eli talouspihaan. Pappilan miespihan kahdesta isommasta rakennuksesta on jäljellä toinen. Siinä sijaitsivat ruoka-aitta, jauhoaitta, mankelihuone, maitohuone ja kärryliiteri. Rakennus on suojeltu pappilan mukana rakennussuojelulailla vuonna 1972. Toinen, tätä rakennusta vastapäätä sijainnut väentupa, joka oli rakennettu n. 1830-luvulla, on purettu 1900-luvulla. Karjapihassa eli nykyisen matkailukeskus Kamanan pihassa sijaitsevat liiteri ja Justus- ja Alina -aitat, joiden rakennusaika ei ole tiedossa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pappilan aitat Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat aitat rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset pappilat virkatalot Description An account of the resource Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun museo toimii sekä taide- että kulttuurihistoriallisena museona, joka järjestää ympäri vuoden vaihtuvia näyttelyitä Kamanassa, Kangasmannilan pappilan vanhassa remontoidussa kivinavetassa. Varsinaisen näyttelytilan lisäksi museo järjestää pienimuotoisia näyttelyitä myös Kamanan Vinttigalleriassa sekä Lehtiniemen aulagalleriassa. Museo vastaa myös Keuruun ja Pihlajaveden kirkkojen opastuksista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun museo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Keuruu museot kulttuurihistorialliset museot taidemuseot säätiöt näyttelyt navetat Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Ensimmäinen pappila valmistui Keurusselän rantaan 1600-luvun lopussa. Pappilat olivat pitäjässä kulttuurielämän keskuksia ja tärkeitä kokoontumistiloja. Keuruun pappiloissa kävi 1800-luvun lopulla runsaasti kesävieraita tutustumassa puhtaaseen suomen kieleen. Maalausmatkoillaan pappilassa majoittuivat muun muassa Akseli Gallen-Kallela ja Louis Sparre. Keuruun kirkkoherran pappila ja lähes kaikki pappilan piharakennukset paloivat vuonna 1809. Uutta pappilaa alettiin rakentaa turkulaisen rakennusmestari Johan Sundstenin piirrosten mukaan. Turun empireä edustava pappila valmistui lopulta vuonna 1813. Sitä laajennettiin 1870-luvulla ja 1890-luvun lopussa siihen tehtiin järvenpuoleinen kuisti. Arkistosiipi valmistui pappilaan 1920-luvulla. Pappila palveli kahdentoista Keuruun kirkkoherran asuntona. Kirkkoherran virkatila oli merkittävä maatila, jossa oli useita torppia, suuret viljelmät ja karjaa. Kirkkoherran pappilalle rakennettiin sen arvon mukainen kivinavetta vuonna 1903. Pappilaelämän luonne muuttui 1920-luvulla, kun papisto siirtyi rahapalkkaan. Aluksi tilaa vuokraviljeltiin. Sen jälkeen navetta toimi useassa käytössä, muun muassa Mäkelän liikenteen linja-autojen tallina ja korjaustilana. Se rapistui kunnes seurakunta kunnosti sen ympäristöineen. Vuonna 2000 pappilan navetassa avattiin Matkailukeskus Kamana. Uusi pappila rakennettiin vuonna 1966. Vanha pappila jäi pois käytöstä vanhanaikaisena ja tarpeettomana. Se haluttiin purkaa, mutta rakennuksen arvo ymmärrettiin ajoissa. Pappila suojeltiin rakennussuojelulailla vuonna 1972. Rakennus kunnostettiin museoviraston ohjauksessa ja siellä toimi päiväkoti vuosina 1976 – 2004. Pappila avattiin yleisölle ennallistavan peruskorjauksen jälkeen lokakuussa 2005. Keuruun seurakunta sai joulukuussa 2005 Keski-Suomen kulttuuriympäristö -palkinnon Keuruun vanhan pappilan ja matkailukeskus Kamanan kunnostuksesta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha pappila Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Keuruu Keuruun seurakunta rakennettu ympäristö rakennusperintö pappilat rakennukset Description An account of the resource Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden nuorisoseura perustettiin vuonna 1908. Seuran toimintaan kuului valistustilaisuuksia, perhe- ja kuukausikokouksia, kuoroja ja näytelmiä. Vuonna 1910 alettiin suunnitella oman talon rakentamista. Tontti vuokrattiin Vähäkömin maasta. Rakennuspiirustukset laati ratamestari Hellman. Urakoitsijoina olivat Janne ja Kalle Aho. Suurin osa puutavarasta ym. saatiin lahjoituksina maanviljelijöiltä ja kauppiailta. Arkkitehtuuriltaan jugendvaikutteisen talon vihkiäiset olivat juhannuksena 1911. 1920-ja 1930 -luvuilla nuorisoseurantalo antoi Suojeluskunta- ja Lotta-järjestöille sekä monelle muulle seuralle toimintamahdollisuudet. Sota-aikaan nuorisoseurantalo oli sotilaskäytössä reserviläisten kertausharjoituspaikkana sekä siirtoväen majoitus- ja varastokäytössä. Suojeluskunta ja lotat olivat olleet näinä vuosina pääasialliset talon käyttäjät ja niin seurantalo myytiin suojeluskunnalle. Nuorisoseura jätti itselleen ainaisen vapaan käyttöoikeuden. Vuonna 1944 suojeluskunta lakkautettiin, ja nuorisoseurantalosta käytettiin nimitystä "Valtiontalo". Nuorisoseura ei sammunut, vaan heräsi toimimaan monipuolisesti mm. näytelmien ja kurssien parissa. Nuorisoseura osti entisen talonsa takaisin valtiolta. Talon kauppakirja on tehty vuonna 1947. Nykyään Nuorisoseurantalo palvelee kyläläisiä erilaisten harrastusten, tapahtumien, kioski- ja kesäterassi Kesäpihlajan ja tanssien myötä. Lähde: Aino Korjan laatima historiikki Pihlajaveden nuorisoseura 70 vuotta, www. pihlajavesi.keuruu.fi/kuvagalleriat/kylaen-historiaa/1163-pihlajaveden-nuorisoseuran-70-v-historiikki-aino-korja Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden nuorisoseurantalo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) Pihlajavesi (Keuruu : kylä) nuorisoseurat seurantalot hirsirakennukset sota-aika suojeluskunnat 1900-luku Description An account of the resource Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Runoilija Einari Vuorelan (1889–1972) synnyinpaikka on Keuruun Jukojärvellä. Vuorelan tilan rakennuksia ja pihapiiriä vaalitaan Einari Vuorelan ja hänen puolisonsa kirjailija Laura Soinne-Vuorelan (1897–1992) kirjailijaelämäntyön kunnioittamiseksi. Vuorelan ensimmäiset asukkaat olivat Einari Vuorelan vanhemmat Aapeli ja Kristiina Vuorela, jotka tulivat vuonna 1880 Multian Härkäahosta Jukojärven Virkajärven torppareiksi. Aapeli Vuorela oli tunnettu rakennusmies. Hänen kätensä jälkiä ovat mm. useat lähiseudun kansakoulut ja tilojen päärakennukset, kaikkiaan viitisenkymmentä rakennusta. Perheeseen syntyi kymmenen lasta. Torppa itsenäistyi heti torpparilain tultua voimaan vuonna 1919. Nuorin poika Vilho jäi asumaan taloa. Vuorelan asuinrakennus paloi vuonna 1933. Nykyiset rakennukset rakensi vuosina 1934–35 Viljo Vuorela apunaan Onni Korhonen. Jonkin aikaa talo oli vuokrattuna vieraille, kunnes vasta-avioituneet Einari Vuorela ja Laura Soinne ostivat talon itselleen vuonna 1939 ja alkoivat viettää siellä kesiään. Einari Vuorela toimi opettajana Keuruun Jukojärven koulussa vuosina 1947–56. Talviasuntona he eivät Vuorelaa käyttäneet. Vielä Einari Vuorelan jäätyä eläkkeelle ja muutettua perheineen Tuusulan Iloniemeen he palasivat kesäajaksi Vuorelaan. Saapuminen ajoitettiin aina pihatuomen kukinnan ajaksi. Runoilija Einari Vuorela kuoli 10.7.1972 Helsingissä. Sen jälkeen Vuorelan käyttö jäi vähäisemmäksi. Vuorelassa voi vierailla sopimuksen mukaan oppaan johdolla. Kirjailijakodissa järjestetään talon henkeen sopivia tapahtumia ja tilaisuuksia. Perinteinen Vuorela-vaellus vaelletaan Einari Vuorelan vanhaa koulupolkua Multialta Vuorelaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kirjailijakoti Vuorela Subject The topic of the resource Jukojärvi (Keuruu) Vuorela, Einari kirjailijat kirjailijakodit kulttuurikohteet Soinne-Vuorela, Laura rakennukset Description An account of the resource Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskuntatalo Haapamäen Suoja valmistui kylän yhteisin voimin huhtikuussa 1939. Tontin lahjoitti Murtomäen perikunta. Piirustukset saatiin lahjoituksena. Hirsiä hankittiin Virroilta Kituskoskelta ja Oulun seudulta. Rakennusmestarina toimi haapamäkinen Valde Niemelä. Rakennus vihittiin käyttöön 16.4.1939. Pian talo pääsikin tositoimiin, kun talvisota syttyi 30.11.1939. Suojalla toimi ilmavalvonnan aluekeskus vuosina 1939–40. Lotat toimivat ilmavalvojina Suojan katolla ja puhelinpäivystäjinä kansliassa. Haapamäkeä pommitettiin talvisodan aikana viisi kertaa. Sodan jälkeen suojeluskunnat lakkautettiin vuonna 1944. Suoja siirtyi vuonna 1945 Haapamäen Metsänhoitoyhdistyksen nimiin. Vuonna 1946 perustettu jalkapalloseura Haapamäen Pallo-Pojat ry (HPP) on omistanut Suojan vuodesta 1976. Nykyään Suojalla näytetään HPP:n toimesta elokuvia ja pidetään Bingoa. Lisäksi Suojalla järjestetään tansseja. Perinteikäs hirsirakennus sopii myös monenlaisten tapahtumien ja tilaisuuksien pitopaikaksi. Haapamäen Pallo-Poikien pitämän bingon historia Suojalla alkaa jo 1960-luvun lopulta. Myös elokuvatoiminta on kuulunut Haapamäen Suojalle sen valmistumisesta lähtien. Ensimmäinen elokuvanäytös pidettiin heti valmistumisvuoden syksyllä 1939. Elokuvatoiminnan alullepanija oli Haapamäen yhteiskoulun lehtori Kalle A. Ritokangas. Suojan pihassa on Timo Karan Ilmavalvojat- patsas muistuttamassa rakennuksen sodanaikaisista vaiheista ja Lotta Svärd-järjestön maanpuolustustyöstä. Patsas paljastettiin vuonna 1994. Lähteet: www.hpp-suoja.fi Saarinen, Pentti 2009: Haapamäen pommitukset talvisodassa 1939–40. Keuruskopio oy. Vaissi, Ilmari 1987: Haapamäki 100 vuotta. Keurusprint oy. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Suoja Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) suojeluskunnat urheilu- ja liikuntaseurat hirsirakennukset kulttuuriperintö seurantalot lotat sota-aika Niemelä, Valde elokuvat Kara, Timo Description An account of the resource Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäelle perustettiin Keuruun ensimmäinen yhteiskoulu vuonna 1907. Aluksi koulu toimi kansakoulun tiloissa. Arkkitehtuuriltaan jugend-vaikutteinen yhteiskoulurakennus valmistui vuonna 1909 Väinölänmäelle. Rakennus toimi koulukäytössä vuoteen 1966 asti. Sen jälkeen se jäi kylmilleen toimien lähinnä varastotilana, kunnes 1980-luvun lopussa sitä alettiin korjata. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys. Keuruun museo järjestää yhteistyössä Haapamäen Yhteiskoulun Perinneyhdistyksen, taiteilijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa kesänäyttelytoimintaa kulttuurihistoriallisesti merkittävällä Haapamäen vanhalla yhteiskoululla. Pyrkimys on tuoda esille uutta taidetta ja edesauttaa rakennuksen säilyttämistä ja haapamäkeläisen kulttuuriperinnön vaalimista. Lähde: www.keuruunmuseo.fi/index.php/kohteet/haapamaeen-wanha Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen Wanha Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) koulurakennukset puurakennukset 1900-luku yhteiskoulut kotiseutuyhdistykset näyttelyt näyttelytoiminta Description An account of the resource Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rakennus on alkuaan nahkuri O. F. Vuoriston (Bergrenin) 1800-luvun lopulla nahkakauppaa varten rakentama talo, jossa oli pari kolme huonetta. Vuoristolta sen osti asianajaja Kaarlo I. Jukola, jonka aikana vuonna 1906 pihan puolelle rakennettiin siipirakennus käräjätuvaksi. Rakennus sai nimen Aromaa. Jukolan perhe asui rakennuksen tienpuoleisissa huoneissa. Rouva Jukola piti talossa myös kesävieraita. Keuruun kunta hankki Aromaan omistukseensa vuonna 1936. Entisen käräjätuvan tiloissa säilytettiin mm. palokunnan kalustoa. Sotien jälkeen Aromaa siirtyi koulukäyttöön. Aluksi siellä toimi osa alakoulusta, kun taas 1950-luvulla sitä vuokrasi Keuruun Yhteiskoulu. Rakennus peruskorjattiin 1960-luvulla, minkä jälkeen talo siirtyi Keuruun ja Multian erityiskoulun käyttöön. Sen toiminta jatkui syksyyn 2009 asti. Kesäaikaan rakennuksessa toimi mm. retkeilymaja. Nykyään rakennuksessa sijaitsee vuonna 1998 perustetun perheyrityksen Luolamäen Puu-Tek:iin kuuluva PuuKerä-käsityömyymälä. Lähteet: Keski-Suomen museo. Keuruun rakennusinventointi 1989-1992. Inventointilomake 001. Inventoinnin tehnyt Voutilainen Heli-Maija. Keuruun koulut. Keuruun kaupungin verkkosivut. Saatavilla osoitteesta[http://www.keuruu.fi/pihlajavesi/20042005/kevat05/keuruunkoulut/aromaa.htm] https://puu-tek.fi/tietoa-yrityksesta/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Aromaan koulu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla. Subject The topic of the resource Keuruun kirkonkylä nahkurit myymälät Vuoristo, O.F. Jukola, Kaarlo I. asianajajat käräjät koulut käsityöt Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kivijärven tila on merkitty maaveroluetteloon vuonna 1766, jolloin alue oli pääosin asumatonta korpea. Kivijärven tilan ensimmäiset raivaajat olivat Matti Juhonpoika Kortemäki Suojärven kylästä, ja Kaisa Yrjöntytär Lankkualta. 1800-luvun alkupuolella rakennettiin edelleenkin pihapiiriä komistavat väentupa ja viljamakasiini. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus on rakennettu "nälkävuonna naurisvellillä." Vuonna 1922 tuli voimaan köyhäinhoitolaki, joka oikeutti kunnat lähettämään elatusvelvollisuutensa laiminlyöneet työlaitokseen. Vaasan läänin suomenkieliset kunnat valitsivat työlaitoksen paikaksi Keuruun ja Kivijärven tilan, ja siihen rajoittuvia muitakin tiloja. Asuntolarakennus rakennettiin ja työlaitos vihittiin käyttöön vuonna 1927. Aulan seinäkartan mukaan tilan kokonaispinta-ala oli vuonna 1947 mahtavat 23310 hehtaaria. Työlaitostoiminta päättyi Suomessa 1980, ja samana vuonna Keuruun huoltola muuttui kokonaisuudessaan päihdehuollon toimintayksiköksi. 1990-luvun alussa Kivijärven tilasta tuli turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskus, ja turvapaikanhakijoiden määrä kohosi enimmillään 150:een. Valtion pakolaispolitiikan muuttuessa 1990-luvun puolivälissä, vastaanottokeskuksenkin toiminta lakkasi. Tila ehti olla tyhjillään pari vuotta, kunnes vuonna 1997 Suomineito ry vuokrasi sen kestävän elämäntavan edistämistä sekä permakulttuurin kehittämistä varten. Vuonna 1998 Suomineito ry muutti nimensä ja Kivijärven tila (lukuunottamatta puusepänverstasta ja sahaa laitteistoineen) siirtyi Keuruun Ekokylä ry:n hallintaan. Keuruun Ekokylä ry osti Kivijärven tilan 1.4.1998. Sen jälkeen Väentupa ja Vanha Päärakennus on saneerattu perusteellisesti, ja tiloissa on tehty monitahoista energiasaneerausta. Pellot on otettu luomuviljelyyn, ja metsää hoidettu kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan. Ekokylän alue on yleisöltä suljettu, mutta tilan kupeessa sijaitsevaan Rajataloon on vapaa pääsy 24/ 7. Rajatalo on valtakunnallinen, joka vuosi vaihtuva ympäristötaidekokonaisuus, joka tarjoaa tasokkaan ja monipuolisen kattauksen maamme eturivin kuvataiteilijoiden teoksia. Lähteet: www.ekokyla.fi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ekokylä - Kivijärven tilan historiaa Subject The topic of the resource Keuruu kylät ekoyhteisöt maatilat luonnonmukainen viljely historiikit taidenäyttelyt työlaitokset vastaanottokeskukset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Pihlajaveden kotiseutumuseon päärakennus on rakennettu alun perin Koipijärven rannalle Pihlajaveden ensimmäiseksi pappilaksi. Se valmistui vuonna 1830. Kun vuonna 1891 ryhdyttiin rakentamaan nykyistä, uutta pappilaa, vanha rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen ja siinä aloitti toimintansa Pihlajaveden ensimmäinen koulu, kirkonkylän kansakoulu. Koulu lakkautettiin vuonna 1966. Tämän jälkeen talossa toimi Pihlajaveden kunnan kirjasto. Pihlajaveden kunta ja Keuruun kunta yhdistyivät vuonna 1969. Päärakennuksen tiloissa on esillä menneiden vuosikymmenten ja vuosisatojen esineitä, jotka kertovat Pihlajaveden historiasta ja maaseudun elämästä sekä sota-ajasta. Esineitä on satoja elämän eri aloilta. Kotiseutumuseon alueelle siirrettiin ensimmäisenä kansansoittaja Herman Männistön aitta, joka on alun perin ollut Pihlajaveden kirkkoherra Brusilan kala-aittana. Aitassa esitellään kalastusvälineitä. Alueen aitoista toinen on Vähäkömin tyttären morsiusaitta, joka on myöhemmin ollut Vanhassa Sällissä kala-aittana ja Sällin koululla museoaittana. Aitassa on esillä Sällin opintokerhon 1930-luvulla keräämiä esineitä. Leppämäen tuulimylly on rakennettu vuonna 1880 ja se on ollut käytössä vuoteen 1930 saakka. Se siirrettiin vuonna 1957 Pihlajaveden vanhalle kirkolle ja sieltä vuonna 1987 kotiseutumuseolle. Myllyssä on esillä sen toimintaan liittyneitä esineitä. Lainajyvästön viljamakasiini on rakennettu vuonna 1859 "Suomen Keisarillisen Senaatin Reglementin" mukaan alun perin Koipikankaalle. Viimeinen viljalaina siitä myönnettiin vuonna 1950. Vuonna 1992 makasiini siirrettiin autonlavalla kokonaisena kotiseutumuseolle. Makasiinin yläkerrassa on esillä vanhaa maitotalouskalustoa ja alakerrassa viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä. Kaijanahon paja saatiin lahjoituksena museolle vuonna 1983. Sepän työkaluja on näytteillä päärakennuksessa. Päärakennusta vastapäätä on koulun ulkorakennus, jossa on käymälät erikseen tytöille, pojille ja opettajille. Rakennuksessa on myös kaksipilttuinen navetta opettajan lehmille, rehuvarasto ja varastoaitta polttopuiden ym. säilytykseen. Rakennuksessa säilytetään nykyisin maataloustyökaluja. Koulun kellarin on tiilestä muurannut Eino Ahola. Hän on rakentanut myös pihapiirissä olevan saunan. Entinen pakaritupa on toiminut koulukeittolana ja pitkämatkaisten oppilaiden koulukortteerina, myöhemmin koulun saunana. Tilassa on museon pellavasauna loukkuineen ja lihtoineen. Museon kokoelmineen omistaa Pihlajaveden kotiseutuyhdistys ry. Pihlajaveden kotiseutumuseo (Koipikankaantie 1450) on avoinna kesäisin heinäkuussa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden kotiseutumuseo Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) kotiseutumuseot paikallismuseot rakennukset rakennusperintö pappilat aitat Pihlajavesi (Keuruu : kylä) järjestöt koulurakennukset Description An account of the resource Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä, jotka kertovat kylän historiasta, maaseudun elämästä ja sota-ajasta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Päätös kansakoulun rakentamisesta kirkonkylään tehtiin Keuruun kirkonkylän koulupiiriläisten kokouksessa 23.3.1896. Samaisessa kokouksessa päätettiin, että rakennuksen tulee olla valmiina ennen syyslukukauden alkua vuonna 1898. Varoja hankittiin siten, että talolliset toivat hirret. Muut aineet ja rakennustyö suorittiin yhteisellä kustannuksella, johon tarkoitukseen käytettiin: " piiriläisten wiinawerorahat ja ruvetaan kokoamaan piiriläisiltä toistaiseksi wiisikymmentä (50) penniä kultakin kunnallisveroäyriltä ja muilta äyrittömiltä kaksikymmentä Wiisi (25) penniä hengeltä." Koulu päätettiin rakentaa Vuoristo-nimiselle paikalle. Koulupiirustusten osalta komitea katsoi parhaaksi ehdotusta No 19. teoksesta "Mallipiirustuksia koulurakennuksia warten maalla", kuitenkin sillä muutoksella, että toiselle opettajalle valmistettaisiin huoneisto, jossa on kolme kamaria ja kyökki. Talon urakoi rakennusmestari Abraham August Kalenius. Rakennustyö alkoi kevättalvella ja varsinainen koulutoiminta alkoi syyslukukaudella 1898. Uuden koulutalon vihkiäiset pidettiin lauantaina 17.9.1898. Juhlassa puhuivat mm. Pastori Schroderus, piiritarkastaja K. Kunelius ja rakennustoimikunnan puheenjohtaja W. Andelin sekä opettaja Roine. Varsinaisia opetushuoneita oli kaksi: toisessa toimivat I ja II luokka, toisessa III ja IV. Niiden lisäksi oli isompi sali, työhuone, jossa myös juhlat järjestettiin. Opettajia oli kaksi, ja he asuivat kumpikin omassa päässään rakennusta. Ensimmäiset opettajat olivat Ludvig Roine ja Anna Kokkonen. Ensimmäisen maailmansodan aikana kouluhuoneet otettiin Punaisen Ristin sairaalaksi. Myös toinen maailmansota aiheutti runsaasti keskeytyksiä koulutyöhön. Sodan kynnyksellä koulunjohtajan tehtävät otti vastaan Martti Haapamäki. Hän marssi kuitenkin sotaan ja sijaisen tehtävät otti vastaan musiikkimiehenä tunnettu veli, Erkki Haapamäki. Martti Haapamäki jatkoi sodan jälkeen koulun johtajana. Hän oli tasapuolinen ja oikeudenmukainen ja paneutui koko sydämestään tehtäväänsä. Hän oli koko toimikautensa ajan koulun johtokunnan ja samoin koululautakunnan sihteeri, sen perustamisesta alkaen. Koulun toiminta alkoi vilkastua samaa tahtia kuin koko kunnan elämänmenokin. Oppilasmäärien kasvaessa ja muiden koulujen sulkiessa oviaan myös opettajakunta lisääntyi. Tilanahtauden vuoksi päätettiin rakentaa uusi, arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelema koulurakennus samaiseen pihapiiriin. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1953. Vanhassa rakennuksessa suoritettiin perusteellinen kunnostus vuonna 1954, jolloin siihen saatiin keskuslämmitys ja kolmesta luokkahuoneesta tehtiin neljä. Samalla rakennuksen toiseen päähän, yläkertaan tehtiin yksi opettajan asunto lisää. Kirkonkylän koulun oppilasmäärä oli vuonna 1969 yhteensä 495. Kaavalla suojeltua rakennusta saneerattiin ja peruskorjattiin 1980-luvun alussa. Koulu toimi säännöllisessä koulukäytössä aina vuoteen 1998 asti, jolloin sen toiminta koulukiinteistönä lopetettiin. Syynä toiminnan lopetukseen oli sisäilman laatuun liittyneet ongelmat, jotka aiheutuivat pääasiassa rakennuksen alapohjan kosteusvaurioista. Keskustan ensimmäisestä kansakoulurakennuksesta kunnostettiin vuosina 2005 - 2007 yhteistyössä kaupungin, EAKR:n ja talkoolaisten kanssa Keuruun ensimmäinen esittävälle taiteelle tarkoitettu tila. Talkootyötä tehtiin korjauksen aikana 11 000 tuntia. Kimaran varauskalenteri täyttyy monipuolisesta kulttuuritarjonnasta ja tapahtumista, kuten konserteista, teatteriesityksistä, kokouksista koulutuksista. Lähteet: Sakari, Aimo 1969: Keuruun satavuotias kansakoulu Rainio, Jussi: Puukoulu, artikkelisarja, Suur-Keuruu 7.9.1990 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulttuuritalo Kimara Subject The topic of the resource Keuruu koulurakennukset kulttuuritalot rakennusperintö puurakentaminen rakennukset Haapamäki, Martti kirkonkylät Description An account of the resource Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kesällä 1778 esittivät kymmenen taloa ja neljä torppaa Pihlajavedeltä pitkään kirkkomatkaan vedoten Keuruun emäseurakunnalle, että heille anottaisiin tuomiokapitulilta lupa oman kirkon rakentamiseen. Matka emäkirkolle oli ja pitkä. Lisäksi siellä vallitsi tilanahtaus ilman pihlajavetisiäkin. Rakentamislupa kuitenkin evättiin, koska kappelikirkon tekeminen olisi edellyttänyt pappilaa ja papin ylläpidosta huolehtimista, mihin ei ollut taloudellisia edellytyksiä. Oman hautausmaan perustamiseen tuomiokapituli ilmoitti ottavansa kantaa vasta saarnahuoneen valmistuttua. Kesäkuussa 1782 Keuruun kirkkoherra Abraham Indrenius nuorempi ilmoitti tuomiokapitulille, että saarnahuone ja hirsiaidalla ympäröity kirkkotarha olivat valmiita. Kirkonkellokin koollekutsumista ja hautauksia varten oli hankittu. Kirkkoherra pyysi lupaa vihkiä saarnahuone jumalanpalvelushuoneeksi. Tuomiokapitulin mukaan lupaa ei tarvittu, koska kyse saarnahuoneesta. Sen sijaan hautausmaa olisi voitu vihkiä. Samalla se kiinnostui siitä, mitä oikein oli rakennettu, kun siinä aita ja kirkonkello Indrenius kertoi rakennuksessa olevan ristivarret etelä- ja pohjoispuolilla, joista jälkimmäinen toimi sakaristona. Länsipäässä oli puolestaan tornihuone viireineen ja kaksi kelloa. Rakennuksessa oli lautaholvi ja siellä oli saarnastuoli, alttari ja penkit. Tuomiokapitulin mielestä kuvauksesta saattoi päätellä, että kyse oli ennemminkin kirkosta kuin saarnahuoneesta, minkä johdosta se antoi kirkkoherralle huomautuksen. Näin pihlajavetiset rakensivat kirkon saarnahuoneen sijasta ilman esivallan lupaa. Saarnahuoneitten tuli olla yksinkertaisia hirsirakennelmia, johon voitiin kokoontua muutaman kerran vuodessa viettämään jumalanpalvelusta. Pihlajavetiset sen sijaan ennakoivat rakennuksella oman kappalaisen saamista ja oman kappeliseurakunnan muodostamista. Rakennusmestariksi saatiin tunnettu kirkonrakentaja Matti Pärnä-Åkerblom, jonka johdolla työt aloitettiin vappuna 1780. Parin vuoden kuluttua kirkko oli valmis. Tornin viirissä on vuosiluku 1780 ja räystäslaudassa rakentajan merkki M. Rakennustyöväki löytyi kylän asukkaista ja rakennusmateriaali saatiin lahjoituksina ja tuotiin paikalle talkoovoimin. Varoja maalaamiseen, lämmitykseen tai urkuihin ei ollut. Kellon kirkkoon lahjoitti vanhan Sällin talon isäntä. Kello haettiin Ruotsista. Pohjakaavaltaan Pihlajaveden kirkko on pitkäkirkko. Siinä on kolmijakoinen tapulimainen länsitorni ja molemmilla sivuilla pienet ristisakaramaiset kylkiäiset. Pohjoispuolisessa ristisakarassa on sakasti, kun taas etelänpuoleinen on osa kirkkosalia. Kirkossa on Åkerblomille tyypillinen kellotornin päälle paanuista rakennettu sipulikupoli. Vuonna 1820 Pihlajavedelle saatiin ensimmäinen oma pappi Anders Gummerus. Vuonna 1844 kirkko todettiin liian pieneksi kasvaneelle seurakunnalle. Seurakunta päätti rakentaa uuden kirkon. Vanhaa kirkkoa käytettiin kuitenkin vielä 25 vuotta, kunnes se sai luovuttaa tehtävänsä Pihlajaveden uudelle kirkolle vuonna 1871. Vanhan kirkon sisältä otettiin surutta rakennusmateriaalia uutta kirkkoa varten. Vain seinät ja ulkokatto jätettiin paikoilleen, samoin kirkon eteisen ja sakastin lattiat. Keuruun kirkkoherra F. H. Bergrothin puuttuminen asiaan esti, ettei kirkkoa purettu kokonaan. Hän toivoi, että vanha kirkko säilytettäisiin muistomerkkinä Pihlajaveden ensimmäisestä kirkosta. Kirkon kohtalo sai huomiota myös muualla, esimerkiksi kesällä 1900 taiteilija Akseli Gallen-Kallela pyöräretkellään pysähtyi Pihlajavedellä ja vieraili autioituneessa kirkossa ja ihastui siihen. Hän arvosteli Pihlajaveden uutta kirkkoa pakinassaan Sunnuntai-lehdessä ja moitti pihlajaveden asukkaita erämaakirkon huonosta kohtelusta. Pihlajaveden vanha kirkko sai ränsistyä rauhassa vuosikymmeniä. 1920-luvulla alettiin vanhaa kirkkoa kuitenkin korjata. Osasyynä saattoi olla myös kirkon saama laaja huomio oman pitäjän ulkopuolella. Vuonna 1931 kirkossa tehtiin vihdoin tarkastus, jossa todettiin kunnostuksen onnistuneen hyvin. Kirkkoa on kunnostettu muutenkin vuosien mittaan. Vuonna 1996 aloitettiin vesikaton kokonaisuudistus. Erämaakirkon yksi erikoisuus on kirkon seinään jääneet ihmisvarjot, ikään kuin muistutuksena vuosisatojen takaisesta kirkkoväestä. Kirkkoa ympäröi kiviaidan reunustama hautausmaa. Hautausmaata käytettiin 1870-luvulle saakka. Lattian alle on haudattu myös jonkun verran. Hautausmaalla on 1860-luvulla nälkävuosina kuolleiden muistomerkki. Kaunista ja arvokasta pyhäkköä käytetään nykyisin lähinnä vihkikirkkona, minkä lisäksi siellä järjestetään konsertteja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pihlajaveden vanha kirkko eli erämaakirkko Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) kirkkorakennukset puurakentaminen 1700-luku Åkerblom-Pärnä, Matti seurakunnat seurakuntalaiset Description An account of the resource Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa. Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haapamäen höyryveturipuisto avattiin vuonna 1988 VR:n entisen halkotarhan alueelle. Ajatus puiston perustamisesta sai alkunsa VR:n työryhmässä, jossa pohdittiin kriisitilanteiden varalle varastoitujen vetureiden kohtaloa. Yhdeksi höyryvetureiden sijoituskohteista nousi Haapamäki. Höyryveturikauden vilkas risteysasema Haapamäki oli menettänyt 1970-luvulla merkitystään rautatiepaikkakuntana rataverkon muutosten ja teknisen kehityksen vuoksi. Kun Keuruun kaupunki kiinnostui vetureista ja niiden matkailuarvosta, valtio lahjoitti kaupungille 70 kriisivarastoitua veturia Höyryveturipuiston perustamiseksi. Höyryveturipuiston toiminnan tavoitteena oli paitsi esitellä höyryvetureita autenttisessa ympäristössä, myös saada paikkakunnalle vetovoimainen matkailukohde. Suunnitelmat puiston rakentamiseksi aloitettiin vuonna 1986. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puiston rakennussuunnitelman ja 8, 7 miljoonan markan kustannusarvion tammikuussa 1987. Puiston maanrakennustyöt alkoivat kevään tultua ja samaan aikaan alettiin järjestellä veturitalleja kriisivetureiden kunnostamista varten. Höyryveturipuiston harjannostajaisia vietettiin huhtikuussa 1988 ja juhlallisia puiston avajaisia 17.5.1988. Alusta lähtien Höyryveturipuistossa järjestettiin tapahtumia, kuten kesäisin Ukko-Pekka -päivät. Puiston tavoitteena oli olla toiminnallinen kohde matkailijalle ja tavoitteet kävijämääristä ja olivat suuret. Haapamäen höyryveturipuiston toimintaa oli kuitenkin vaikea saada kannattavaksi. Toimintaa kehitettiin erityisesti 2000-luvun alussa. Mukaan puiston toimintaan tuli tanssien järjestäminen, viihdekonsertit ja myöhemmin myös caravan -alue. Vuonna 2004 Keuruun kaupunki möi höyryveturipuiston Martin Safarit Oy:lle, jotta puiston toiminta selkeytyisi ja kohdetta voitaisiin kehittää edelleen. Haapamäen höyryveturipuiston lisäksi rautatiehistoriaan voi tutusta Haapamäen veturitallilla. Vuonna 1993 perustettu Haapamäen museoveturiyhdistys ry kunnostaa omistamallaan Haapamäen veturitallilla rautatiekalustoa näytteille ja museoliikenteeseen. Höyryveturipuistoon ja vetureihin liittyy nostalgiaa ja muistoja, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Höyryveturipuistoa ympäröivä Haapamäen rautatieläiskylä on valtakunnallisestikin merkittävä rautatieläismiljöö. Lähteet: Keuruun joulu 1987. Lions-Club, Keuruu. Keuruun joulu 1988. Lions-Club, Keuruu. Rokkonen, Hanne 2004: Mennolippu menneisyyteen. Haapamäen rautatietaajaman paikalliskulttuurin muutokset 1882 - 2002. Opinnäytetyö. Veturiextra 1988, s. 6-7. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen höyryveturipuisto Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset rautatieliikenne rautatiet höyryveturit matkailu matkailukohteet 1980-luku Description An account of the resource Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vanha Keuruu on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas alue Keuruun keskustan ytimessä. Alue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö, joka kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta. Keuruun kirkonkylä ja kaupunki ovat rakentuneet Keuruun vanhan kirkon ympärille. Antti Hakolan rakentama, vuonna 1758 käyttöön otettu Keuruun vanha kirkko on suomalaisen puuarkkitehtuurin helmiä. Vuonna 1892 valmistunut, arkkitehti Theodor Granstedtin suunnittelema Keuruun kirkko edustaa uusgotiikkaa. Kirkon vieressä on Keuruun kotiseutumuseo. Punnosen talo vanhan kirkon vieressä edustaa keuruulaista virkamieskotia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Keuruun pappilamiljöö on upeasti säilynyt kokonaisuus. Vuonna 1813 valmistuneessa Keuruun vanhassa pappilassa voi tutustua keuruulaiseen pappilaperinteeseen. Matkailukeskus Kamanan jykevä kivirakennus on alun perin vuonna 1903 rakennettu kirkkoherran pappilan navetta. Jyväskylän radan valmistuttua Keuruun kirkonkylään saatiin rautatie ja rautatieasema vuonna 1897. Aiemmin rata oli tullut vain Haapamäelle asti. Puuleikkauksin koristeltu arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema Keuruun asema on usein mainittu Suomen kauneimmaksi. Asemasta länteen on koristeellisia entisiä rautatien virkamiesten asuintaloja. Valtatie 23 rakentaminen 1960-luvulla ja Keuruun kehitys muuttivat kirkonkylän ilmettä. Puutaloja purettiin ja niiden tilalle rakennettiin kerrostaloja. Vanhaan maantiehen kuulunut Lapinsalmen silta muistuttaa vuosisatoja käytetyistä kulkureiteistä. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Vanhan Keuruun alue Subject The topic of the resource Keuruu kirkonkylät keskustat rakennettu ympäristö rakennusperintö rakennukset kirkkorakennukset Description An account of the resource Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun seurakunnan järjestyksessä neljäs kirkko rakennettiin Kippavuoren laelle kirkonkylän korkeimmalle kohdalle vuosina 1889-1892. Korkealle kohoava torni muodostaa edelleen yhden Keuruun keskustan tärkeimmistä maamerkeistä. Puhekielessä kirkko tunnetaan myös Keuruun uutena kirkkona erotuksena lähellä sijaitsevasta edeltäjästään Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on uusgoottilaistyylinen punatiilikirkko. Pohjakaavaltaan se on kolmilaivainen pitkäkirkko, jossa on kapea poikkilaiva. Sen eteläpäässä on nelikerroksinen kellotorni, jonka huippu kohoaa 55 metrin korkeuteen. Pohjoispäässä on runkohuonetta matalampi ja kapeampi särmikäs kuoriapsidi, jonka taakse sijoittuu sakaristo. Kirkon suunnitteli Vaasan läänin lääninarkkitehti Theodor Granstedt. Rakennusmestarina toimi Odert Laine hausjärveltä. Rakennustoimikuntaa johti tehtailija, ruukinpatruuna G.A. Serlachius. Aliurakoitsijana toimi muurarimestari Brynolf Collin. Kirkko vihittiin käyttöönsä 3.7.1892. Kirkossa on tehty korjaus- ja muutostöitä 1920-, 1950-, 1980- ja 1990-luvuilla. Niistä arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemat muutokset 1950-luvulla muuttivat kirkon sisätiloja radikaaleimmin. Muutoksella haettiin avaruutta ja vaaleutta. Kirkosta poistettiin etulehterit ja suurten ikkunoiden puitteet, jotka korvattiin isoilla lasipinnoilla. Ikkunat palautettiin entiselleen vuoden 1992 korjaustöiden yhteydessä. Tällöin myös kirkon sisätilat maalattiin ja sieltä poistettiin penkkejä ja kirkon eteiseen tehtiin wc-tilat. Alun perin kirkossa oli 1500 istumapaikkaa, mutta nykyään niitä on noin 1200. Sähköt uuteen kirkkoon saatiin jouluksi 1919, mutta kynttilävalaistus jatkui sähkövalojen rinnalla. Nykyiset kattokruunut ovat vuodelta 1984. Kirkko lämmitys hoidettiin puukamiinoilla 1950-luvulle saakka, minkä jälkeen kirkkoon asennettiin öljylämmitys. Se korvattiin kaukolämmöllä 2000-luvun alkupuolella. Kirkossa on kolme kelloa. Niistä vanhin on tuotu vanhasta kirkosta, yksi saatu lahjoituksena 1900-luvulla ja uusin on tilattu Itävallasta Josef Pfundnerilta 1967. Kirkkoon hankittiin urut vuonna 1902 Ludwigsburgista Etelä-Saksasta Walckerin urkutehtaalta. Urkuihin tehtiin muutoksia vuonna 1960. Ne rakennettiin uudelleen Walckerin henkeä seuraten myös kirkon 100-vuotisjuhlia varten vuonna 1992. Samalla niiden fasadi maalattiin. Nykyään uruissa on 43 äänikertaa, joista 21 on alkuperäisiä, yksi on vuodelta 1960. Kirkon alttaritaulut Ristiinnaulittu ja Getsemane maalasi taidemaalari Eero Järnefelt (1863–1937) vuosina 1889–1892. Niistä ensin mainitun lahjoitti kauppias Edvard Damsten Keuruun kirkonkylästä ja jälkimmäisen maanviljelijä Jokela Haapamäeltä. Kirkko toimii kesäisin tiekirkkona ja sinne on vapaa pääsy. Keuruun kirkko sijaitsee Keuruun vanhan keskustan alueella, jonka Museoviraston on määritellyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY 2009). Lähteet: Knapas, Marja Terttu, Keuruun ja Pihlajaveden kirkot. Suomen kirkot 21. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kirkko Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset Granstedt, Theodor 1892 1800-luku rakennukset tiilirakennukset Kippavuori Laine, Odert Borg, Elsi Description An account of the resource Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Veteraanipuisto sijaitsee Vanhan Keuruun alueella, Keuruun rautatien ja Matkailukeskus Kamanan välisellä puistokaistaleella. Puistoon kuljetaan Kamanan viereisen tien puolelta. P-alue on Kamanan pihassa. Keurusseudun Reserviupseerit ry (60 v) ja Keuruun Seudun Reserviläiset ry (50 v) viettivät yhdessä vuosijuhliaan 14.10.2007. Saamillaan ”onnittelurahoilla” ja omilla säästöillään he päättivät hankkia Keuruun aseman ja Vanhan Pappilan välissä olevaan Veteraanipuistoon Ilmatorjuntatykin, aidon sodanaikaisen Boforsin. Veteraanit olivat usein esittäneet Veteraanipuiston ehostamista jollakin tapaan. Keuruun keskustassa ei ole mitään ”maamerkkiä” varuskuntakaupungista. Ilmatorjuntatykkiin päädyttiin, koska Keuruun asemalla oli suuri merkitys sodan aikana ilmapuolustuksen ja ilmatähystyksen johdosta. Aseman kirkon puoleisella mäellä oli tähystyslava mäntyjen latvaan rakennettuna. Ilmatorjunta hoidettiin konekiväärin avulla. Saavutetut tulokset olivat vaatimattomat, koska aseen tehokkuus oli riittämätön. Myös pappilan navetan katolla oli konekivääri jatkosodan aikana turvaamassa junien kuormausta.. Keuruun asemalta lastattiin sodan aikana juniin yli viisituhatta miestä, 650 hevosta varusteineen sekä muuta materiaalia . Yhteensä kahdeksan pitkää junaa. Nykyään Veteraanipuisto ja aseman seutu liittyy historiallisesti Vanha Keuruu –alueeseen. Edellä esitetyn johdosta päädyimme ilmatorjuntatykkiin, jota niin kovasti sodan aikana kaivattiin, mutta tykkien määrä oli rajallinen ja vieläkin tärkeimpiä kohteita oli runsaasti. Tykki on 40 ITK 38 U, eli 40mm ilmatorjuntakanuuna vuosimallia 1938. Koska Boforsin tykit olivat maailman parhaita , niillä oli kova kysyntä ja saanti vaikeaa. Suomi sai ostaa ko. tykin veljeskansalta Unkarista. Niitä valmistettiin siellä lisenssillä. Siitä tunnus U Veteraanien kirkkopyhänä 21.10. 2007 tykki luovutettiin kaupungin omistukseen muistona itsenäisyytemme 90 v. juhlavuodest ja kiitoksena ja kunnianosoituksena veteraaneille heidän suorittamastaan työstä isänmaan hyväksi. Toimintaa tukivat Keuruun kaupungin ja seurakunnan lisäksi mm. Keski-Suomen Rykmentti. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veteraanipuisto Subject The topic of the resource Keuruu puistot sotaveteraanit muistomerkit muistolaatat toinen maailmasota sodat (tapahtumat) 1939 Description An account of the resource Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Keuruun seurakunta perustettiin Ruoveden seurakunnan kappeliksi vuonna 1628. Aluetta kutsuttiin aluksi Lapinsalmeksi. Seurakunnan ensimmäisenä pappina toimi Axel Teodorikinpoika, joka ennen Keuruulle tuloaan oli toiminut hovisaarnaajana Sigrid Tottin aikana Liuksialan kuninkaankartanossa Kangasalla. Keuruun lisäksi seurakunta käsitti Multian, Pihlajaveden sekä nykyisen Ähtärin pohjoisosan ja Soinin eteläisiä kyliä. Lisäksi siihen kuuluivat Mänttä ja Vilppulan pohjoisosan kylät Kolho ja Loila. Nämä alueet irtaantuivat Keuruun emäseurakunnasta vähitellen 1800- ja 1900-lukujen kuluessa. Pihlajaveden seurakunta palasi kappelina osaksi Keuruun seurakuntaan vuonna 1995. Seurakunnan ensimmäinen kirkko, ns. Pyhän Mikaelin kappeli rakennettiin ennen vuotta 1625 ja purettiin huonokuntoisena vuonna 1656. Samana vuonna valmistui seurakunnan toinen kirkko, joka tunnetaan Vähäkirkkona. Pohjakaavaltaan se oli suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, jossa kuorin lisäksi oli neljätoista penkkiriviä keskikäytävän kummallakin puolella. Kirkkoon rakennettiin kellotapuli vuonna 1745. Kirkkoa käytettiin hautapaikkana 1700-luvun loppuun asti, jolloin purettiin. Keuruun tunnetuin maamerkki ja symboli, Keuruun vanha kirkko on seurakunnan kolmas kirkko. Se on myös Keski-Suomen vanhin kirkko. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1750-luvun alussa, kun edellinen kirkko kävi ahtaaksi ja huonokuntoiseksi. Rakennusmestariksi kutsuttiin kirkonrakentajana jo mainetta niittänyt Antti Hakola Ala-Härmästä. Rakennustarpeet koottiin seurakuntalaisilta. Työt alkoivat vuonna 1756 ja kirkko oli valmis neljä vuotta myöhemmin. Käyttöönsä se vihittiin syyskuussa 1758. 1700-luvun puukirkkoarkkitehtuuria edustavan pitkäkirkon alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Pääsisäänkäyntinä toimii kirkon länsitorni. Runkohuoneen molemmilla sivuilla on runkohuonetta kapeammat ja matalammat kylkiäiset. Niistä etelänpuoleisessa on aumakatolla katettu portaikko sisäänkäynteineen. Pohjoissivun sisäänkäyntinä on kiviportaat. Itäpääty on kolmitaitteinen. Kirkossa on kuvioitu paanukatto. Tornissa ja runkohuoneen itäpään katon harjalla on kapea, paanutettu kärki viireineen. Suurimmat muutokset kirkon ulkoasuun on tehty 1800-luvun alkupuolella. Kirkko laudoitettiin ulkoa vuonna 1819 ja kuoriosan jatkoksi kirkon itäpäähän rakennettiin uusi kahdeksankulmainen sakaristo vuosina 1831-1832. Kirkossa on tehty merkittäviä korjaustöitä myös 1920-luvulla, jolloin kirkko kunnostettiin seurakunnan 300-vuotisjuhlia varten. Korjauksia ja kunnostuksia on tehty myös 1950-luvulla ja 1990-luvulla, jolloin mm. kirkon maalaukset puhdistettiin ja kirkon paanukatto korjattiin. Kirkkosalin koristelu sekä alttaritaulun ja saarnatuolin hankkiminen kirkkoon tulivat ajankohtaisiksi 1770-luvulla. Kirkonrakentajanakin tunnettu puuseppä ja rakennusmestari Matti Åkerblom valmisti kuoriseinälle alttarilaitteen alttaritaulun kehystykseksi vuonna 1776. Saarnastuoli puolestaan on niin ikään kirkonrakentajana tunnetun rakennusmestari Matti Åkergrenin käsialaa vuodelta 1785. Kaksiosaisen alttaritaulun maalasi turkulainen maalarimestari Johan Tilén vuonna 1782. Hän vastasi myös saarnastuolin, lehterinkaiteiden, kuorin sisustuksen, kirkkosalin seinien ja holvin koristelusta. Kirkossa on lisäksi kopiot Kansallismuseon kokoelmiin siirretyistä tauluista. Niistä pienempi esittää Kristusta pesemässä opetuslastensa jalkoja. Mahdollisesti alttaritauluna toimineen teoksen maalasi Johan Backman 1750- tai 1760-luvulla. Suurempi taas on Carl Gustaf Söderstrandin Viimeisestä tuomiota esittävä teos vuodelta 1824. Keuruun vanha kirkko itsessään on innoittanut monia taiteilijoita. Varhaisin kuvaus kirkosta on viipurilaisen majuri A.A.Thesleffin akvarelli kirkosta ja sen lähiympäristöstä Suomen sodan ajalta 1809. Tunnetuin Keuruun vanhaan kirkkoon liittyvä taideteos on puolestaan Akseli Gallén-Kallelan Tyttö Keuruun kirkossa vuodelta 1889. Mallina toimi 17-vuotias Maria Saarinen, myöhempi Raunio, josta tuli myöhemmin kansanedustaja, kun hänet 18 muun naisen kanssa valittiin Suomen ensimmäisen yksikamarisen eduskunnan jäseneksi vuonna 1907. Kirkon ympärillä on vanha, kiviaidalla rajattu kirkkotarha, jossa on kaksi hirsistä läpikäytävärakennusta, toinen aidan etelä-, toinen länsisivulla. Kolmas, kirkon pohjoispuolella sijainnut läpikäytävä siirrettiin ruumishuoneeksi uudelle hautausmaalle. Vanhaa hautausmaata on laajennettu useampaan otteeseen. Nykyisen laajuutensa se sai 1871. Kirkkomaalla on vuoden 1918 sisällissodan valkoisten haudat muistomerkkeineen, talvi- ja jatkosodan sankarihaudat, Karjalaan jääneiden sekä vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistokivet. Vanhimmat säilyneet hautamuistomerkit ovat 1830-1840-luvuilta. Kirkkotarhassa sijaitsee myös pyöröhirsistä rakennettu venetalas, keuruulaisittain koppeli, jossa on aiemmin kirkon sisällä ollut kirkkovene Iso Valkoinen vuodelta 1879. Veneessä on 15 hankaparia ja se on maalattu punavalkoiseksi. Kirkon vaivaisukon, joka esittää 1700-luvun teiniä, teki kuvanveistäjä Eino Räsänen vuonna 1955. Keuruun vanha kirkko on rakennushistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas koko maan mittapuussa. Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla ja se sijaitsee Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi määrittelemällä Keuruun vanhan keskustan alueella. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun vanha kirkko Subject The topic of the resource Keuruu kirkkorakennukset puurakentaminen kirkonkylät 1700-luku Hakola, Antti Tilén, Johan Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun museo Description An account of the resource Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vesistöt ovat olleet Keuruulla tärkeitä kulkureittejä. Kirkkoveneillä tultiin Keurusselän poikki kirkkoon Mäntästä saakka. Keurusselän ensimmäinen höyrylaiva Keuru kuljetti vuodesta 1885 tavaraa, puuta ja matkustajia Kolhosta Mäntän kautta Keuruulle. Kirkkomatkalaisia kuljetettiin sunnuntaisin. Keuru-laivan liikennöinti loppui laivan huonokuntoisuuden vuoksi vuonna 1901. Mäntän patruuna G. A. Serlachius osti siipirataslaiva Elias Lönnrotin Keuruulle vuonna 1890. Laivan oli rakennuttanut Adolf Törngren ja se liikennöi vuodesta 1865 ensin Pyhäjärvellä ja sitten Näsijärvellä. Laivan nimi johtui siitä, että Elias Lönnrot oli toiminut Törngrenin omistamassa Laukon kartanossa kotiopettajana. 80 hevosvoiman höyrykone liikutti 31 metriä pitkää laivaa 20 kilometrin tuntivauhdilla. S/s Elias Lönnrotin tarkoituksena oli kuljettaa Keurusselällä rahtia ja puutavaraa, mutta sunnuntaisin se kuljetti myös kirkkoväkeä pappilan rantaan. Rautatien tultua Keuruun kirkonkylään vuonna 1897 matkustajat ja tavaraliikenne siirtyivät vähitellen kiskoille. Liikenne Mäntästä Keuruulle tehtiin vielä siipirataslaivalla. S/s Elias Lönnrot sai kilpailijan vuonna 1912, kun Kolhon Höyrysaha osti Tähti-nimisen höyrylaivan. Se liikennöi Kolhosta Keuruulle kahdesti viikossa. Vilppulan ja Mäntän seurakuntien itsenäistyminen ja siitä johtunut kirkkoliikenteen väheneminen sekä Keuruu-Kolho maantien valmistuminen olivat lopullisia iskuja Keurusselän laivaliikenteelle. S/s Elias Lönnrot romutettiin Mäntässä vuonna 1926. Jäljelle jäi vain ruori, joka kuuluu Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmiin. Keuruulla heräsi 1980-luvun alussa ajatus Elias Lönnrotin palauttamisesta Keurusselälle. Laivan dieselmoottorilla varustettu kopio valmistui Valmetin Laivateollisuus Oy:n telakalla Turussa. Laiva tuotiin maanteitse Keuruulle ja se alkoi liikennöidä kesäkuussa 1986. Ahtolan satama on laivan kotisatama. Tänään m/s Elias Lönnrot on tärkeä osa Keuruun matkailuelämää. Lähteet: www.vanhakeuruu.fi Tuomi-Nikula, Jorma 1986: Elias Lönnrot, Suomen viimeinen siipirataslaiva. Keurusprint. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Siipirataslaiva Elias Lönnrot Subject The topic of the resource Keuruu laivat vesiliikenne Keurusselkä risteilyalukset vesistöt 1800-luku 1900-luku Serlachius, G. A. Kolho (Mänttä-Vilppula) Mänttä-Vilppula henkilöliikenne tavaraliikenne Description An account of the resource Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Pekanniemi on arkkitehti Laila Niemiojan kirjailija Olavi Paavolaiselle suunnittelema huvila. Talo on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki. Kiviselän Mustasalmen rantaan vuonna 1949 valmistuneen klassillisen tyylikkään huvilan tunnusmerkkejä ovat mm. aumakatto, pilarien varaan rakennettu ja liuskekivin verhoiltu kaunis kuisti, sekä pyöreä makuuhuoneen ikkuna. Sisustukseltaan huvila edustaa 1940 - 50 -lukujen sisustustyyliä. Kalliolle tehdyn talon henkeä vaalii monipuolinen puutarha. Keuruulla ollessaan runoilija, klassikoiksi nousseitten matkakertomusten tekijä, radioteatterin johtaja ja tyyliniekka Olavi Paavolainen (1903 - 1964) rentoutui nauttien luonnosta ja puutarhanhoidosta. Paavolainen myös kirjoitti Keuruulla valmiiksi sotapäiväkirjansa Synkkä yksinpuhelu. Vuosien 1949 - 1964 kesinä Paavolaisen vieraina Pekanniemellä oli lukuisia aikakauden kulttuurihenkilöitä. Huvila on ollut pitkään yksityisessä käytössä. Se avattiin kesällä 2017 ensimmäistä kertaa yleisön nähtäväksi ammattitaitoisen oppaan johdolla. Huvila ja puutarha ovat avoinna sopimuksen mukaan. Lähde: www.pekanniemi.fi Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pekanniemi - Olavi Paavolaisen kesähuvila Subject The topic of the resource Keuruu Paavolainen, Olavi Niemioja, Laila 1940-luku huvilat vapaa-ajan asunnot kirjailijat rakennusperintö rakennukset Description An account of the resource Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto. Date Created Date of creation of the resource. 2021 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kiehtovaa vanhaa Keuruuta Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria rakennusperintö kulttuurihistoria Description An account of the resource Kokoelmasta löydät tietoja Keuruun kulttuurihistoriallisista kohteista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Rautatie saapui vihdoin Keuruun kirkonkylään, kun Jyväskylän rata valmistui vuonna 1897. Aiemmin Keuruun asema oli sijainnut vuodesta 1883 Haapamäellä. Keuruun rautatieasema rakennettiin rautatiehallituksen arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukaan V luokan asemaksi. Asemarakennuksen runsas koristelu ja kansallisromanttiset piirteet ovat tyypillisiä rakennusajalle ja Granholmin suunnittelemille rautatierakennuksille. Asema on säilynyt alkuperäisessä asussaan. Nykyään se on yksityiskäytössä. Viehättävä asema on usein mainittu Suomen kauneimmaksi. Asemaa ympäröi ajan tavan mukaan asemanpuisto hiekkakäytävineen ja istutuksineen. Puistoalue on sittemmin pienentynyt muun muassa valtatie 23 rakentamisen vuoksi. Rautatieaseman läheisyydessä sijaitsee aseman makasiinirakennus sekä entiset asemapäällikön ja ratamestarin talot. Ne muodostavat aseman kanssa rakennushistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden. Keuruun asemamiljöö on osa Keuruun vanhaa keskustaa. Lähteet: Äijälä, Niina 2011: Keuruun keskusta. Rakennusinventointiraportti. Keski-Suomen museo. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun rautieasema Subject The topic of the resource Keuruu rautatieasemat rakennusperintö kulttuuriympäristö puurakentaminen Granholm, Bruno 1800-luku Description An account of the resource Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vilkas Haapamäki kärsi 1940- ja 1950-luvuilla asuntopulasta. Työtä riitti ja paikkakunnalle saapui paljon työväkeä erityisesti Pohjanmaalta. Sellainen sanontakin oli, että Haapamäki on lehtimäkeläisten Amerikka. Moni rautatieläisperhe asui alivuokralaisena jopa rautatievaunuissa. Useita parakkeja rakennettiin eri puolille asemankylää väliaikaisiksi asunnoiksi. Heinosen talojen ja Miljoonatalon lähelle radan varteen Tervamäelle päin rakennettiin monen parakin kokonaisuus, joka sai haapamäkisten suussa nimen Korsukylä. Esimerkiksi vuonna 1952 Korsukylässä oli kahdeksan parakkia. Yhdessä parakissa asui kaksi perhettä. Parakit olivat varsin kevytrakenteisia ja talvella kylmiä. Pihassa oli ulkorakennuksia ja viljelypalstoja. Korsukylä hiljeni 1960-luvulla ja rakennukset purettiin. Perheille oli siihen mennessä löytynyt paremmat asunnot. Myös omakotitalotontteja saatiin. Tammikuussa 1950 Haapamäelle valmistui moderni ja näyttävä 4-kerroksinen rautatiehenkilöstön asuintalo asemankylälle radan läheisyyteen. Paikalla oli ennen ollut eräänlainen kaatopaikka, jonne VR:n jätteet oli viety monttuun. Talo käsitti yhteensä 24 asuntoa kahdessa rapussa. Piirustukset olivat ajan rautatieläistalolle tyypilliset ja samanlaisia kerrostaloja on muillakin rautatiepaikkakunnilla. Huoneistoja oli kahdenlaisia: pienempiä, joissa oli huone alkoveineen, keittiö ja kylpyhuone sekä suurempia useamman huoneen asuntoja erkkereineen. Talossa oli myös kellarikerros ja talonmiehellä oma asuntonsa. Huoneistoissa oli puuhellat ja koko taloa lämmitettiin puulla. Polttopuuta sai ostaa halkotarhalta. Talon vesivaraaja osoittautui liian pieneksi. Talonmies sai usein moitteita, kun lämmin vesi loppui tuon tuosta vaikka kattilaa kuinka lämmitti. Isoa kivirakennusta alettiin kutsua Pyramidiksi eli Pyrkaksi. Huoneistoista 13, A-rappu, oli varattu liikennepuolen henkilökunnalle. Konepuolen henkilökunnalle oli varattu 11 huoneistoa, B-rappu. Asukkaat valittiin talousosaston johtajan päätöksellä ja nimet ilmoitettiin paikallislehdessä. Pyramidi oli pitkään paremman väen talo. Rataosaston väkeä ei taloon otettu ennen kuin 1970-luvulla. 2000-luvulla talo hiljentyi, mutta on vielä muistuttamassa Haapamäen kulta-ajasta. Alustavia suunnitelmia tehtiin myös toisen samanlaisen talon rakentamiseksi, mutta se ei koskaan valmistunut. Asuntopula alkoi helpottaa, kun omakotitalotontteja kaavoitettiin Pihlajaojalle, Kumpulammelle, Heikintielle, Siirantielle ja Hakatalot Hakatielle. Näissäkin rakennuksissa oli usein yläkerrassa vuokralaisia. Lainaakin saatiin sukkelammin maksettua vuokratulojen avulla. Haapamäen rautatieläistaajamassa jälleenrakennuskauden avainhenkilö oli VR:n rakennusmestari Väinö. E. Lehtinen. Häntä kutsuttiin mestari Lehtiseksi, erotukseksi maalari Lehtisestä eli Viljo Lehtisestä. Topparoikan miehet olivat antaneet mestari Lehtiselle lisäksi lempinimen Leivän isä. Luonteeltaan mestari Lehtinen oli kansan mies. Kun hän kertoi vakavalla naamalla värikästä tarinaa, kuulija ei voinut olla varma, mentiinkö kuitenkin liioittelun puolelle vai pysyttiinkö totuudessa. Haapamäellä on kymmeniä mestari Lehtisen piirtämiä taloja. Lehtinen oli mukana myös rakennusvalvonnassa lähtien siitä, mistä perustusten hiekka haettiin ja millaista sen tuli olla. Hän auttoi myös rakennustarpeiden hankinnassa aikana, kun kaikesta oli pulaa. Mestari Lehtisen asiantuntemus oli tarpeen myös kunnallistekniikan toteuttamisessa Haapamäellä. Muun muassa vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen 1950-luvulla oli VR:n ja kunnan yhteistyötä ja mestari Lehtisellä oli hankkeessa tärkeä rooli. Esimerkiksi vuonna 1953 rakennusmestari Lehtinen toimi Haapamäen rakennussuunnitelma-alueen lautakunnan puheenjohtajana, sihteerinä ja rakennustarkastajana, yhtäaikaisesti. Tuohon aikaan VR:n rakennuksetkin pidettiin kunnossa. Mestari Lehtisellä oli kolmen kirvesmiehen ja kahden maalarin porukka, jotka korjasivat ja kunnostivat VR:n asuintaloja ja liikennepuolen rakennuksia. Näin paikat pysyivät edustavina kovassakin käytössä vilkkaalla risteysasemalla. Kysymyksiä keskustelun tueksi: 1. Millaisia erilaisia asuinpaikkoja tekstissä mainitaan? 2. Tammikuussa v. 1950 valmistui hieno kerrostalo. Minkä se sai lempinimeksi? 3. Miten taloa kuvataan ja miten sitä asutettiin? 4. Haapamäellä oli tuohon aikaan useita Lehtisiä. Keitä he olivat ja miten heitä kuvataan tekstissä? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pyramidi, Korsukylä ja ilmiöitä jälleenrakennuskaudelta Subject The topic of the resource Haapamäki (Keuruu) rautatieläiset rautatievirkamiehet jälleenrakentaminen asuminen asunnot Lehtinen, Väinö. E kunnallistekniikka kerrostalot omakotitalot 1940-luku 1950-luku muistelu muistot kokemuskerronta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula. Date Created Date of creation of the resource. 2020 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Sota-aikana ja pitkään sen jälkeen oli pulaa kaikesta. Kaikki ne, jolla vähänkin oli mahdollisuutta, viljelivät itse osan ravinnostaan. Haapamäen rautatieläiskylän talojen pihamailla oli perunapelto, sipulipenkki, juurikasvimaa, mansikkamaa ja marjapensaita. Monella perheellä oli kanoja, monella myös lehmä. Kesällä hankittiin possu, lihotettiin sitä hartaasti ja syksyllä se sitten teurastettiin ja syötiin. Lampaitakin pidettiin villan takia. Talveksi ne vietiin hoitoon maatiloille ja käytiin talkootöissä talossa lampaiden ylläpitoa vastaan. Sodan myötä Haapamäelläkin tarjottiin perheille viljelypalstoja. Niitä oli ainakin Pihlajaojalla ja Korsukylän alueella. Pihlajaoja kaavoitettiin sittemmin asuintonteiksi. Haapamäen yhteiskoulun opettaja Selma Cajanuksella oli talonsa ympärillä runsas puutarha. Selmalla oli myös kanoja ja kalkkunoita. Yhteiskoulun oppilaiden oikopolku kulki Selman omistamien kahden rakennuksen välistä ratapihalta yhteiskoululle. Joskus matkaan tuli vauhtia, kun kalkkunat hätyyttelivät koulukkaita. Niin lähtemättömän vaikutuksen kalkkunat tekivät, että ne ilmestyvät kuulemma uniin vielä vuosikymmenien päästä! Marjojen keruuseen lähdettiin pienestä pitäen. Puolukoita kerättiin ja niitä säilöttiin survottuna isossa saavissa. Sitä taas säilytettiin aitassa tai muussa ulkorakennuksessa. Talvella survos jäätyi ja siitä hakattiin petkeleellä puolukkaa vaikkapa puolukkapuuron tarpeeksi. Mustikkaa kerättiin ja siitä keitettiin mehua, jota säilytettiin kellarissa. Tuoreita marjoja syötiin ja tehtiin mustikkapiirakkaa. Mustikoita myös kuivattiin odottamaan myöhempää käyttöä. Marjojen noukkiminen toi monelle perheelle lisätuloja. Lapsetkin olivat mukana marjaretkillä, jonne saatettiin pyöräillä useita kilometrejä ja tulla monen mustikkaämpärin kanssa kotiin. Moni muistaa Kutoja-Lempin eli Lempi Winstenin, joka nimensä mukaan kutoi haapamäkisille paitoja, sukkia ja housuja. Hän myös keräsi marjoja ja möi niitä. Metsissä kasvoi myös sieniä. Harvat keräsivät sieniä ruoaksi, vaikka niiden käyttöön kursseilla yritettiinkin kannustaa. Karjalaisten tulon myötä sienien käyttö ruokana alkoi vähitellen tulla kaikille tutuksi. Suolasienet, kantarellit ja korvasienet kelpasivat myös myytäväksi. Rautatieläisperheet olivat tärkeää työvoimaa Haapamäen maatiloille. Talkooväki oli perunanpanossa, lantunharvennuksessa, kitkemässä, heinäpellolla, elonkorjuussa ja perunannostossa. Talkooväki sai palkakseen ruoan talossa. Palkkana saattoi myös olla vaikkapa perunoita, leipää, jauhoa tai maitoa. Talkooväki piti hyvänä talkoopaikkana sellaista, jossa sai ruokaa mahansa täyteen ja vielä leivän kainaloon. Toista taloa pidettiin hyvänä talkoopaikkana, koska siellä sai aina voita leivän päälle. Sota-aikaan oli työvelvollisuus. Rautatieläisten vaimot olivat tärkeää työvoimaa maatiloilla, joilla kärsittiin työvoimapulasta miesten ollessa rintamalla. Sodan aikaan kaikki oli kortilla. Kansanhuolto säännösteli kaikkea. Kansanhuoltotoimisto sijaitsi Keuruulla ja kerran viikossa sieltä tultiin Haapamäen Suojalle ja pistettiin toimisto pystyyn sinne. Kansanhuollon sihteeri oli Lauha Ahoranta. Hänellä oli muutama apulainen. Kansanhuoltopäivänä voi yrittää neuvotella korttiannosten korottamisesta tai anoa korttia vaikkapa kenkien hankintaan. Silloin oli paljon väkeä kylällä ja moni pahalla tuulella, kun haluttua muutosta korttiannoksiin tai ostolupaa ei tullutkaan. Tyhjästä oli Kansanhuollonkaan paha antaa. Maatiloilla oli luovutusvelvollisuus eli oman käytön yli jäävä osa tuotteista piti luovuttaa valtiolle. Kotitarvemyllyjä pistettiin kiinni. Rottakohan niiden lukot sitten söi, kun ne kuitenkin toimivat. Kerran eräs muori oli ilmoittanut kansanhuollolle, että hänellä oli lammas ja karitsa. Tosiasiassa karitsoja olikin kaksi. Tarkastaja saapui paikalle. Muoria jännitti, mahtoiko toinenkin karitsa määkäistä ja paljastaa asian oikean laidan. Muori alkoi pahoitella tarkastajan reikäisiä ja huonoja lapasia ja niinhän siinä kävi, että tarkastaja sai uudet lapaset ja muorilla oli yksi lammas ja yksi karitsa. Haapamäen rautatiesolmun läpi matkasi sota-aikana ja vielä 1950-luvun alussa paljon karjavaunuja. Lehmiä oli tarpeen lypsää asemalla pysähdyttäessä. Lypsytaitoiset rautatieläiset saivatkin lypsypalkakseen maitoa, mikä oli tietysti tiukkana aikana hyvä palkka. Myös evakkojunien lehmiltä saattoi pyytäjä saada maitoa. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Miten sota-aikana ja pula-aikana selviydyttiin? Mistä kaikkialta ruoka tuli? 2. Metsän antimet ovat olleet tärkeitä. Mitä sieltä kerättiin? 3. Tekstissä puhutaan talkoista. Mitä ne ovat? 4. Millainen oli hyvä talkoopaikka? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Sodasta, sadosta, säännöstelystä ja talkoista Subject The topic of the resource Keuruu rautatieläiset sota-aika säännöstely talkoot elintarvikkeet maatilat sadonkorjuu marjanpoiminta lehmät karjanhoito kansanhuolto muistelu kokemuskerronta muistot Haapamäki (Keuruu) 1940-luku 1950-luku Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 2020 Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat sota-ajan säännöstelyä ja rautatieläiskylän elämää silloin, kun kaikesta oli pulaa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Vähäväkisten osuusliike r.l. perustettiin kirkolle v. 1904 ja se jatkoi toimintaansa vain vuoteen 1909. Sen hallituksen jäsenenämainitaan mm. suutari Evert Hillman Ampialasta. Asunnalle osuuskauppa tuli vuonna 1916 entisen yksityiskaupanpaikalle. Emil Jussila oli ensimmäinen pitkäaikainen myymälänhoitaja. Hän oli poikamies ja olisi mielellään riijannut Taavettilan Aunea. Kun Aune sitten meni naimisiin Sarkarannan kanssa, sanoi Jussila, - nyt minä osaan lähteä, kun Aune meni naimisiin. Mustalahti oli radan muutostöiden aikaan hoitajana, hän piti sitten Kalettomalla yksityiskauppaa. Muita myymälänhoitajia olivat Nuuttila, Hippi, Niemelän Hugo, joka kaatui sodassa, Pukkilan Ossi ja vaimo, Rantamoijanen, noin 1947-50, Kerttu Jussila, 1950-53. Kerttu riiasi Linnan Heikkiä, jonka vaimoksi myöhemmin tuli. Hänen lomalla ollessaan pojat tekivät jekkua ja suurensivat Heikin kuvan Kertun makuuhuoneen seinälle. Myöhemmin pitkäaikaisena myymälänhoitajana kaupan lopettamiseen saakka olivat Poikoset, jotka rakensivat oman talon tien vastakkaiselle puolen ja pitivät siinä sitten postia. Kaupparakennuksen tontteineen ostivat Esteri ja Urho Kuokkanen. <h3>Mäki-Matti, Huttula</h3> Kyläläisten toivomuksesta pidettiin Tammiaholla Ruorasten luonakolmikymmenluvun lopulla kaupan perustava kokous, jossa mm. Arvi Riutta oli läsnä. Osuusliike Mäki-Matti osti Tönön tilan Puustin Augustilta, joka muutti Ekolaan ja pyysi sille uuden rakennuksen rakennuslupaa. Jostakin syystä sitä ei myönnetty, vaan talo piti korjata, tosin se jouduttiin korjaamaan aivan kivijalasta asti uusiksi. Ensimmäinen myymälänhoitaja oli Kalervo Varja Helvi-vaimonsa kanssa. Varjat muuttivat sitten noin vuonna 1947 Petäjävedelle. Huttulan kauppa oli merkittävä marjojen, voin ja riistan välittäjä ennen sotia. Seuraavia myymälänhoitajia olivat mm. Hellä Piilo, Ritva Metsälä os. Pekkanen, Sulo Suomalainen ja Unto Meronen. Kaupan loputtua Metsälät ostivat talon Mäki-Matilta ja möivät sen sitten Onni Koskiselle. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Osuustoiminnalliset liikkeet Subject The topic of the resource Keuruu kauppa kauppiaat osuusliikkeet kylät 1900-luku muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Ludvig Ampialan kauppa</h3> Huttulassa nykyisen Ostamon vanhassa rakennuksessa on perustettu vuonna 1902, jolloin maakauppias Ludvig Ampiala sai luvan harjoittaa kauppaa. Kauppa toimi huolimatta erinäisistä vaikeuksista lähes yhtäjaksoisesti 1940-luvun puoleen väliin saakka. Sinne mentiin sisään koulun puoleisessa kulmassa olevasta ovesta ja varsinaisen myymälähuoneen takana oli konttorihuone. Kauppiaina olivat Ludvig Ampialan lisäksi mm. Mäilä, joka tunnettiin varsinaisena laskukoneena, jonka päässälaskutaitoa monet kokeilivat. Kun hän lähti makasiinista hakemaan tavaraa, hän ajoi asiakkaat ulos. Mäilä lähti Huttulasta, kun osuusliike tuli. Mikko Tiilikainen oli kauppiaana juuri sotien alla, samanaikaisesti hänellä oli jo kauppa Asunnallakin. Vuosina 1940-1944 kauppiaana oli Heikki Takala. Sotien jälkeen kauppiaana oli Koivukankaan perhe, heidän hoidossaan oli myöskin posti. Hänellä oli suhteita Ruotsiin, koska muistetaan hänen tuoneen Riitta Ampialan viisivuotiskakun koristeeksi sisarusten näkemän ensimmäisen appelsiinin. Appelsiinista annettiin lapsille maistiaisia, -- ei ollut hyvää, ainakaan Leenan mielestä. Koivukankaat muuttivat pois alkuvuodesta 1947. <h3>Asunnan yksityiskauppa</h3> Kasper Ampialan muistin mukaan sen olisi perustanut Juho (Janne) Asunta ennen Petäjävedelle muuttoaan. Kauppiaina muistetaan Kondratjef, Surakka ja Kälvi, jonka vaimo oli Lietun tyttäriä. Hänen puotipoikanaan oli mm. Aati Nikkaanmäki, joka myöhemmin hoiteli Halmemäessä veljenpoikansa Juho Halmelan kauppatavaroitten myyntiä Juhon mentyä Jukoperälle. Lapsia Kälvillä oli Semmi, Herman, Aili, Sylvi ja Maija, joka myöhemmin Einar Raiskilan vaimona hoiteli Asunnan postia. Samalla paikalla oli myöhemmin osuuskauppa. <h3>Rajalan kauppa</h3> Rajalassa oli iso tupa ja kaksi kamaria, joista toinen oli kylmä ja sitä Rajalan Mari vuokrasi kaupaksi. Mari piti myös eräänlaista kahvilaa, keitti kurpakkata, kahvia, järven takaa tuleville hevosmiehille. Rajalan sekatavarakaupan kauppiaina muistetaan Mantelan Esko ja Helinin Jalmari, Ampin Kalle ja Kummun Eino, heidän aikanaan oli Lauri Laaksonen puotipoikana, Pekosen Erkki ja Jokelan Yrjö. Sitten tuli kauppiaaksi 1927 Mikko Tiilikainen, jonka vaimo oli Villin tyttäriä Petäjäveden Rajalta ja Pajalan Marin os. Nikonen Petäjäveden Penkkalasta, sisaren tytär. Heillä oli myöskin Villissä kauppa. <h3>Asunnan kahvilat</h3> Asunnalla oli samaan aikaan toiminnassa kolmekin kahvilaa. <h3>Tiilikaisen kauppa</h3> Tiilikaiset rakensivat oman kaupparakennuksen tien toiselle puolen noin v. 1935. Se rakennettiin Villin maalta kaadetuista puista, jotka Kaura-Tauno siellä veisti, hirret lastattiin Huttulassa junaan ja tuotiin Asunnalle. Tämä rakennus jäi pikitien teon yhteydessä maantien alle, mutta sitä ennen oli v. 1954 rakennettu uusi asuin- ja kaupparakennus, jossa toiminta jatkui aina vuoteen .... saakka. Mikko Tiilikainen oli kotoisin Uhtualta Kuittijärven kylästä ja tuli kauppamieheksi Keski-Suomeen, kiertäen hevosen kanssa myymässä kankaita ym. Hänen äitinsä, joka myöskin tuli Asunnalle oli kova kalastaja, Mikon sisar Anni oli Asunnalla puotityttönä. Puotityttöjä oli eri puolilta Keski-Suomea mm. Jämsänkoskelta ja Saarijärveltä. Vanhaan kaupparakennukseen tuli sähkö Taavettilan sähkölaitoksesta. Kauppa avattiin kello kahdeksan ja se oli auki iltakuuteen, vanhan tavan mukaan asiakkaita varmaan kolisteli ovella sulkemisajan jälkeenkin. Ennen sotia tavara tuli etupäässä Jyväskylästä Ruthin tukusta rautateitse. Sokeri tuli valkoisessa kangassäkissä, joille oli monenlaista käyttöä jälkeenpäin. Wilsonin pinta oli Amerikasta tuotua sian silavaa, jossa oli mukana kamaraa. <h3>Halmemäen kauppa</h3> Halmelan Juho piti käsikauppaa kotonaan ja siirtyi siitä sitten Jukoperälle kauppiaaksi kolmikymmenluvulla. Setä Aati, joka jäi jatkamaan myyntiä, arveli, että kylläpähän se lähti sen kaupan kautta mottimehtään. <h3>Halmelan kauppa</h3> Juho Halmela vaimonsa Tildan kanssa perusti tultua Jukojärveltä. Halmelan kaupassa oli pitkään sekä posti, että puhelinkeskus, Tilda piti myöskin kahvilaa. <h3>Rantakiven kauppa</h3> Piti opettaja Matti Lassilan rouva 1930-luvulla. <h3>Taavettilan kauppa</h3> Piti kauppias Reinonen. Huonoina aikoina kauppiaan oli tapana joskus sanoa, että emäntää pitää halata, halasi kanssa ja pisti salaa jotakin harvinaista taskuun. <h3>Pömpelin kauppa</h3> Kallio-Huttulasta radan yli vievän tien varressa, Viitasen ylikäytävän luona oli Pömpeli-niminen asumus, ratapölkyistä radanmuutostöiden aikaan vähän paremmin rakennettu mökki, jossa muutostöiden rakennusmestari Kaarlo Paasivuori asui, myöhemmin hän muutti perheineen Lietoon. Paasivuoren vaimo oli tarmokas nainen ja piti kauppaa pihaan laudoista rakennetussa varastossa. Paasivuoren emäntä oli "tuurikas akka". Aamuisin kauppaostoksille lähtiessään hän hyppäsi hitaasti ylämäessä kulkeneeseen junaan, kerrankin osui viimeisen vaunun hantaakiin ja piti siitä tiukasti kiinni. Levon, Niemelän Esteri oli kaupassa siellä palveluksessa. Aino Piilo muistaa lapsena käyneensä siellä, Hinkkaperältähän oli paljon käytetty polku suoraan Ojalan ja Huttulan kautta sinne. Porapoikana rautateillä olleen Väinö Eran, silloisen Dahlbergin tehtävänä oli aamuisin hakea pysäkiltä Paasivuoren posti. Yhtenä aamuna Paasivuori oli vihainen, kun posti oli myöhässä, mutta syynä oli ikävä tapaus Saarijärvellä. Kouluun tulossa olleet Kalle Viitanen ja Osmo Björkkilä oikaisivat jään poikki ja se petti. Tönöltä haettiin keksi, Mikko oli keväisin Pengerjoella uitossa. Kallea ei kuitenkaan ehditty elävänä saada ylös. Myöhemmin 1920-luvulla Pömpelissä asui kuuromykkä pariskunta, jonka lapsi vanhempiensa iloksi oppi puhumaan. <h3>Vehkomäen kauppa</h3> Kurikaisen eli Kaivoksen poika Hinkkaperältä Gideon Roos piti sitä isänsä lähdettyä Ameriikkaan, ehkä vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä. Hänen vaimonsa oli Rauha Honkanen, myöhemmin Puustin Juljuksen Rauhana tunnettu ja Kuuliaisen Hildan sisar. Gideon lähti perheineen Pohjanmaalle, josta Rauha sitten palasi Puustille. Vehkomäen kaupalta lähtenyttä polkua sanottiin Konvehtitieksi, koska sitä myötenhän ne karamellit oli haettava. <h3>Saloksen kauppa</h3> Huttulassa aivan Petäjäveden puolella, kaupasta ei muuta muisteta kuin että Maria Nikonen, joka avioitui myöhemmin Eemeli Pajalan kanssa Asunnalle, oli kauppiaalla piikomassa tyttönä. Taavettilan isännän muistikirjassa mainitaan usein esimerkiksi tupakkaa tuodun Salokselta 1880-luvulla. <h3>Sepänmäen kauppa</h3> Seppä Albinus Sallmen perusti kaupan Sepänmäelle siinä vaiheessa kun Ludvig Ampialan kauppatouhuille kävi huonosti. Kauppa sijaitsi aivan tien vieressä olleessa vanhassa rakennuksessa, jossa oli kaksi kamaria ja pitkä hirsieteinen, josta meni ovi isompaan kamariin, jossa ei ollut muuria ja jossa kauppa oli. Aune Saarinen muistaa siellä myydyn tavanomaisia yleisimpiä tarvikkeita, mutta juhannuksena tilattiin limonaadiakin. <h3>Tervatehtaan kauppa</h3> Konttoristi Jalo Dahlbergilla, myöh. Karivuo, oli kauppa Tervatehtaan konttorirakennuksessa kolmikymmenluvulla. Karivuon veli oli Huttulassa ratavartijana ja hänen poikansa Väinö kävi Huttulassa kesällä 1990 Virtasen Hilman luona. Dahlbergin kaupassa oli myyjänä Urrian Saara koulunsa lopetettuaan. <h3>Villin kauppa</h3> Tiilikaiset pitivät Villissä kauppaa samanaikaisesti Asunnan kaupan kanssa. <h3>Aholan kauppa</h3> Petäjäveden puolella Urrian tien varressa. Oli toiminnassa vielä 1950-luvulla. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yksityisiä kauppaliikkeitä Subject The topic of the resource Keuruu kylät kauppa kauppiaat kyläkaupat Ampiala, Ludwig tervatehtaat 1900-luku muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien yksityisistä kauppaliikkeistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Erkki Taipale, Taipaleen talon nuorempi poika oli kulkukauppiaana 1900-luvun alkupuolella. Asui myöhemmin Asunnalla tyttäriensä ostamassa talossa. Erkki Taipale oli vähän taikauskoinen, jos häntä vastaan tuli ensimmäiseksi aamulla nainen, hän ei lähtenyt eteenpäin, vaan palasi tekemään uuden lähdön. Erkki sanoi, -- tule istumaan mosselon päälle. Erkki Pekonen, myöskin Taipaleesta, mutta multialaista sukua, hän oli lyhytaikaisesti kulkukauppiaana. Lumppu-Aleksi, kulki huonolla hevosella, jota pihaa ajaessaan kohteli kuin parempaakin oritta, kielteli ja komensi ikäänkuin se olisi jaksanut ryöstää juoksuun. Lumppu-Aleksi keräsi lumppuja ja möi allakoita, hänellä oli kaulassa rinkelinaru, josta antoi lapsille syötäväksi. Jukka-Aapo, osti jouhia ja eläinten rakkoja, toimi muutenkin kauppiaana. Hirvi-Iiska Liesperältä kulki hevosen kanssa ja möi peltiastioita ym. Iiskan oli tapana sanoa, hilikku piikki, tarkoittaen kaksikymmenviisipennistä, siitä tuli tapa sanoa: " Hilikku piikkiin, sano Hirvi-Iiska." Peurasen Tauno kiersi ensin käsikärryllä ja sitten autolla aina 1970-luvulle asti. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kulkukauppiaat Subject The topic of the resource Keuruu kylät kulkukauppiaat kulkukauppa muistelu muistot kokemuskerronta Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä kiertäneistä kulkukauppiaista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Herpmanin poikien juhla</h3> Ampialan mäellä pidetyn Herpmanin poikien juhla kesti kolme päivää ja ilmeisesti oli tähän asti mittavin kylällämme. Patsaan perustuksen valmistaminen aloitettiin jo edellisenä syksynä, työnjohtajina olivat Jeremias Nieminen ja Kalle Saxberg Keuruulta, varsinaisena rakennuskesänä Ampialassa oli kortteeria parhaillaan kymmenen miestä, oman kylän miehiä oli sekä palkallisina, että etenkin talkootyössä mukana. Kasperin muistin mukaan nimismies Sarkkila oli "taloudenhoitajana" joka kävi maksamassa palkat. Kerralla palkkoja maksettiin 27 000 markkaa, mikä on jäänyt erityisesti mieleen kun samana vuonna hankittu Willys, joka oli niitä paremman luokan autoja, maksoi saman verran. Oli laskettu, että vapaaehtoisen talkootyön arvo oli saman verran. Patsashankkeen maine ja ilmeisesti myös tilipäivän päivämäärä oli levinnyt suuremmallekin alueelle, koska pirtuautokin trokareineen osui paikalle. Kerrottiin, että palkat menivät sen auton mukana. Ostajina oli paikallisia ja muualta työssä olleita. Kieltolain ajalta muistettiin, että kerran levittivät poliisit piikkimaton oletettujen trokareiden tielle Halmemäessä, mutta saivat vesiperän. <h3>Iltamat</h3> Ampialan kylän yhteisten juhlatilojen puutetta korvasi erinomaisesti Ampialan heinälato, joka sijaitsi aivan tien vieressä ja oli käytettävissä alkukesän juhlissa aina heinän ajoon saakka. Järjestäjinä olivat aina kolmikymmenluvulta 1950-luvun puolivälin maihin asti Keuruun maatalousnaiset, Hinkkaperän pienviljelijäyhdistys, Jukoperän ja Isojärven vierailevat yhdistykset. Ampialan iltamien alku johtunee suurelta osalta siitä, että Toini Ampiala oli kolmikymmenluvun alusta aina 1950-luvulle Keuruun maatalousnaisten puheenjohtajana ja että talo oli harjoittelutilana, jonka vuoksi vieraampaakin nuorisoa, etenkin kesäaikaan oli seudulla. Maatalousnaisilla oli talvisaikaankin toimintaa, pidettiin ompeluseuroja ja kursseja, joille tuli väkeä Ruotemäen-, Asunnan-, Heinäperän ja Ampiaiskylän alueelta. Iltamilla oli erittäin suuri menestys, ladon seinät pullistelivat ja osa oli pellon reunoilla, vaikka joskus sattui niinkin, että iltamamatkaan vietetty aika venyi niin, että viimeinen valssi soi, kun juhlijat saapuivat paikalle. Jossakin vaiheessa iltamia oli lähes joka viikko, aikaisemmin muutaman kerran vuodessa. Iltamaperinne päättyi joskus 1950-luvun puolivälissä, jolloin kerran olivat Keuruun Soittajapojat ainakin nuoren tytön mielestä juhlien vetonaulana. Soittajista muistettiin Pohkalan, Asunnan veljekset Petäjävedeltä. Kummun Kyösti nuorena poikana soitti yksistään. Saviojan Leo ja isänsä Aapo soittivat viululla ennen sotia. Halla-Viine, jos sattui olemaan paikalla, soitti "välipaloja". Kerran kun pidot loppuivat normaalisti, jatkettiin Pirtin tienhaarassa tanssia vielä pari tuntia Viinen säestyksellä. Korpiset tanssivat viimeksi kahdestaan, Edla Korpinen on vielä kahdeksankymmenvuotiaana innokas tanssija hirvipeijaisissa. Joskus oli tiellä tarjoiluakin, tarjottiin ruskeata juomaa, jotakin parempata, joka maistui tyttöjen suussa pahalta. Joku sano, "tuoss' on Pirtin kaivon vettä, otapas siitä ja se piru olikin pontikkaa". Ohjelmaakin oli, nurkassa oli esirippu sinisestä kankaasta, joka viritettiin rautalankojen varaan. Kerran esiintyi näytelmässä Ampin Saida vastapelureinaan Uudentalon Yrjö ja Alangon Siiri sekä Marttisen Vieno, Saida potkaisi jotakin rekvisiittaan kuulunutta esinettä ja se putosi yleisön puolelle, mutta Vieno osasi pelehtiä siinäkin ja haki sen häkkyrän pois, se oli jokin valokuvaussemmonen olevinaan. Uudentalon Yrjö oli hyvä näyttelemään. Iltamia pidettiin myöskin Ampialan riihessä. Runonlausuntaa esittivät ainakin kerran Heinämäen tyttäret. Kerran juhlan piti karjatalouskerho ja ohjelma oli siihen liittyvää. Ruotemäen Ilmi, nykyinen Mäkelä, oli tervehdyspuheiden esittäjä ja häneltä homma kävi. Alangon tyttäret, Vehkomäen isäntä ja monet muut muistetaan ohjelman esittäjinä. Kerran taas oli lato täynnä yleisöä ja penkiksi tehdyt rakennelmat pettivät, ei muuta kuin lankku lattialle ja siihen istumaan, mutta joillekin ehti siinä tulla jo ruhjeita, joita juhlaillan muistoksi pitkään paranneltiin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja juhlista ja iltamista Subject The topic of the resource Keuruu kylät juhlat iltamat juhlapaikat järjestöt Sarkkila, Ilmari muistomerkit näytelmät kansansoittajat muistot muistelu kokemuskerronta 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Issued Date of formal issuance (e.g., publication) of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Talvikilpailuja</h3> Ampialan mäellä oli hiihtokilpailuja ainakin vuosina 1936-1938 ja 1947-1948. Palkinnot kerättiin ja paras sai yleensä hopealusikan. Ampin Saida sai hopealusikan 1936, seuraavana vuonna hän jäi toiseksi Alangon Siirin voittaessa. Isoahon Arvidilla oli kolme poikaa, joita isä kuljetti hiihtämässä, samana päivänä Lauri-poika voitti ensin Ampialassa ja sitten illemmalla Isojärvellä. Lauri kilpaili muuallakin. Ampista Isoaholle oli hyvä mäki, johon pojat myöhemmin tekivät "töyssyjä", että tytöt eivät enää voineet laskea. Kilpailuissa oli tavallisten hiihtäjien sarja ja kovemmille menijöille omansa. Ennen sotia seudulla oli kilpahiihtäjiä mm. Kalliomäen Arvo, Alangon Uuno ja Vehkomäen Olavikin yritti, mutta ei pärjännyt, Kalliomäen Jaakko oli hyvä juoksija, mutta lopetti sitten saarnamieheksi ryhdyttyään. Kalliomäen Arvo oli Salpausselällä nuorten sarjassa kerran neljäs ja piirinmestaruuksia hän voitti useita. Haavoituttuaan sodassa hän osallistui invalidien otteluihin. Arvo kertoi, että hän ensin aamulla hiihti Keuruulle kilpailuihin, tuli kotiin ja lähti illalla suksessa Petäjävedelle iltamiin. Työpäivinä oli ensin oltava töissä metsässä ja iltapäivällä kilpailuihin hiihtämään. Kilpailijoina olivat kaikki, jotka kykenivät ja joilla oli sukset. Iltamia ei järjestetty, mutta joskus oli taloissa, esimerkiksi Länkelässä, tanssit. Kerran tulivat Kasper ja Vehkomäen Olavi Veikkolan hiihdoista. Olavi sanoi, nyt mennään meille, siellä on hernekeittoa uunissa. Veikkolassa oli ollut tanssitkin, joten syöminen sattui aamuyölle ja maistui hyvältä. Keitto oli aika suolaista, että maanantaipäivän janotti niin vietävästi. Mäenpää oli yleensäkin nuorten mieleinen paikka, talossa oli omia lapsia ja Iida-emäntä tykkäsi nuorista, veljensä Hannes, koko kylän nuorison "eno", peuhasi lasten kanssa. Mäenpää ja Taipale olivat kokoontumispaikkoja, johon Kummunperältäkin asti nuorisoa tuli. Kerran olivat vesisotasilla Taipaleen tuvassa, niin täti kantoi vettä ja pumppasi sitä kaivosta. Turkulainen vieras tyttö ei osannut varoa, vaan kastui niin että täytyi lainata vaatteet. Tuvassa asui tuolloin kortteeria leimuumiehiä. Kerran Kasper ja Pekosen Kalle istuivat käyttämättömässä suuressa tuvassa Taipaleessa, niin iso käärme tuli tuvan nurkasta ja mateli lattian poikki. Kalle sanoi, antaa käärmeen mennä, ettei se hänelle mitään tee. Taipaleen mäellä oli kovasti käärmeitä, puretun tuvan alla näkyi käärmeen kieppejä kovasti, kun kävivät katsomassa. Asunnan työväenyhdistys järjesti hiihtokilpailuja, jotka noin vuonna 1936 voitti Saida Ampi Metsäs-Eetin tekemillä suksilla. Voitosta innostuneena Eeti sanoi heti Saidalle, että minä teenkin sulle paremmat sukset, oikein kilpasukset. Sotien alla Saida voitti kiertopalkinnon kirkkaan tarjoilukannun, mutta kun se ei ollut silloin paikalla, se jäi saamatta sodan vuoksi. <h3>Ampiaiskylän ja Isojärven kyläottelu</h3> Isojärven nuorisoseura lahjoitti vuonna 1946 kiertopalkinnon Isojärven ja Ampiaiskylän välillä kilpailtavaksi. Ampiaiset ottivat seuraavana vuonna asunnaiset avuksi ja voittivat. Viimeisen kerran pokaali oli kierrolla vuonna 1950 ja on nyt Riihimäessä Martin voitettua. Kilpailuissa oli lajeina korkeus, kuula, kiekko ja 1500 metrin juoksu. 1500 metrin juoksu juostiin seurantalolta Mattilaan päin, muuten kilpailtiin urheilukentällä. Korkeushypyssä Roope Ampiala voitti ainakin kerran, 1500 metrin juoksijoita olivat Sammalis-Unto ja Stickin Yrjö. Yrjö oli Kannokon Veeran poika ja menestyi suuremmissakin kisoissa, hän meni rautateiden palvelukseen Poriin myöhemmin. Yrjö vei vaimokseen Ampialasta karjakon, yleensä on todettu, että Ampialan karjakoilla oli hyvä menekki avioliittomarkkinoilla. Kiekonheittäjänä tunnettiin Martti Riihimäki. Isojärven Seurantalolla oli illalla iltamat, jossa palkinnot jaettiin. <h3>Kesäkilpailuja</h3> Isojärven kylän soutukilpailuihin osallistui ainakin Maire Mäkinen naisten sarjaan. Asunnan kylän soutukilpailuja järjesti 1930-1940-luvulla työväenyhdistys. Ampiaiskylän polkupyöräkilpailuja oli 1930-luvulla, järjestäjinä kylän omat ihmiset. Reitti kulki Ampialasta Asunnallle, Keuruulle, Multialle ja takaisin Ampialaan. Kilpailusta ilmoitettiin etukäteen latojen seinissä. Osallistujia olivat mm. Mutkan Yrjö, Longin Vilho ja Väinö Rekilästä, Alangon Uuno ja Matti, Mursusen Heimo, Kalliomäen Arvo, Harjun Ville, joka myöhemmin kaatui sodassa ja oli Harjun Eenokin tyttären poika, joka oli kasvattina Uudellatalolla, sekä Ruotemäkiset. Parhaana vuonna oli ainakin 11 lähtijää, silloin kun Ampialan Kasperkin oli mukana kilpailussa. Mutkan Yrjö voitti kiertopalkinnon, koska hän voitti kilpailun joka kerta. Kiitolaukkakilpailuja järjesti suojeluskunnan ratsuosasto. Ratsumestari Tanskanen oli järjestäjänä ja kilpailuun saivat osallistua muutkin kuin ratsuosaston miehet ja hevoset. Parhaita olivat Leppämäen Veltus ja Tolpan Heikki Hummalla. Veltuksen kilometriaika oli 1.22. Asunnan kylällä oli soutukilpailuja 1930-luvulla. Osallistujana mm. Aholan Erkki. Järjestäjänä oli työväenyhdistys. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kilpailuja ja urheilua Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä kilpailuista ja näyttelyistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Subject The topic of the resource Keuruu kylät urheilukilpailut hiihto yleisurheilu soutu kilpapyöräily työväenyhdistykset suojeluskunnat muistot muistelu kokemuskerronta 1900-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h3>Asunnan pienviljelijäyhdistys</h3> Asunnan pienviljelijäyhdistys toimi sotiin saakka vetäjinään mm. Anselm Laaksonen, Edmund Thum, Matti Mäkinen ja Iida Mäenpää. Yhdistys järjesti kursseja, kokouksia ja iltamia sekä hankki yhteisiä koneita mm. heinänsiemenen kylvökoneen, pehkumyllyn, pyöritettävän pellavaloukun ja peruna-auran. Iltamiin kannettiin myytäväksi suuressa kuparisessa kattilassa rusinasoppaa. <h3>Heinäperän pienviljelijäyhdistys</h3> Heinäperän pienviljelijäyhdistyksen perustajina ja innokkaina vetäjinä olivat mm. Kirsti ja Antero Nieminen ja Eila Kalliomäki. Perustamiskokous pidettiin Lehtolassa 4.4.1954. Jo ensimmäisessä kokouksessa johtokunta velvoitettiin suunnittelemaan kuivurin hankintaa. Ensimmäisen toimintavuoden lopussa jäseniä oli kunnioitettavat 63 henkeä. Vielä 1980-luvun puolivälissä maksaneita jäseniä oli 16, mutta sen jälkeen jäsenmaksuja ei ole kerätty. Yhdistys piti tupailtoja, kursseja ja kokouksia. Toimintaan kerättiin rahaa mm. leipomalla arpajaisvoitoksi täytekakku tupailtoihin. Vuoden 1955 toimintakertomuksessa Unto Lahtikallio, silloinen sihteeri, kertoo järjestetyn kolmet tanssit Ampialan ladolla ja pikkujoulu Härkösessä. Kuivuria varten otettu 100 000 mk:n laina maksettiin loppuun, joten nopeasti on lainasta päästy. Mielenkiintoista yhdistyksen toiminnassa on ollut kiinnostus muun ohella metsänhoidon opiskeluun jo viisikymmenluvulla. Suurin hanke oli yhteisen kuivurin rakentaminen Heinämäen kupeeseen suurelta osin talkootyönä. Monia muitakin yhteisiä koneita oli käytössä, kangaspuut, perunankylvökone, sokerijuurikkaankylvökone, jota käytettiin myös lantun kylvössä, sirkkeli, perunannostokone ja heinänsiemenenkylvökone. Kun pienviljelijäyhdistyksen naiset tekivät munkkeja iltamiin noin vuonna 1956, he pyysivät Aution Mikkoa, jolla oli moottoripyörä, tuomaan silloista ruokaöljyä, R-öljyä, kaksi litraa. Mikko meni apteekkiin ja toi risiiniöljyä. Naiset eivät kuitenkaan paistaneet siinä munkkejansa. Heinäperän pienviljelijäyhdistyksen toiminta hiljeni väestön vähennyttyä ja ikäännyttyä. Viimeiset kokousmerkinnät ovat vuodelta 1966. <h3>Ampialan sonniyhdistys</h3> Ampialan sonniyhdistykseen kuului vuodesta 1928 useampia taloja, joiden navetoissa sonni oli vuoron perään hoidettavana. Toiminta oli tärkeätä karjanjalostustyötä, koska yhteisesti voitiin hankkia hyväsukuinen sonni. Esimiehenä toimi Yrjö Ampiala. Sonniyhdistyksen nimissä pidettiin monia kilpailuja, iltamia ja opintokerhoja. <h3>Muisteltuja kursseja ja juhlia</h3> Hautalassa järjesti pienviljelijäyhdistys noin vuonna 1929 kaksiosaisen kurssin, jonka tarkoituksena oli edistää kasvisten käyttöä kurssin sisällöstä päätellen. Keväällä oli ensimmäinen osa, puutarhakurssi, jonka aikaansaannosten valmistukseen keskittyi syksyinen ruoanvalmistuskurssi. Puutarhakurssin ohjaajana toimi Lyyli Ollila, joka oli syntynyt v. 1904 ja asunut Riihimäessä ennen muuttoaan Ruotsiin. Kurssilla tehtiin komposti ja kylvettiin kasveja Hautalan kasvimaahan. Hautalan perhe hoiti kasvimaan kesän aikana ja siitä on otettu valokuvakin, samoinkuin kurssilaisista. Syksyllä ohjaajana oli karjalainen Asta Jussila ja kurssin kesto kymmenen päivää. Ruokia valmistettiin kasviksista mm. kaali- ja porkkanapiirakkaa, sienipullia, joissa ei ollut yhtään lihaa. Päätökseksi järjestettiin iltamat työväentalolla, jossa ohjelmana oli opettajan keksimiä, nykysanastossa sketsejä, kurssikronikka, porkkanapiirakkaa myynnissä sekä lopuksi tanssia. Kronikasta muistettiin seuraavia värssyjä: Ohjaajana oli Jussilan Asta, tuolta kaukaa Karjalasta ja kurssitalost' oli Mäkisen Hanna, eipäs tähän värssyyn muita panna. Jokaisella on omansa ja minulla myös sitä Saidamme lauleli työss', mutt' Tildan mielestä "Rakas Augustin", se parhaiten meni mukihin. Hyvin ne ruoat riittivät, ja vieraat meitä lähtiessään kiittivät. Riihimäessä järjestettiin vuonna 1936 ruoanvalmistuskurssit, joilla oppilaat oli jaettu eri työryhmiin ja päivän aluksi pidettiin teoriatunti, jonka aikana selvitettiin tehtäviä töitä. Eri ruokalajeista muistettiin mm. hapanleipävanukas ja vaniljakastike, munkkirinkilät ja takassa keitetty ruispuuro sekä erilaiset kaaliruoat. Kurssipäivinä saivat kyläläiset käydä maistelemassa ruokia maksua vastaan ja heille myytiin munkkeja. Astioina oli kiertävät kurssiastiat. Kurssin päätökseksi pidettiin juhlat, jotka vetivät Riihimäen suuren tuvan täyteen, vaikka tanssiakaan ei ollut. Ohjelmassa oli pyykkipolkka ja arvauskilpailu, jossa esitettiin pantomiimin tapaan arvattavaksi ensin kirjain ja lopuksi koko sana esimerkiksi kotitalous. Kummulla oli sekä leipoma- että juustontekokurssi. Taavettilassa oli 1920-luvulla kymmenpäiväinen karjatalouskurssi, jonka opettajana oli Meeri Civill. Päättäjäiset pidettiin myöskin Taavettilassa ja tanssittiin tuvassa. 4H-kerholla oli keittokurssi Asunnan talossa ja Syrjärannassa säilykekurssi. Taavettilassa opeteltiin umpioimaan 1950-luvulla. Hirvenlihaa oli jälleen alettu saada ja se haluttiin valmistaa muulla tavoin kuin suolaamalla. Syrjärannan ompelukursseilla vuonna 1954 oli opettajana Penttinen, taisi kestää pari viikkoa ja päättäjäisetkin pidettiin. Härkösessä oli puutyökurssi 1910-luvulla. Samassa talossa oli myös kiertävä puutyökoulu, jonka opissa mm. Mikko Härkönen teki Härköseen huonekalut. Ampialan karjatalouskurssista 1920-luvun lopulla on myöskin valokuva. Taavettilassa järjestettiin 1930-luvulla suuret päivälliset, joihin tuli koko Keuruun kerma. Valmisteluihin osallistuttiin koko kylän voimalla, Rajalan Marialta lainattiin korkea kukkamaljakko. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Yhdistystoimintaa ja kursseja Subject The topic of the resource Keuruu kylät järjestötoiminta järjestöt maatalous karjatalous juhlat iltamat kurssit ruoanvalmistus maatalouskoneet 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien pienviljelijäyhdistyksestä, sonniyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä kursseista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Suojeluskunnan kyläosaston vetäjänä toimi Antti Sarkaranta, Taavettilan isäntä. Ampumaratoja oli parikin, toinen vanhan radan päässä Kamppiperällä ja toinen Heinsuolla. Kyläosaston miehet pitivät omia harjoituksiaan ja sen lisäksi osallistuivat kirkonkylän suojeluskunnan toimintaan. Kylän poikaosaston toimintaa johtivat Uuno Alanko ja Arvo Kalliomäki. Keuruulla toimi ns. ratsastava suojeluskuntaosasto, jonka miehiä ja hevosia oli myös Asunnan-Ampialan kylältä. Alangon Uuno ja Tolpan Heikki olivat sotaväessä ratsujoukoissa, samoin monet muut. Siitä johtui, että tänne perustettiin ratsuosasto. Ratsuosastoon kuului kylältä hevosia Ampialasta kaksi, toista ratsasti Maunuahon Arvi ja toista Kasper, Taavettilasta ja Huttulasta, Tolpan Heikki Jukojärveltä kuului myös hevosineen. Harjoituksia pidettiin kirkolla ja kerran oli Häkkisissä kolmipäiväisetkin harjoitukset. Hautuumaan kankaalla oli kaviourat, missä Stewen, aluepäällikkö, äkseerasi. Harjoitukset olivat täysiä sotaharjoituksia, oli olemassa hyökkäävä osastokin. Kerran kuukaudessa pidettiin tavallisesti harjoitukset, sen lisäksi olivat pitempiaikaiset leirit. Saarijärvellä oltiin yhteisissä harjoituksissa, esimerkiksi Kasper Ampiala oli suojeluskunta-alokkaana kaksiviikkoisilla kursseilla, mutta ilman hevosta. Kolkanlahdessa, nykyisen metsäkoulun alueella niitä pidettiin vanhan venäläisen sotaväen kasarmeissa. Suojeluskunta piti myöskin paraateja kirkolla, niihin osallistuivat etunenässä hevoset. Ratsuväellähän oli yleensä komea univormu, kuten Kasperillakin alokkaana Ypäjällä, mutta suojeluskunnassa ratsuväen erotti ainoastaan ratsuhousuista. Ampialasta ratsuosastossa oli Hurun-Luru ja Kipin-Kapin. Huttulasta oli Lusu, joka kaatui sodassa Antti Sarkarannan ratsuna ja jolla Alangon Uuno ratsasti kiitolaukkaa. Kerran Jyväskylässä, kilpailussa, jossa Leppämäen Suomenennätys-Veltus voitti, Ossi Ampiala ratsasti kiitolaukkaa Lusulla, joka ihan viimeisessä kurvissa ryöstääntyi, hyppäsi sementtijyrän ylitse ja Ossi putosi männikköön. Pahemmin siinä ei käynyt, mutta palkintoakaan ei tainnut tulla. Kiitolaukkakilpailut ajettiin Ampialan kylällä Alangosta Moisioon kilometrin matkalla. Tolpan Heikki voitti Hummalla, Järvenpään Tauno ajoi Pirkuleella, Maunuahon Arvi ajoi mustalla Hurun-Lurulla lusikan, mutta Kasper hävisi Kipin-Kapillaan, vaikka harjoituksissa aina voitti. Kasperi sanoi, että "se tamma ryppyili, kun sitä yleisöä oli siinä tien molemmin puolin". Kilpailut järjesti paikallinen suojeluskuntaosasto ja siihen saivat halukkaat ulkopuolisetkin osallistua. Asuntajärven jäällä oli ainakin yhdet kilpa-ajot, mutta toisella kerralla taisi tulla jäälle liikaa vettä. Vuosittain järjestettiin ns. prosenttihiihdot, joilla pyrittiin kilpailemaan toisten suojeluskuntaosastojen kanssa paremmuudesta. Niihin ottivat osaa myöskin lotat. Hiihtoreitti alkoi aina joko Taavettilasta tai Huttulasta ja kiersi Heinäperän kautta. Matkan varrella Heinämäessä tarjottiin kahvit ja päätepisteessä Huttulassa tai Taavettilassa keittoa, jonka talot tarjosivat lottien avustuksella. Ainakin kerran oli Huttulassa ollut lihakeittoa tarjoilemassa lotta Esteri Lappi. Matkan varrelta saattoi liittyä mukaan, koska kotiinhan oli kuitenkin takaisin hiihdettävä. Suojeluskunnalla oli eri puolilla ampumaratoja, esimerkiksi Riihimäen Heinsuolla, jossa tehtiin oikein kolmelta sivulta hirsistä suolla täytetty patteri ja sadan viidenkymmenen metrin päässä oli ampumataulut. Niilo Järvenpää voitti usein ampumakilpailuja ennenkuin menetti silmänsä perunakoneen kiven päällä kallistuessa ja kalikan osuessa silmään. Ampialan kylällä Ampinkydöllä oli myöskin ampumarata. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Suojeluskunnan kyläösaston toiminnasta Subject The topic of the resource Keuruu kylät suojeluskunnat kilpailut ratsastus ammunta hiihto muistelu muistot kokemuskerronta hevonen 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä Keuruulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnan-Ampialan alueen työväenyhdistysten alkutaival sujui varmaan melko kitkatta, koska mm. Anselm Laaksonen ja Evert Hillman olivat toimineet Keuruun Työväenyhdistyksen johtoelimissä sen alkuaikoina. Asunnalle perustettiin alkuun kirkonkylän alaosastona toiminut yhdistys vuonna 1905, Ampialaan jo sitä ennen vuonna 1903. Oma talo Asunnalle saatiin Syrjärannan talon maalle melko pian perustamisen jälkeen. Kapinan aikana se oli sotavankien sijoituspaikkana. Toiminnan alkuvaiheissa olleen suurlakon aikana Asunnalle oli perustettu myöskin suojelukaarti, joka piti harjoituksia, äksiisiä, muisteli kymmenvuotiaana pojannaskalina serkkunsa Yrjö Ampialan mukana ollut Ossi Ampiala. Toimivia jäseniä olivat mm. Matti Mäkinen, Anshelm Laaksonen, Juho Nikkainmäki-Rantalehto perheineen, Emma Lempinen ja Semmi Hakala. Työväenyhdistys järjesti talollaan tilaisuuksia, jotka liittyivät aatteelliseen toimintaan, mutta hyvin paljon myöskin yleisiä tilaisuuksia, joilla saatiin hankituksi varoja toiminnan ylläpitämiseen. Huomattavaa on, että Asunnan työväentalo on ainoa yhdistyksen omistama talo alueellamme, muut toimivat jäsentensä kodeissa ja kouluilla, joissa tuohon aikaan ei saanut poliittisia tilaisuuksia ja kokouksia järjestää. Kiertävät näytelmäseurueet ja myöhemmin elokuvat toivat vaihtelua ja suuren maailman tuulahduksia syrjäkylälle. Naapuriyhdistykset tekivät vierailuiltamia, joihin vastattiin. Työväenyhdistyksellä oli urheiluseura "Koetus", joka piti kesäjuhlia ja urheilukilpailuja. Keuruun Toverien historiikissa mainitaan, että se on perustanut alaosaston Asunnalle, johon on liittynyt 40 jäsentä. Toverit antoivat toiminnan käynnistämiseen avustusta 1000 mk, mutta siitä huolimatta todetaan, että alaosasto toimi vain kolmen vuoden ajan. Työväenyhdistyksen, niinkuin monen muunkin yhdistyksen toiminta laantui 1960-luvulla. Taloa tarjottiin Keuruun Työväenyhdistykselle ostettavaksi, kaupasta ei tällöin tullut mitään. Talo myytiin huutokaupalla v. 1971. Se siirtyi kuitenkin myöhemmin Keuruun Työväenyhdistykselle. Ampialan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903, sen yhteyteen järjestäytyi torppariosasto vuonna 1912. Huttulan työväenyhdistys perustettiin vuonna 1911. Koska sillä ei ollut omaa taloa, se toimi jäsenperheiden kodeissa Valkeisaholla, Puustilla, Ojalassa ym. Suurempia tilaisuuksia järjestettiin talojen tuvissa, esimerkiksi Iso-Huttulassa ehdolla, että puhvetin tulot annetaan koulukeittolan hyväksi. Hyvin usein kokoonnuttiin Ojalan suuressa tuvassa, jossa asui tuolloin Lintosen perhe, Hinkkaperän asukkaat kuuluivat myöskin samaan yhdistykseen. Toimivia jäseniä olivat Sallmenien perhekunta, Albinus Sallmen oli pitkään rahastonhoitajana, Lahtiset Otto ja Hilda, Haukiniemiset, Puustit ja monet muut. Piristysruiskeen toiminnalle antoi sekä Asunnalla että Huttulassa vuonna 1917 Suomen Tie - ja Vesirakennusliiton osastojen yhtyminen yhdistyksiin. Huttulassa toimi 1940-50-lukujen vaihteessa Naiset mukaan-yhdistys, jolla varmaan oli Mäki-Matin tuki takanaan, koska sen järjestämissä tilaisuuksissa, esimerkiksi Saarisen ja Sojakan ladoilla Pekka Puupää ja Pätkä. Muistin mukaan vetäjinä toimivat Liida Niiles ja Aune Saarinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Työväenyhdistykset Asunnalla, Ampialassa ja Huttulassa Description An account of the resource Teksti kertoo Asunnan, Ampialan ja Huttulan työväenyhdistysten toiminnan pääpiirteitä Keuruulla 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Subject The topic of the resource Keuruu työväenyhdistykset kylät työväentalot urheilu- ja liikuntaseurat muistelu muistot kokemuskerronta Date Created Date of creation of the resource. 1991 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/170f8720b67436e747d2553aff8f98ce.pdf 8d7d9e9632a67ebc69a6e6eb06f7bf1d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Rakennuskulttuuria Keuruulla Description An account of the resource Keuruun keskustan rakennusten vaiheita ja historiaa Artikkeli Teeemateksti jostakin aiheesta. Tätä aineistotyyppiä voi käyttää aina kun tekstin muoto ei vaadi muuta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ensimmäisen tarina. Keuruun kirjastorakennus 20 vuotta. Subject The topic of the resource Keuruu kirjastot kirjastorakennukset 1990-luku rakennushankkeet Hyvämäki, Eero Description An account of the resource Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan. Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä varten, joka oli esillä kirjastossa marras-joulukuussa 2019. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Rokkonen, Hanne https://www.keuruunveraja.fi/files/original/dca039cef2fba5ff5d91cc31c90b037e.jpg a743ee2cd52ac55e329281e5ece09f13 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Villalapaset ovat perinteiset käsineet arkeen ja juhlaan. Itse kehrätystä langasta kudotut, kirjotut lapaset olivat myös arvokas lahja. Kansallismuseon kokoelmista löytyy perinteiset keuruulaiset lapaset, joiden tekijäksi mainitaan Iina Jokinen Haapamäeltä. Lapasissa on harmaalla pohjalla riveittäin mustia ja punaisia tasavartisia ristejä. Rannekkeessa on mustia pystyraitoja. Punainen oli perinteisissä käsitöissä suojaava väri. Myös ristikuviolla ajateltiin olevan suojaavaa merkitystä. Lapaset tulivat Kansallismuseon kokoelmiin Suomalaisen Marttaliiton käsinenäyttelyn jälkeen. Näyttely pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1929. Näyttelyn tarkoituksena oli esitellä vanhoja käsinemalleja ja elvyttää niiden valmistusta. Näyttelyssä kolmannella palkinnolla palkittu Iina Jokinen oli kertonut, että kotona kehrätystä langasta kudottujen lapasten malli oli perua hänen isoäidiltään. Ristikuvioituja keuruulaisia lapasia lienee siis käytetty jo 1800-luvulla. Ristikuvioidun keuruulaisen lapasen ohje on mukana Osakeyhtiö Neoviuksen vuonna 1950 julkaistussa Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä –julkaisussa. Siinä se on esitelty lyhytvartisena miesten lapasena. Suu oli tehty lyhyeksi nahkaisten rukkasten mallin mukaan. Kintaan ohje sovellettuna tämän päivän tarpeisiin on julkaistu myös Anna-Karoliina Tetrin neulekirjassa Perinteiset lapaset. Myös valkopohjaiset sinisellä kuvioidut lapaset on esitelty Neoviuksen ohjekirjassa vanhoiksi keuruulaisiksi naisten lapasiksi. Ne on koristeltu runsaasti sinisillä pienillä kirjokuvioilla ja polveilevilla viivoilla. Myös nämä lapaset otettiin Kansallismuseon kokoelmiin Marttaliiton käsinenäyttelyn jälkeen. Lapasten tekijä on haapamäkinen Eeva Ilmonen. Lähteet: Lapasten, kintaiden ja sormikkaiden näyttely ja kilpailu. Emäntälehti: Martta-yhdistyksen äänenkannattaja. Nro 12/1928 s. 40. Marttojen käsinenäyttely. Emäntälehti: Martta-yhdistyksen äänenkannattaja nro 4/1929 s. 116–118. Torppa, Lempi 1950: Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä. Helsinki: Neovius. Tetri, Anna-Karoliina 2014: Perinteiset lapaset. Vantaa: Moreeni. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ristejä ja polveilevia viivoja. Keuruulaiset lapaset. Subject The topic of the resource Keuruu lapaset kintaat käsityö (toiminta) kirjoneuleet Jokinen, Iina käsityömallit asusteet neulonta Haapamäki Ilmonen, Eeva Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista. Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ensimmäinen Huttulan tervatehdas sijaitsi Keski-Suomen historian ja Aune Saarisen muistin mukaan Salokankaalla Lemettilän maalla jo vuonna 1889. Toisen tehtaan perusti Ludvig Ampiala yhdessä Kustaa Lindqvistin kanssa. Myöhemmin sen nimeksi tuli Huttulan Terva- ja Tärpättitehdas. Laskulomakkeita ja etikettejä on Iso-Huttulassa tallessa. Tehdas sijaitsi Saarijärven rannassa vanhan maantien varressa lähellä Petäjäveden rajaa. Paikalla on vielä jäljellä Tervatehdas -niminen kesäpaikka, jonka päärakennus on tervatehtaan rakennuksia. Rakennuksia oli varsinaisen tehdasrakennuksen lisäksi valkoiseksi maalattu konttorirakennus, jossa oli myöskin asunto ja suuri vaja, navetta, varastorakennus, jonka yhteydessä asunto, asuivat mm. Valkoset. Kustaa Lindqvistin ja Ludvig Ampialan epäonnistuttua liiketoimissaan tervatehdas joutui vuonna 1910 Kuosmaselle, jolla oli myöskin Keuruun kirkolla liiketoimintaa. Huttulassa asuneista voitaneen tähän mennessä kuuluisimmaksi sanoa tehtailija Kuosmasen tytärtä Mirjamia, joka oli tunnettu filmitähti. Muita Kuosmasen lapsia olivat Aino Kupias, Valion johtajan vaimo Jyväskylässä, Osmo, Jorma ja Ahti. Huttulan tervatehtaalla oli erittäin merkittävä asema työllistäjänä, koska se tervaksien noston lisäksi välitti myös puutavaraa ja halkoja. Tervatehtaan pihaan toivat monet kauempaa esim. Koskenpäältä junalle tulijat hevosensa hoitoon. Konttorirakennuksessa oli konttoristi Jalo Dahlbergilla (Karivuo) kauppakin, myöhemmin hän avioitui Urrian Siirin kanssa. Tervatehdas paloi ennen vuotta 1928, mutta rakennettiin uudelleen, toisen palon, 7.7.1937, jälkeen sitä ei enää rakennettu uudestaan, mutta muissa rakennuksissa asui perheitä, joiden työmaana olivat etupäässä alueen metsät. Asunnan tervatehdas perustettiin vuonna 1920 Hietalahteen eli Pumppurantaan, kuten sitä veturien vesipumpun vuoksi sanottiin. Samassa oli myöskin tiilitehdas. Myöhemmin tervatehtaan paikalla poltettiin hiiliä neliskulmaisissa, muuratuissa ja valetuissa pötsissä. Havanne kertoo tervatehtaan palosta v. 1922: "Tislatti tärpättiä, apumies meni katsomaan myrskylyhdyn valossa ja siilo se räjähti." Ruodemäessä poltettiin hautatervaa vielä sotien jälkeen ja myytiin taloihin käyttötervaksi omiin astioihin. Veikko Ruodemäki kertoi syksyllä 1990, että tervahaudan paikka oli vakituisesti samalla paikalla Ruodemäestä sydänmaalle päin. Hautaa varten otettiin syksyisin siinä kaksisataa kantoa ylös. Käytettiin vanhoja tervaskantoja, joita oli sydänmaalla paljon. Kanto sai olla kaadetustakin puusta jäänyt, mutta sen tuli olla hitaasti kasvaneesta puusta, että siitä tuli paljo tervaa. Tuoreet ja pian kasvaneet kannot lahosivat. Kannot otettiin irti ampumalla, Veikko oli laturina. Rautakangella lyötiin reikä alle ja kaadettiin kloraattia, niinkuin riisiryyniä, pantiin tulilanka ja multaa päälle. Samalla kertaa ammuttiin monta kymmentä yhtäaikaa, kun oli useita sytyttäjiä. Vahinkoja ei sattunut, mutta kyllä monta kertaa nenän edessä tömähti, kun ei huomannut, että joku kanto jo oli sytytetty. Savua tuli ja siellä savun seassa kun juoksi, niin siinä helposti erehtyi. Kloraattia saatiin nimismiehen luvan perästä, isän kanssa hakivat monta kymmentä kiloa kerralla Keuruulta, aine oli semmosissa laatikoissa. Ennen käyttöä se kasteltiin paloöljyllä, että se syttyi helposti. Parin sadan kannon ampumisessa ei kauaa mennyt, mutta räjähdysaineen määrän arviointi oli tarkkaa puuhaa, jos laittoi liian paljon, kanto meni liian pieneksi kappaleiksi, liian vähä aine pölläytti mullat pois ja sitten kanto oli kiilattava ja se olikin hidasta hommaa, kun rautakiilalla lyötiin kanto halki ja sitten ammuttiin vasta. Jos ampuminen onnistui hyvin, kanto meni neljään kappaleeseen ja siitä ne oli helppo talvella nostaa rekeen ja viedä pois. Kannot vietiin haudan lähelle keväällä pienittäviksi, ne oli saatava polttolavun kokoisiksi kirveellä. Tervaskannon pieniminen oli joskus vaikeaa, kun pilkkeistä piti saada suoria, jos oli mutka, puu piti katkaista ensin siitä. Kahdensadan kannon pilkkomisessa meni keväisin yksin vanhalta Ruodemäkiseltä viikkokausia, usein väkeä oli enemmänkin. Hauta ladottiin savesta tehdylle pohjalle säteettäisesti, niin, että se hiljalleen kapenee. Päällys tasattiin ja peitettiin turpeella. Kuokalla otettiin aika lievekkeitä turpeita, jotka tuotiin hevosella kauempaa. Haudan pohjalla oli reikä tervan valuttamista varten, siitä terva juoksi ränniä myöten. Hauta sytytettiin alhaalle jätettyä aukkoa myöten, alkuun saatettiin jättää muutama reikä peittämättä sytytyksen varmistamiseksi. Hauta paloi ainakin neljä vuorokautta ennenkuin ensi kerran laskettiin. Kepillä koetettiin, ettei valkea pääse tervaan asti, silloinhan terva olisi syttynyt palamaan. Valmis terva laskettiin ostettuihin puutynnyreihin. Kahdensadan kannon haudasta tuli noin 2000 litraa valmista tervaa. Kesässä poltettiin yksi hauta. Myynti tapahtui Keuruun kirkolle tynnyreissä ja suuri osa meni kotimyyntinä asiakkaiden omiin astioihin muutaman litran erissä. Kotona tervaa käytettiin rekien ja suksien tervaukseen. Tervan poltto oli perheelle hyvää hanketta, siihen aikaan terva maksoi nelisen markkaa litra. Tervahaudassa oli tehtaaseen verrattuna sekin hyvä puoli, että vahingon sattuessa siinä olisi palanut ainoastaan tuotettu terva. Tervatehtaiden paloista oli tultu sellaiseen käsitykseen, että aina kun paikkakunnalta alkoivat hyvät tervakset loppua, syttyi tervatehdas palamaan. Ruodemäen tervanpoltto päättyi samasta syystä, hyvät, lähellä sijaitsevat tervaskannot vähenivät. Viimeinen tervahauta poltettiin noin vuonna 1950. Vuodelta 1947 on kuva tervahaudalta. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tervatehtaat ja tervanpoltto Subject The topic of the resource Keuruu tervanpoltto tehtaat terva muistelu muistot kokemuskerronta Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan tervatehtaista, tervan poltosta ja myynnistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Date Created Date of creation of the resource. 1991 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asemapäällikkö Emil Granfelt perusti ensin Keuruulle ja sitten vuonna 1899 Asunnalle sahan, joka sijaitsi Kolojärven rannalla Rajalan rannassa, nykyisin Tiilikaisen ranta. Lieneekö yhtenä syynä sahan perustamiseen ollut suuri myrsky, joka edellisvuonna kaatoi tukkipuita isolta alalta. Hautalan sahan perusti naapurista Riihimäestä vävyksi tullut Mikko Järvenpää. 1950-60 lukujen vaihteessa hän osti tervatun, puurunkoisen sirkkelisahan, jolla sahattiin aina 1970-luvun alkuun. Silloin hän osti Paljakan sahalta raamisahan, jonka käyttöön otossa tarvittiin kylän omia monitaitomiehiä, Arvo Kalliomäkeä ja Arttu Havannetta. Saha on edelleen olemassa, mutta sitä käytetään etupäässä omiin sahauksiin. Vehkomäen saha toimi ainakin 1910-20-luvuilla, hoitajana Lauri Ahonen (Yijälä). Saha toimi höyrykoneella. Sen toiminta-aika oli vain muutamia vuosia. Taavettilan sahan raamisaha oli rakennettu 1900-luvun alussa ja sen toiminta loppui parisenkymmentä vuotta myöhemmin. Voimana oli vesiratas, joka pyöritti myöskin myllyä, pärehöylää ja puimakonetta, myöhemmin vesivoima tuotti sähköä lähitaloihin. Taavettilan isäntä Taavetti oli itse rakentajana ja suunnittelijana laitoksissaan, apuna hänellä olivat mm. Juho Katainen, seppä Kattainen ja myöhemmin Arvo Kalliomäki. Taavettilaan tuli aikaisemmin vesi Vesi-Oinaalla, sotien edellä Pumppu-Humu teki puuputket, joita myöten vesi tuli painovoimalla lahden pohjaa pitkin Syrjärannan puolelta lähteestä. Sähkölaitteet osti pohjoislahtelainen Vienola valtakunnan sähkön tultua Asunnalle 1951. Huttulan kassitehdas sijaitsi Tönön riihessä. Ojalan puusepän verstaan perustaja oli Sakari Ojala, joka myöhemmin siirsi toimintansa Iso-Huttulan rakennukseen ja muutti noin 1916 Mänttään. Vanhan myllyn mylly on Haukisesta ja Mustiaisesta laskevan puron varrella. Toiminut viime vuosisadalla. Ollut nähtävästi Ampialan yksityinen mylly, jota voitiin käyttää ainoastaan runsaan veden aikana. Metsäojia kaivettaessa hävisivät viimeiset myllyn hirret. Hinkkaperän mylly oli Jänispuron varrella. Siellä oli mm. pärehöylä. Arvi Riutan muistin mukaan se toimi keväisin yhtä soittoa runsaan veden aikana niin, että sinne jouduttiin jonottamaan. Myös Koskelanjoessa oli pärehöylä. Tuohiskotasen ja Kivistön välillä oli mylly viime vuosisadalla. Hanhon mylly Mainitaan veroluettelossa vuodelta 1786, osakkaina Ampiala ja Rahikkala. Myllyn vierestä kulki kärrytie niin, että sillalta voitiin nostaa jyväpussit suoraan myllyn sisään. Myllylän myllyn rännit purettiin viime vuosikymmeninä, siellä tehtiin myöskin päreitä. Mikonojan mylly oli Sammaliseen johtavan puron varrella, käyttö loppunut jo viime vuosisadan puolella, veroluettelossa vuonna 1786. Saarijärven eli Rantalan myllyn myllyrakennus oli hahmollaan vielä 1940-luvulla, jolloin Lassi Tokkola maalannut Ostamolla olevan taulun. Mylly oli aivan Urrian tien ja Serlachiuksen metsäautotien läheisyydessä. Mainitaan veroluettelossa vuodelta 1864. Paikkakunnan omat myllyt olivat käytössä vain runsaan veden aikana. Muina aikoina ja myöhemmässä vaiheessa käytettiin mm. Riutan, Jukojärven ja Pohjoisjärven myllyjä, sekä kirkolla ollutta meijerimyllyä, jonka toiminta on näinä aikoina loppunut. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuotantolaitoksia. Sahat ja myllyt. Subject The topic of the resource Keuruu sahat myllyt muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan sahojen ja myllyjen toiminnasta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Viime vuosisadalla vuohia oli lähes joka talossa. Kun Alanen tuli Hoskarin vävyksi, hän valisti appeaan, että vuohet ja pukit raiskaavat metsää, johon vanha Hoskari vastasi: "Kaksijalkaiset pukit niitä syövät". Alanen oli liikemies, joka harrasti sahausta ja toimi metsänostajana. Villissä oli vuohia vielä 1920-luvulla, mukana kellokas. Kerran vuohet karkasivat Koskenpään Puontaalle saakka. Bertta Tiilikainen oli tätinsä kanssa niitä hakemassa ja kun täti otti kellokkaan naruun, muut seurasivat kiltisti perässä. Vuohia lypsettiin ja niiden maidosta tehtiin juustoa. Heinisen Iitalla oli vielä 1940-luvulla vuohia maakuoppaan tehdyssä navetassaan, lypsäviä oli 4-5. Huttulassa 1920-luvun alussa tehdyssä Tönön mäkituvan vuokrasopimuksessa kielletään vuohien pito, sensijaan lehmät ja lampaat saavat vapaasti laiduntaa metsälaitumilla. Kylällä toimi sonniosuuskunta, jonka sonni kiersi Ampialassa, Vehkomäessä ja Markkulassa. Hyviä sonneja muistetaan olleen myös Asunnalla ja Taavettilassa. Ruodeperältä vietiin lehmiä Tallimäkeenkin asti astutettavaksi. Usein myös talon omaa nuorta sonnia käytettiin astutukseen, varsinkin ellei vasikkaa ollut tarkoitus jättää elonomaksi. Yleinen tapa oli, että lehmän astutus maksettiin työpäivällä, esimerkiksi perunankaivuuaikaan. Joskus huonona vuonna eläinten rehut olivat hakusassa. Ludvig Ampialalla oli lehmiä siihen aikaan kun Tiilikais-Mikko piti Vekselillä kauppaa. Mikko ei ollut huomannut säästää Lutvikin lehmille heiniä, jolloin Lutviikki loihe lausumaan: "Tiilikais-Mikko se myy vaikka takin päältään". Sikoja porsitettiin Ruotemäessä, Markkulassa, Vehka-aholla, Jukolassa, Asunnalla ja Taavettilassa. Sotien jälkeen tuli kiertäviä autoja, joista myytiin porsaita, niitä sanottiin Sakkolan porsaiksi. Myöhemmin tilattiin esimerkiksi Saarioisilta rautateitse. Porsaitten kunto saattoi olla varsinkin kiertävillä kauppiailla kehnonlainen, niinpä usein keväisin nähtiin tuvan nurkassa olkikoppa, jossa hoidettiin ja lääkittiin porsasta, joskus taisi eläinlääkärin pirtureseptikin olla tarpeen siallekin. Ainakin joulupossu oli joka talossa, jo senkin takia, että ruoantähteet saatiin hyödynnettyä, riittihän siitä sitten talven varalle suolattavaksi. Hyvin syötetty sika saattoi painaa kaksi ja puoli sataa kiloakin, yleensä näin suuri sika oli lihotettu emakko. Kanoja ei ollut joka navetassa. Mäkisen Lyydia vei sota-aikana kananmunia koppelon pesään haudottavaksi, homma onnistui muuten hyvin, mutta munista tuli vain yksi kana, muut olivat kukkoja. Kananpoikasia haudottivat oikein hautomakoneella Knuuttilat Kallio-Huttulassa sota-aikaan. Yleensä oli vaarana maatiaiskanojen liian innokas hautomishalu, munat oli kerättävä usein pesistä ja etsittävä irrallaan juoksevien kanojen pesät latojen kätköistä ennenkuin ehtivät alkaa hautomisen, jolloin munat nopeasti lämmössä pilaantuivat. Munintaa kiihottamassa oli pesään jätetty muna tai myöhemmin posliininen tekomuna. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kotieläimet Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan kotieläinten hoidosta maalaistaloissa. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Subject The topic of the resource Keuruu kotieläimet kotieläinhoito karjatalous sika vuohenhoito kana lehmät muistelu Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Nuottakalastusta harrasti ainakin Albin Ampiala, jolla oli nuotta Salosjärvessä. Rajalan torpparilta kiellettiin kokonaan nuotanveto Saarijärvessä, vaikka muuten sai kalastaa, kun ei vienyt pyydyksiään talon vakinaisille kalastuspaikoille. Alfred Ampiala sai joskus Aune Rainion muistin mukaan niin paljon kalaa Särkijärvestä, että niitä varten tarvittiin hevonen vetämään. Kalasta tehtiin Ampialassa hapankalaa, joka oli niin hyvää, että kun Aune alkoi lähestyä kirkolla asuessaan kotia, niin vesi nousi jo matkalla kielelle. Veikko Ruodemäki kävi isänsä kanssa kalastamassa Kurikkalammilla. Kaksi nelikkoa pistettiin ahvenia suolaan joka kevät. Pyydystysvälineenä oli katiska ja liippa. Liippa oli sellainen, että siinä oli kaksi rautakaarta, seipään varassa laskettiin veteen ja kun kalat tulivat väliin ja nostettiin ylös. Ruuhella järvellä soudeltiin. Isä-Iivari oli niin kova kävelemään, että pojan oli otettava joka toinen askel juoksua. Hapanahvenista eivät kaikki pitäneet, leimuumiehet nostivat kalan vaivihkaa toiselle pöydälle. Hapankalaan laitettiin ruisjauhoja vain päälle, siitä se levisi. Kalaa syödessä monet katkoivat puukolla ruodot palasiksi ja söivät ne särjistäkin. Pilkkionginta tuli karjalaisten mukana sotien jälkeen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kalastus Subject The topic of the resource Keuruu muistelu kalastus hapattaminen suolaaminen Description An account of the resource Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Metsästyksellä oli vielä sotien jälkeenkin melko suuri merkitys. Esimerkiksi Hinkkaperällä lintuja pyydettiin ja vietiin Jyväskylän ja Haapamäen ravintoloihin myytäväksi. Myöhemmin ainakin Mäki-Matti välitti niitä. Korpisen isäntä ampui oravia ja nylki ne istuen takan ääressä suuren pölkyn päällä. Nahat hän vei Jyväskylään johonkin turkisliikkeeseen. Kurikais-Arvi pyyti turkiseläimiä, kuten vesikoita raudoilla. Permiä eli lankoja käytettiin jänisten pyyntiin. Ennen sotia Serlachiuksen herrat kävivät Kallioisella hirvijahdissa ja silloin tarvittiin kylän miehiä ajomiehiksi. Impi Toivonen (Korpinen) muistaa isänsäkin olleen mukana. Palkaksi oli yleensä sovittu jo aikaisemmin esimerkiksi yhtiön laajoilta suoviljelyksiltä kerättyä pahnaa tai jotakin muuta vastiketta. Kasper Ampiala arveli yhtiön hirvenmetsästyksen alkaneen vuonna 1935. Yksityisten maille ensimmäinen hirvenkaatolupa saatiin vuonna 1937. Ensimmäisenä syksynä Kasper Ampiala oli mukana aseettomana ajomiehenä harjoittelemassa. Nykyisin hirvenmetsästys jatkuu ja hirvien runsaus on aiheuttanut ongelmia metsänviljelylle. Moskuansuon alueella on tavattu lähes kahdensadan hirven talvehtivia laumoja. Aarne Ruodemäki lähetti parikin pyykkikopallista lintuja vähän väliä Helsinkiin myytäväksi sotien edellä. Villellä oli viisisataa permiä, jotka hän kävi pyhäaamuna kokemassa ja sai niistä puoli nokkossäkillistä lintuja. Silloin niitä oli, vaikka niitä kuinka pyydettiin ja ammuttiin. Permiin tehtiin jouhesta silmukka ja pellavasta lanka, jolla ansa viritettiin. Ympärys suljettiin kuusenhavuilla ja permit asetettiin poluille, joissa tiedettiin lintujen liikkuvan. Jäniksille tehtiin metallilangasta pyydys. Viidensadan permin kokeminen kesti monta tuntia. Linnut pakattiin sellaisinaan, suolistustakaan ei tehty. Ne pakattiin tiiviisti lähetyslaatikkoonsa ja päälle ommeltiin kangas, että ne pysyivät. Linnut lähetettiin Helsinkiin, joskus sattui niinkin, että sanomalehdestä saatuun osoitteeseen lähetetyistä linnuista ei tullutkaan rahoja. Metson soidinpaikoilla saattoi olla ennen kymmeniä lintuja. Janne Ruodemäki oppi Amerikassa intiaaneilta myrkkyjen teon ja teki itse kapselit, joita käytti. Hänellä oli sellainen hajuste, että ketut melkein perästä kävelivät. Kärppiä ja vesikkoja pyydystettiin lutalla. Puron varteen tehtiin lutta, jossa oli syötti ja puut, jotka putosivat syöttiä maistamaan tulleen eläimen päälle. Jäniksen ja ketun nahat myytiin sen kummemmin käsittelemättä. Jokunen kärppäkin tuli aina silloin tällöin. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Metsästys Subject The topic of the resource Keuruu metsästys hirvi ansat kanalinnut turkiseläimet 1900-luku Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Salametsästystä harjoitettiin syrjäisillä korpisaloilla melko paljon. Syynä saattoi olla todellinen ruoan puute, mutta monesti myöskin totuttu tapa, halu saada jännitystä elämään tai varsinainen metsästysvietti, joka ajoi miehen luvattomillekin retkille. 1950-luvun vaihteessa löytyi Lempaatsuon laidasta sellainenkin harvinaisuus kuin hirven pyytämiseen tarkoitettu permi. Se oli tehty sinkistä, joka oli pienen sormen vahvuista ja viritetty hirven korkeudelle. Löydettäessä ympäristössä oli runsaasti hirvenkarvoja, joten voisi olettaa, että saalistakin oli saatu. Ahman liikkuessa Ampialan kylällä 1950-luvulla sitä ajettiin Moskuan läpi Syrjäharjuun. Matkan varrella oli Pirtti-Moskuassa vanha haasia, jota oli käytetty eläimille tehtyjen kuivaukseen. Ajomiesten tullessa takaisin samoja jälkiä heidän huomionsa kiinnittyi haasiaan, jonka ympärillä oli sillä välin liikuttu ja kerpuja levitelty. Tarkemmin asiaa tutkiessaan miehet huomasivat haasian alla olleen saavin, jossa ilmeisesti oli ollut suolattuna hirvenlihaa, joka ajon aikana oli haettu parempaan talteen. Ahma on täytettynä lahjoitettu Keuruun Yhteiskoulun kokoelmiin. Pekka-niminen poliisi kovisteli yhtä miestä hirven salakaadosta, -- montako hirveä olet kaatanut? Mies vastasi, -- montako sun laumastas' on pois? Yleensä kerrottiin jutun silinneen siihen, että poliisille veistettiin mukaan katossa riippuneesta palvatusta hirvenlihasta kunnon palaset ja annettiin evääksi hyvää kotipolttoista, jolloin asia unohtui. Kerrottiin, että siihen aikaan kun pedoista sai hyvät tapporahat, joku yritteliäs tuotti pohjoisesta suden nahan, veresi sen, vei nimismieheen ja hankki näin hyvät rahat. Saman miehen kerrottiin ostaneen niinikään pohjoisesta "kokonkynsiä", olisivatko olleet haukan kynsiä ja samoin jujuttaneen poliisilta tapporahoja. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita salametsästyksestä Subject The topic of the resource Keuruu salametsästys 1950-luku Ampiala Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan salametsästyksestä 1950-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Halla-Otto putosi jäihin Petäjävedellä vanhan kutomakoulun kohdalla ja huuteli apua lähellä luistelevilta pojilta. Pojat tiesivät siinä olevan matalaa, joten huusivat Otolle: "Rukoile Jumalaa!". Otto ottikin neuvosta vaarin ja kädet jään reunalla huusi: "En minä kyllä ruihnoa, mutta olen kuullut, että olet muitakin auttanna, niin auta minuakin". Kun vettä ei ollut kuin kainaloita myöten, Otto pääsi omin voimin kuiville. Eräs mies kysyi Otolta, paljonko kello on? Otto vastasi, -- niinkuin eilenkin tähän aikaan! Myöhemmin Otto joutui Jyväskylän linja-autoasemalla kysymään aikaa samalta mieheltä, jolle niin koppavasti oli vastannut ja sai samat sanat takaisin, -- niinkuin eilenkin tähän aikaan. Otto vastasi: "Kas, kun sattui niin sekunnilleen". Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juttuja Halla-Otosta Subject The topic of the resource Keuruu Halla-Otto kaskut tarinat muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muun muassa miten Halla-Otto pääsi avannosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Halla-Oton veljenpoika Viine oli usein Ampialassa hommissa ja Yrjö parhaansa mukaan järjesti virne silmäkulmassa sopivia töitä. Kerran Viine tuli taloon ja tiedusteli maalaustöitä. Aikansa mietittyään Yrjö-isäntä vei Viinen kiviaidan viereen ja sanoi, nämähän ne on vielä maalaamatta. Tarkoitus oli maalata joka kivi eriväriseksi, mutta kontrahti taisi jäädä tekemättä, koska Ampialassa ei ole näkynyt kirjavaa kiviaitaa. Länkimestari Viine kyseli längentekoa. Asia kehittyi niin pitkälle, että Viine kyseli sopivia länkipuita, Yrjö vei hänet ison tervajuurikaskasan luokse ja sanoi, ala valita, siinähän noita puita. Kerran Viine oli itse hakenut ojien penkoista sopivat pajupuut luokin tekoa varten. Apumiehensä Eino Ahosen kanssa lämmittivät saunan ja nostivat puut orsille hautumaan pehmeiksi. Eino koiranleukana nosti korennonkin joukkoon. Viine valitsi ensimmäisen taivutettavan luokkipuun ja lähti sitä painamaan seinustalla olleessa paininpuussa. Osui tietenkin olemaan ensimmäisenä korento, joka rouskahti poikki. Viine noitui, jaa, vanha Ampiainen on tuonut korennonkin painettavaksi. Syömään mennessä ropisi Yrjölle aikalailla, vaikka sillä kerralla Yrjö ei tiennyt asiasta mitään. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ampialan Yrjöstä ja Halla-Viinestä Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala Halla-Viine kaskut tarinat työ puutyöt Ampiala, Yrjö Description An account of the resource Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Säännöstelyaikaan Sammalismäen nuori isäntä kyseli Erkki Asunnalta ostaakseen kauransiementä. Erkki totesi, eihän nyt kellään saa olla siementä. Erkki ei saanut kansanhuollosta rukkasen ostolupaa ja meni uudestaan samalle asialle. Nyt hän kääntyi suoraan rouva Ahorannan puoleen ja kysyi, tuletko vaimokseni? Tuima vastaus oli, en tietenkään! Tarkoitatko, että saan rukkaset, kirjoita sitten ostolupa! Asunnan taloon tuli kaksi poliisia tekemään ulosmittausta maksamattomista veroista. Yksi hevonen oli tallissa, mutta poliisit sanoivat ottavansa parhaan. Erkki kävelytti poliiseja laitumella hakemassa parasta hevosta aina iltakuuteen, jolloin laintuntevana miehenä sanoi, että jos mentäis' vaan kahville ja annettais' ulosmittauksen olla, kun sitä ei saa suorittaa kello kuuden jälkeen illalla. Eräässä tilaisuudessa Tapion metsänhoitaja tarjosi Erkille lisää metsänojitusta, jolloin Erkki arveli, ettei metsänhoitoon kannata panna penniäkään. Metsänhoitaja sanoi, että ainahan me on Erkin kanssa asioista sovittu. Kun Tapion miehet lähtivät, mietiskeli Erkki: "Tiedätkö, milloin olen tuon herran kanssa sinuiksi tullut?" Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Asunnan Erkistä Subject The topic of the resource Keuruu Asunta, Erkki kaskut tarinat säännöstely Asunta muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialan renkipoika oli ajamassa jouluaamuna talosta toisella hevosella naisväkeä kirkkoon. Poika ei kuitenkaan malttanut kieltäytyä kirkonmäellä tarjotuista joulujuomista, niinhän siinä sitten kävi, että poika joutui putkaan eikä häntä löytynyt mistään kotiinlähdön aikana. Naiset ajoivat hevosen kotiin. Tapaninpäivän aamusella renki ilmestyi nolona tuvan ovelle ja totesi ärrää sorauttaen, -- olipa kurrja joulu. Siihen isäntä tokaisi, -- mitäs' minä sinun joulustas', mutta kun sinä olet käyttänyt minun turkkiani putkassa! Rengillä oli ollut jouluaamuna kuskipukilla isännän turkit päällään. Suutari-ystävykset Pienenmäen Väinö ja Suontaustan Samppa olivat menossa Ruotemäen Iivarin syntymäpäiville. Samppa tuli jo hyvissä ajoin aloittelemaan juhlaa Väinön luo. Kun sitten tuli aika lähteä, Väinö totesi Sampan asun hieman kehnonlaiseksi, ajurinlakki oli kulunut, se lakattiin suutarin lakalla kiiltävän mustaksi, samoin kengät. Kauluspaitaa Sampalla ei ollut, mutta Väinö sitoi kuitenkin juhlan kunniaksi ravatin paljaaseen kaulaan. Sitten oltiin valmiita lähtemään ja mukana olleet muistavat, että pari herätti ansaittua huomiota huojahdellessaan juhlataloon. Isonvihan aikaiseksi piilopirtiksi arvellaan Mustolaisvuoressa olevaa kallion halkeamaa, joka on leveydeltään noin kolme metriä. Sen päälle on ollut helppo saada puita peitteeksi ja havuja katteeksi. Jonkinlaisia jälkiä rakennelmista oli jäljellä vielä ennen sotia. Toisenlaisia piilopirttejä seudullamme oli sota-aikana useammassakin paikassa, Mustolaisvuoressa, Kangastenmäessä ja Soikonkankaalla. Pirttejä nimitettiin korsuiksi ja niissä piileskeli rintamakarkureita, joita saattoi olla useammastakin pitäjästä, paikkaa vaihdettiin tarpeen tullen. Korsu oli kaivettu maahan noin kolme kertaa kolmen metrin kokoiseksi, tuettu sisältä pyöreillä puilla. Katto oli tehty myöskin pyöreistä puista ja peitetty maalla ja sammalilla sekä tuoreilla havuilla, näin korsua ei voitu havaita lentokoneestakaan. Ovessa oli pieni ikkuna. Myöhempinä vuosina korsun huomasi helpommin, kun sen päällä olleet havut ja sammalet olivat kuivuneet ja ruskistuneet. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pikku juttuja Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala tarinat kaskut paikallishistoria (historia) rintamakarkuruus juhlat muistelu Description An account of the resource Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialan Alfredilla ja Asunnan Jannella oli hyvä Kaiku-niminen metsästyskoira. Yleensä miehet olivat metsällä yhdessä, mutta joskus koira sattui olemaan väärässä talossa. Kerran Janne soitti Ampialaan ja kysyi, eikö Alfredilla sattuisi olemaan asiaa Asunnalle päin, että toisi samalla koiran tullessaan. Alfred pahoitteli, ettei jouda, mutta jatkoi sitten pyytävänsä koiran puhelimeen, pisti luurin koiran korvaan. Mitä lienee Janne koiralle puhunut, mutta koira rupesi ulisemaan, kiersi kaikki huoneet, pyysi ulos ja häipyi sen siliän. Jonkin ajan kuluttua Janne soitti koiran tulleen Asunnalle. Sen jälkeen saatettiin koiraa useamminkin pyytää puhelimeen. Kasperin maankuulu punainen hirvikoira oppi säästämään omia vaivojaan. Yleensä hirvimetsälle lähdettiin joko Ampialasta, Huttulasta, Asunnalta tai Ostamolta. Niinpä koira iltaisin haukun lopetettuaan oli huomannut viisaaksi mennä lähimpään näistä tutuista taloista, pyytää reilusti sisälle ja jäädä odottamaan kotiin kuljetusta, sen sijaan, että olisi kylmissään ja nälissään ollut metsässä tai itse omin jaloin juossut pitkän matkan kotiin ja jopa vaarantanut seuraavan päivän metsästyksen onnistumisen. Riihimäen Niilo oli henkeen ja vereen metsämies. Vanhan tavan mukaan metsästysonnea ei sopinut uhmata antamalla muiden tietää, minne päin ajo kulki, ehkä mukana oli vanhoilta opittua taikaakin. Niinpä Niilon kanssa metsällä ollessa polun yli piti mennä takaperin ja sillä tavalla peittää kulkusuunta. Olisipa saattanut olla hauskaa katsella, kun arvokkaat isäntämiehet kymmeniä metrejä ennen polkua alkavat kulkea takaperin kompastellen. Niilon mukana ollessa ei saanut myöskään riistalle antaa merkkiä ihmisen läsnäolosta. Niinpä Kasperin oli tupakan tuskan yllättäessä jäätävä kauas taakse ja siellä matkan päässä vedettävä savut. Niilo kuitenkin raikkaassa ilmassa haistoi heti ja sanoi, -- olethan sinä taas polttanut. Kasperi puolustautui, -- olethan sinäkin ottanut kamferttia. Niilolla oli tapana parannella vilustunutta oloaan yleisen tavan mukaan tiputtamalla kamferttia sokeripalaan ja imemällä sen lääkkeeksi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juttuja koirista ja metsästyksestä Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala Asunta metsästys metsästyskoirat uskomukset Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan juttuja metsästyksestä, koirista ja metsästykseen liittyvistä uskomuksista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1900-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Koppelomäen tytärtä riiasi aikoinaan ujo poika, joka halusi pitää tarinansa salassa. Kotiväenkään ei ollut vara siitä vihjailla, mutta isommat veljekset narrasivat pikkuveljensä viattomana kysäisemään, -- montako munaa on koppelon pesässä? Tarina ei kerro, tuliko vastaus vai selkäsauna. Toinen poika kävi Ampialassa riiuulla ja oli iltasella päässyt tytön luokse lämmittelemään. Toiset kurikat huomasivat tämän ja kaatoivat sulhon kengät täyteen vettä. Syyspakkasessa ne tietysti ehtivät jäätyä, ennenkuin poika malttoi suunnitella kotiinlähtöä. Huomattuaan jäätä täynnä olevat kengät, poika sai hyvän syyn mennä takaisin tytön luokse. Tämän parin tiesi tarina menneen myöhemmin naimisiin keskenään. Riijuureissulle polkupyörällä ajelleille pojille kävi useammankin kerran niin, että poikajoukko taivutti notkean nuoren koivun, sitoi pyörän sen latvaan ja antoi sen nousta ylös. Taipuisaan puuhun ei voinut kiivetä ja aamuyöstä olisi ollut noloa mennä pyytelemään apuvoimia, joten jalkapatikassa piti kotiin mennä. Rahikkalan Niilo puhui, -- mikähän siinä on, kun toisilla on emäntä ja minulla rouva. Rahikkalan emäntä oli opettajana Pohjoislahdella. Niilo teetti navetan juuri ennen talvisotaa. Kerran olivat rakennusmiehet kortilla riihessä, isäntä mukana, kun rouva katsoi ovesta sisään ja kysyi, -- mikäs kerho se täällä on, niin isäntä vastasi, -- tämä on nyt se viisasten kerho! Kerran Niilo sanoi, -- minä päivän katsoin tuolta pellon laidasta, että miten tätä taloa oikein asutaan! Niilolla oli moottoripyörä ja autokin, joita hän itse ei ajanut. Kehui, että hän ei oikein tunne tuota ojavaihdetta ja ajatti Pajalan Vienolla ajokortin. Lieneeko Vieno oppinut ojavaihteen käytön. Kerran oli Pirttilän Eemeli moottoripyörän kyydissä, Eemelin kantapäästä lähti sellainen pala jossakin käänteessä, että Salu, Rahikkalan suuri koira meinasi tukehtua siihen. Salu oli kettukoira, joka Ruodemäen Veikon kanssa kävi koulua ja odotti suksen päällä maaten. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juttuja sieltä täältä Subject The topic of the resource Keuruu muistelu paikallishistoria (historia) kaskut tarinat huumori Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan humoristisia juttuja, muun muassa riiuureissuista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Asunnalle piti tulleen opettaja, jolla oli pitkät letit. Ajan oloon hän muodin mukaisesti leikkautti ne. No, siitähän tuli kova kysely johtokunnalle, että se on hunsvotti ihminen semmonen, joka tukkansakin leikkuuttaa. Johtokunta istui yhden vai kaksikin iltaa asiaa miettimässä, ja tuli lopulta siihen tulokseen, että on niitä hunsvottia pitkätukkasissakin. Anu Kaipainen kirjoittaa kirjassaan ilmeisesti Asunnan koululta opettaja Helmi Särkästä seuraavaa: "Täti on opettajana ja kuinka se uskaltaa olla siellä niin yksinäisellä paikalla Keuruulla Kolojärven rannalla". Immu eli Irmeli oli opettaja Elvi Särkän kasvattina, hän kävi vielä 1980-luvun lopulla Asunnalla tuttavissaan. Helmi Särkkä tuli Asunnalle opettajaksi 1920-30-lukujen vaihteessa. Esteri Lappikin, tuleva Huttulan opettaja, oli kymmenien hakijoiden joukossa, mutta ei tullut valituksi. Helmi Särkkä kulki aina jalan, ei suksella eikä polkupyörällä. Kun Ampialassa huomattiin, että opettaja pisteli pitkin askelin taloon päin, niin pojat kyllä hukku, se oli semmoinen asia, että se tuli kantelemaan, mitä pojat oli koulussa oli tehnyt. Kävi opettaja muutenkin kylässä ja sitäpaitsi Yrjö Ampiala oli johtokunnan puheenjohtajanakin. Pojat aina sen verran olivat tai ainakin olivat menossa pahantekoon, että opettajan tulo sai pahat aavistukset mieleen. Kun Särkkä saatiin tunnilla oikein suuttumaan, se lähti tunnilta pois omalle puolelleen ja itki itkunsa siellä. Sillä välin saatiin oikein hulina pystyyn, sitten opettaja tuli tiukkana takaisin. Kun arestiin jäätiin, karattiin ikkunasta pois, seuraavana päivänä oli edessä puolta pitempi aresti ja opettaja jäi luokkaan istumaan. Särkän keittiössä oli komero, johon pahimmat pukarit vietiin istumaan, oli siellä Ampialan Kasperkin joskus. Jos ei ollut montaa arestissa, opettajan oli omassa komerossaan helpompi vahdata. Kasperi antoi kerran Särkälle kyytiä. Opettaja oli ollut käymässä Ampialassa ja syysiltana isä sanoi pojalle, -- valjasta hevonen ja kyydi Särkkä koululle. Hevonen oli nuorehko, hyväkulkunen ja Särkkä nousi kärryyn. Rajaportin se aukasi ja meidän portin ja Tempakan porttia kun se meni aukaseen, se sano, -- ei, kyllä minä kävelen tästä! Kasper päästi niin paljon kuin hevosesta irti sai ja opettaja pelkäsi. Helmi Särkkä haki Härkösestä maitoa, kyläläisiä huvitti, kun katsoivat, miten Härkösen Yrjön sormet ja kengänkorot alkoivat kopista opettajaa katsellessaan. Opettaja vei kerran Lehtolan Alpo Iisakkia pihalle ja kun Alpo vähän pisti vastaan, niin opettaja tönäisi nyrkillään. Alpo väisti vähän ja opettajan nyrkki osui oven pieleen, -- opettaja hieroi sitä pitkän aikaa. Koulupiirin valinta Asunnan ja Huttulan saattoi johtua jopa uskonnollisista syistä. Joku opettaja ei hyväksynyt valtion kirkosta poikkeavia suuntauksia, niinpä lasten oli mentävä suvaitsevamman opettajan kouluun. Kovasen Kallea piti lyödä karttakepillä sormille, Kalle veti sormet pois, kuka niitä siinä alla pitämään, opettajalta katkesi karttakeppi. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita opettajista Subject The topic of the resource Keuruu Asunta koulut opettajat Särkkä, Helmi muistelu Description An account of the resource Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Perinnepiiri 1991 Subject The topic of the resource Keuruu paikallishistoria muistelu Description An account of the resource Kokoelma sisältää Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin keräämää aineistoa seudun elämästä ja historiasta. Piiri kokoontui syksystä 1989 kevääseen 1991. Piiriläiset muistelivat silloisen Asunnan koulupiirin tapahtumia, sen ihmisiä ja taloja. Lisäksi mukaan otettiin Petäjäveden ja Koskenpään puolelta ne talot, joista koululaiset suuntasivat entiseen Huttulan kouluun. Perinnepiirin kokoontumiskertoja oli yhteensä 26 kertaa Asunnan koululla sekä Riihimäessä Rahikkalassa, Tiilikaisella ja Ampialassa. Aineisto on julkaistu alun perin Perinnepiiri-nimisenenä julkaisuna vuonna 1991. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Creator An entity primarily responsible for making the resource Kalliomäki, Hellin Ruokolainen, Sisko Kokkila, Mirja Kokkila, Kalevi Mäkinen, Saida Ampiala, Kasper Ampiala, Marjatta Mäyränen, Reino Sojakka, Martti Kaikkonen, Jenny Ahola, Erkki Riihimäki, Martti Riihmäki, Eeva Tiilikainen, Bertta Ahola, Tarja Viitanen, Martta Sojakka, Anni Ruokolainen, Hannu Mäyränen, Hilja Kaikkonen, Aulis Sojakka, Anna Kinnunen, Veikko Honkanen, Eeva-Liisa Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Ampialassa oli viime vuosisadan lopulla viisi veljestä, joista Juho muutti Käkisalmeen, Alfred jäi Ampialan isännäksi, Albin asusti Huttulassa ja myöhemmin muutti Saarijärvelle, hänen vaimonsa oli Ampialan koulun pidetty opettaja Maiju Tanskanen. Nuoremmat veljekset Evert ja Ludvig olivat varsinaisia koijareita, joiden edesottamuksista oli paljon tarinoita etenkin Aune Rainion muistissa. Ludvig asui Huttulassa Vekselillä eli nykyisellä Ostamolla. Hänen ensimmäinen vaimonsa, Edla, oli serkku Mattilasta. Toinen vaimo, Lyyli Ruoranen Petäjävedeltä oli Huttulan koulun ensimmäinen opettaja. Evert asui isänsä Huttulan pojan ja äitinsä Ampialan tyttären kanssa Huttulassa, mutta jo vuosisadan alkuvuosina muutti Ameriikkaan. Hän oli välillä Suomessakin, mutta vuonna 1935 kuoli tapaturmaisesti Amerikassa. Kasper Ampiala muistaa Aune Rainiolta kuulleensa tarinan Evertin ja Ludvigin osallisuudesta nuorten riijuureissuihin. Maunuahosta tehtiin taksvärkkiä Huttulaan, päiviä kävi tekemässä Risto-niminen poika. Huttulassa oli samaan aikaan nuori tyttö töissä. Ludvig ja Evert huomasivat, että kun Risto illalla lähti kotiinsa, niin palasikin pellon reunasta hämärässä takaisin palvelijoiden aitalle. Pojat tästä juonen sitten keksivätkin, mites Ristoa vähän narrataan. Ne lähti sitten yhtenä iltana tuonne polun varteen ja kun Risto sitten palasi, niin Lutviikki nousi alasti puuhun ja ulisi siellä sitten jotenkin. Evertti muina miehinä tuli paikalle, tuli puheeksi, mikä siellä on, niin Evertti sanoi, -- se on piru ja Ristoa se kaipaa! Niin Risto sitten asiallisena miehenä Evertin kanssa pirun puhutteluun. Piru vannotti Ristoa, että jos sää siellä aitassa käyt, niin sinun täytyy emännältä kysyä lupa. Risto meni sitten sinä iltana kotiinsa yöksi ja aamulla kun se tuli taloon, niin meni emännän puheille ja kysy luvan. Sillähän se asia sitten selvisi, mutta ei tiedetä, tuliko lupaa ja tuliko nuorista ajan oloon aviopari. Kapeanlahden luona Taavettilan myllyreissulla Lutviikki oli myöskin säikyttelemässä puussa myllymiehiä, piruna tietysti, kuinkas muuten. Metsälässä poikettiin aina Huttulasta Ampialaan mennessä tullen, mennen, talo oli tienvarressa sopivasti puolen välin mailla ja isäntä oli sukulaisia. Kerran sitten taas illalla istuivat takkavalkean ääressä juttelemassa, muuta valoa tuskin silloin olikaan. Taikinasaavi oli nousemassa siinä takan vieressä. Nuorisoa oli siinä enemmänkin ja istumapaikat täynnä, joten emäntä istui saavin kannella. Lutviikki istui takakenoon siinä vieressä ja emäntä kohottautui aina välillä kouhasemaan takkatulta. Taas kerran, kun emäntä nousi kouhimaan tulta, Lutviikki hivutti kannen pois tiinun päältä ja emäntä istui saaviin. Sanottiin, että Ampialan veljeksillä oli jo toinen koiruus valmiiksi mietittynä, kun yhtä tekivät. Aina eivät temput pysyneet pelkkinä hauskuuksina, mutta ehkäpä Metsälän taikina kuitenkin leivottiin, leipää kunnioitettiin yleensä katovuosien ollessa hyvässä muistissa. Ampialan Yrjö-isäntä vietätti kerran kopallisen vanhoja kanoja Mutkan navettaan, aamulla kun Yrjö meni navettaan, joka puolella lensi kanoja vastaan. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Ampialan veljesten kepposia Subject The topic of the resource Keuruu Ampiala Ampiala, Ludwig Ampiala, Kasper muistelu paikallishistoria (historia) kepposet Description An account of the resource Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun seudun kotiseutuarkisto Description An account of the resource Keuruun seudun kotiseutuarkiston toiminnan tavoitteena on tallentaa paikallinen yksityisluontoinen arkistoaines sekä henkinen perinne ja säilyttää se käytettäväksi paikkakunnan hyväksi. Arkisto toimii Keuruun kirjaston alakerrassa, jossa sijaitsee myös tutkijatilat. Kotiseutuarkiston arkistokokonaisuuksiin pääsee tutustumaan varaamalla etukäteen ajan käynnille kotiseutuarkistossa. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Heinäsalon pienviljelijäyhdistys perustettiin Ampialan kylässä Keuruulla 4.4.1954. Yhdistystekisteri-ilmoitus hyväksyttiin 30.6.1954. Yhdistyksessä on ollut vuosittain arkistotiedon valossa keskimäärin noin 30 jäsentä. Sääntöjensä mukaan yhdistyksen tarkoituksena on edistää pienviljelyksen tuotantokyvyn lisääntymistä sekä pienviljelijäluokan taloudellista ja henkistä kohottamista. Tämän tarkoituksen toteuttamiseksi Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksellä oli omistuksessa mm. perunanistutuskone, kangaspuut, reppuruisku ja perunankaivuukone ja luomapuut, joita jäsenet saivat vuokraa vastaan lainata. Yhdistys omisti myös viljankuivaamon. Kokouksia pidettiin sääntömääräiset kaksi vuodessa ja ylimääräisiä tarvittaessa. Yhdistys järjesti keskimäärin kaksi kurssia vuodessa, muun muassa Siipikarjanhoitoliiton pitämän kananhoitokurssin, maatalouden verotuskurssin, sieniruokakurssin, juustokurssin, puutarhakursseja. Lannoitus- ja lajikokeita tehtiin. Emäntäkerho kokoontui. Paikallisliiton järjestämiin kilpailuihin osallistuttiin, mm. sokerijuurikkaan viljelykilpailuun ja metsätaitokilpailuihin. Paikallisliiton joukkueessa saatettiin osallistua muihinkin kilpailuihin. Vuodesta 1981 lähtien toimintaan kuului opintokerhotoimintaa, jossa yksi jäsenistä toimi opintokerhon ohjaajana. Tupailtoja pidettiin tulojen saamiseksi. Illoissa oli usein mukana jostain aihepiiristä luennoitsija esim. eläinlääkäri Vilho Sihvo. Tupaillat olivat merkittävä osa toimintaa 1960-luvun alussa, mutta 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa niiden merkitys väheni. Yhdistys kuului Pienviljelijäin keskusliittoon. Yhdistys osallistui Keuruun pv-yhdistysten paikallisliiton kokouksiin. Myöhemmin kattojärjestönä toimi Keski-Suomen maatalouskeskus ry. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Heinäsalon pienviljelijäyhdistys ry:n arkisto Subject The topic of the resource Keuruu pienviljelijät järjestöt maanviljelijät Description An account of the resource Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1954-1983 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/4fb9891f6d0ccf0d5320089e0f252516.jpg 05257475f040c67ba6909560e9d556f2 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Muistoja ja dokumentteja entisajan elämästä Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on yksityishenkilöiltä käyttöön saatuja muistelutekstejä ja aikalaisdokumentteja, kuten kirjeitä ja kouluaineita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kalettoman koulun kuusijuhlan ohjelma Subject The topic of the resource koulut Keuruu--Kaleton vuotuisjuhlat juhlaperinne joululaulut jouluperinne joulu 1970-luku Description An account of the resource Kalettoman koulun kuusijuhlaa vietettiin koulun tiloissa 19.12.1975. Ohjelmassa oli perinteisiä joululauluja, tonttuleikkejä, joulunäytelmä ja joulupukin vierailu. Juhlan päätti yhteislauluna Enkeli taivaan-virsi. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Syksyllä 1958 uutisoitiin Suur-Keuruun sanomissa, että Haapamäen kansakoulu oli oppilasmäärältään suurin Keuruulla. Koulun aloitti 79 oppilasta. Koko koulussa oli yli 400 oppilasta. Haapamäellä käytiin kansakoulun neljä ensimmäistä luokkaa vielä 1950-luvun alkupuolelle päiväkodin tiloissa punaisessa puurakennuksessa. Sitten alaluokat siirtyivät pihan toiselle puolelle. Muisteltiin, että pihan leikkialueetkin oli jaettu hyvin tarkkaan, eikä isompien puolelle sopinut mennä. Ensimmäisillä luokilla opittiin paitsi lukemaan, myös tärkeitä käytöstapoja. Opittiin tervehtimään, viittaamaan ja nousemaan seisomaan, kun vastattiin opettajalle. Suoran jonon muodostaminen oli yksi tärkeä taito, jota opetettiin kuin armeijassa konsanaan. Suorin jono pääsi esimerkiksi ensimmäisenä sisälle. Koulua käytiin vuoteen 1971 saakka myös lauantaina. Muisteltiin, että lauantaisin koulupäivä oli erilainen kuin muuten. Se oli lyhyempi ja viimeiset tunnit oli varattu oppilaiden omille esityksille. Perunannostolomaa vietettiin syyskuussa. Usein odotettiin, että lomalta tuotiin mukana koululle puolukoita talven ruokatarpeita täydentämään. Ensimmäisen luokan oppilaiden piti tuoda yksi litra puolukoita, toisen luokan oppilaiden kaksi litraa, kolmannen luokan oppilaiden kolme ja niin edelleen. Puolukankeruuta saatettiin tehdä myös kouluaikana. Näin tehtiin Pihlajavedellä, jossa hyvät marjamaat olivat koulua lähellä. Koulumatkat taittuivat kävellen. Harvalla oli polkupyörää. Talvella hiihdettiin. Teitä ei useinkaan oltu aurattu. Kansakoulun oppilaatkin saattoivat valita koulumatkaa lyhentämään ja helpottamaan vaarallisia reittejä: kuljettiin ratapihan kautta tai rataa pitkin. Kun rataa pitkin kulkeminen kiellettiin, päädyttiin usein kuitenkin kulkemaan radan viertä, esimerkiksi talvella oli hyvä hiihtää radan vieressä. Pimeällä matka saattoi olla jännittävä, mutta monen matkantekoa helpotti se, että usein samaa matkaa taittoi iso määrä lapsia. Jos hevoskyytejä tai autokyytiä oli tarjolla, koululaiset ottivat sen mielellään vastaan. Kouluruoasta oli monenlaisia muistoja. Erityisenä herkkuna mainittiin ruismarjapuuro, joka oli valmistettu hauduttamalla hyvistä ruisjauhoista ja puolukasta. Väriltään se oli tumman ruskeaa. Perunat ja ruskea kastike (siis pelkkä kastike ilmaa lihaa) oli myös herkkua. Makaronivelli ja lihakeitto maistuivat myös. Liha tosin saattoi joskus olla arveluttavan oloista, eikä sen syöminen ollut helppoa. Opettaja jakoi luokan edessä ruoan. 1940-luvun lopussa oppilaat saivat koulussa myös kalanmaksaöljyä, pullosta lusikkaan ja suuhun! Ruokaa ei ollut pakko syödä loppuun, mutta lautanen jäljelle jääneen ruoan kanssa piti viedä itse keittäjälle. Näin tapahtui vaikkapa, kun marjapuuroon jääneet ruisjauhokokkareet eivät millään menneet alas, ja lopulta ne piti viedä lautasella häpeillen keittäjälle ja pyytää anteeksi. Hernekeittoa oli myös tarjolla. Kerran kansakoulun liiteri syttyi palamaan. Se pelasti yhden kansakoululaisen, sillä oli hernekeittopäivä ja melkein koskemattoman keittolautasen sai vietyä salassa keittolaan, kun kaikki muut olivat tulipaloa ihmettelemässä ja sammuttamassa. Myöhempiä koulumuistoja oli verilettujen syöntikisat. Haapamäen virallinen ennätys oli ja lienee vieläkin 30 verilettua yhtä poikaa kohden. Tytöille ei veriletut oikein maistuneet ja pojille tämä jätti paljon syötävää. Maito ja leipä piti aluksi tuoda kotoa. Maitopullo oli päivän luokassa lämpimässä, mutta hyvällä halulla se juotiin päivän aikana tai eväänä koulumatkalla. Lämpimällä kelillä saattoi koululaista tosin odottaa yllätys, kun koulumatkan repussa hölskynyt maitopullo oli kehittänyt suulleen voitapin. Kun koulussa alettiin saada näkkileipää, voi tuotiin lasipurkissa kotoa. Voipurkki oli viikon lämpimässä, kunnes se oli syöty loppuun. Maitoakin saattoi myöhemmin saada koulusta. Sitä tarjoiltiin aluksi pienistä ruskeista lasipulloista, joissa oli raidallinen korkki. Korkkeja keräiltiin, ja niistä saatettiin tehdä koristeita pyörän pinnojen ympärille. Joskus koulusta sai näkkärin päälle pieniä kolmionmuotoisia juustoja. Siisteyttä tarkkailtiin ja käytännöissä oli opettajakohtaisia eroja. Vanhemmat opettajat tarkastivat joka aamu kynnet ja nenäliinan siisteystarkastuksessa. Nenäliina levitettiin pulpetille ja kädet laitetiin sen päälle. Jos kynnenaluset olivat mustat, saattoi opettaja tokaista, että onkos kissa kuollut, kun on surureunat? Käsiä pestiin koulussakin ahkerasti, mutta usein siinä samassa käsienpesuvedessä kätensä pesi koko luokka. Kädet kuivattiin samaan pyyhkeeseen. Tytöillä tuli olla esiliina koulussa. Kouluterveydenhuolto toimi myös. Lasten pituuskasvua seurattiin. Rokotuksia tehtiin. Liikkeellä oli 1940-1960- luvuilla vaikkapa tuhkarokkoa ja tuberkuloosia. Calmetterokotuksen toimivuutta tarkkailtiin. Jos laastarin alle tuli punaisia näppylöitä, rokote oli tehonnut. Koko luokka vietiin myös hammaslääkärin tarkastukseen Martta Airikkalalle. Jos korjattavaa oli, se tehtiin, ilman puudutusta. Hammas kiskottiin irti, jos tarpeen oli. Airikkala otti vain potilaan pään toiseen kainaloon, suu auki ja niin kiskottiin hammas pihdeillä irti. Jos pihdit olivat liian pienet, vaihdettiin isompiin! Hammaslääkärille mennessä piti nousta pitkät portaat, ja kovin pitkiltä ne tuntuivatkin, kun pelätä piti. Kerran hammaslääkärille mennessä tuli sähkökatko. Potilas ehti jo huokaista helpotuksesta, että nyt hoito peruuntuu. Mutta hammaslääkäri kaivoikin varastostaan poljettavan poran ja niin sitä taas mentiin. Kunnanlääkärinä oli 1950-luvulla Alpo Lahti, joka koulun terveystarkastuksessa katsoi suunkin ja kiskoi pois myös hampaita, jos oli tarpeen. Välitunnilla pelattiin jalkapalloa ja joskus vähän painittiinkin. Aina ei saanut olla vapaalla, vaan opettaja saattoi määrätä kantamaan puita tai kuorimaan perunoita. Kerran opettaja määräsi pojat karsimaan koulun lähelle kaadetuista kuusista oksia portaiden eteen. Pojat lähtivät hommiin ja päättivät, että tehdään sitten kunnolla, kun on aloitettu eivätkä menneet seuraavalle tunnille olleenkaan. Opettaja suivaantui tästä ja kyseli, että miksi te siellä hommissa niin kauan olitte. Pojat sanoivat, ettei ajasta mitään puhuttu ja laittoivat oksat portaiden eteen! Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Millaista koulunkäynti on ollut ennen vanhaan tämän tarinan mukaan? 2. Herättikö tämä tarina sinun koulumuistojasi? 3. Tarinassa kerrotaan, kuinka koulua on käyty lauantaisinkin. Jos olet itse käynyt, millaisia muistoja sinulla on? Jos et ole käynyt, mieti millainen kouluviikko olisi, jos lauantaisinkin olisi oppitunteja. 4. Millaisilla ajoneuvoilla nykyisin taitetaan koulumatka? 5. Muistele parhaita ja kamalimpia kouluruokia. Syötiinkö ruoka luokassa vai ruokalassa? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koulumuisteluita Haapamäeltä ja Pihlajavedeltä Subject The topic of the resource koulut koulurakennukset Keuruu -- Haapamäki Pihlajavesi (kunta) kansakoulu kouluruokailu kouluruoka oppitunnit 1940-luku 1950-luku 1960-luku Description An account of the resource Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syyskuussa 2018 kouluja ja koulunkäyntiä. Muistelijat olivat käyneet koulua Haapamäellä tai Pihlajavedellä 1940 - 1960-luvuilla. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c148daa6de208d8dbb5fc9b6b009ff58.jpg f8b8a6ac072eaa6e4cdf95f75a6ff2cb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Juhannus Keuruulla 1968 Subject The topic of the resource Keuruu vuotuisjuhlat juhannus urheilukilpailut tanssilavat Description An account of the resource Juhannuksen 1968 mainoksessa esitellään juhannusaaton tapahtumista Kassinharjun juhannustansseja ja Herpmannin poikien juhannuskisoja. Tapahtumat järjestivät Keuruun Kisailijat ja Varuskunnan kerhot. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Date A point or period of time associated with an event in the lifecycle of the resource 1960-luku Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Kerran Haapamäellä opettaja kysyi oppilaalta, mitä hänen isänsä tekee työkseen. Oppilas vastasi, että hän on halkotarhalla. Opettaja tivasi vain, että niin niin mutta mitä työtä tekee. Oppilas meni kotiin ja ihmetteli mitä oikein olisi pitänyt sanoa. Isä sanoi siihen, että sano, että olen VR:n polttoainevarastolla varastonhoitajana, niin eikö se sitten tajua. Arvioitiin, että halkotarhalla olisi ollut parhaimmillaan 150 miestä töissä. Halkotarhalla sirkkelöitiin metrin haloista puolimetrisiä, kerrallaan sen verran kun syliin sai. Sitten halot heitettiin kippivaunuun ja siitä ne voitiin kipata höyryveturin tenderiin eli polttoainesäiliöön. Nykyisen Haapamäen höyryveturipuiston alue olikin halkotarhaa. Tarhalta kuului pitkien matkojen päähään sahan vinkunaa ja rojahduksia, kun kippaavista vaunuista kaadettiin kuormia. Sitä äänimaisemaa ei enää ole. Halkotarhan sirkkeli oli iso ja tehokas. Onnettomuuksia sattui kuitenkin vähän. Sitten alettiin tehdä työsuojelutoimia ja sirkkeliin asennettiin turvakaari. Pian oli kolmelta mieheltä sormi poikki. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Tässä tarinassa puhutaan halkotarhasta. Onko sellainen sinulle tuttu paikka? 2. Mihin näitä halkoja käytettiin? 3. Tarinassa puhutaan sirkkelistä. Millainen laite se on? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tarinoita halkotarhasta Subject The topic of the resource polttoainehuolto rautatiekalusto rautatieliikenne rautatieläiset Haapamäki (Keuruu) 1900-luku muistelu kokemuskerronta muistot Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat tarinoita halkotarhasta ja siihen liittyvästä työstä. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen muistelupiiri Description An account of the resource Keuruun Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee kokoontumisissaan Haapamäen menneisyyttä, ihmisiä ja tapahtumia. Osa muistoista kirjoitetaan tekstiksi ja julkaistaan. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document Haaremi oli Ilmosen omistama kaksikerroksinen puinen asuin- ja liikerakennus, nykyisen Lääkärintien alkupäässä tien vasemmalla puolella. Rakennus sai nimensä siitä, että siellä asui paljon Haapamäen asemaravintolassa töissä olleita naimattomia tarjoilijoita. Talossa toimi muun muassa Järvisen parturi ja Syrjälän kelloliike. Talo purettiin, kun Leppäläntietä rakennettiin 1970-luvun lopulla. Ilmari Vaissi kertoo kirjassaaan Haapamäki 100 vuotta (Keurusprint 1987), ettei talo ollut kuitenkaan kokonaan naisten. Tunnetuin miespuoleinen vuokralainen oli kirjailija ja toimittaja Algot Untola (1868-1918, kirjoitti lisäksi mm. nimillä Irmari Rantamala ja Maiju Lassila). Hän asui ja työskenteli ennen Suomen sisällissotaa vaimonsa kanssa Haaremissa. Kysymyksiä keskustelun tueksi. 1. Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ”haaremi”? 2. Onko tämä rakennus sinulle tuttu? 3. Haapamäen asema on ollut aikoinaan merkittävä solmukohta. Siksi myös asemaravintolassa on tarvittu paljon henkilökuntaa. Onko sinulla muistoja asemaravintolasta, Haapamäellä tai muualla? Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haaremi Subject The topic of the resource rakennusperintö majatalot Haapamäki (Keuruu) Untola, Algot rautatieläiset ravintolatyöntekijät asuminen rakennukset Description An account of the resource Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita eri aiheista Description An account of the resource Tässä kokoelmassa on artikkeleita erilaisista keuruulaiseen kulttuuriperintöön liittyvistä teemoista. Hyperlink A link, or reference, to another resource on the Internet. URL http://digi.kirjastot.fi/items/browse?collection=39&page=1 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Artikkeleita Keuruun Joulu -lehdistä Subject The topic of the resource Keuruu kotiseutulehdet joululehdet paikallishistoria Description An account of the resource AVI:n rahoittamassa Artikkelien Aarteet - hankkeessa digitoituja Keuruun Joulu -lehden artikkeleita. Source A related resource from which the described resource is derived Keuruun Joulu -lehdet vuosilta 1964-2014 Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/fa8979d00253ede29d9a9bb39b62fa6b.jpg a2fc6f50c995f57e47965579ab64dadb Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Spar market Topsin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily elintarvikeliikkeet myymälät liikkeet Description An account of the resource Spar market Tops sijaitsi Keuruun keskustassa osoitteessa Keuruuntie 20. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0361d97d5ba83b681367a665d98c789f.jpg 2ef04cc287eca810a27780d52da767c6 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Pentti Mäkisen tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily liikkeet Description An account of the resource Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/130c33ff21f5421a538f034a66396f72.jpg f1a10db93d6cb85bf2ddcfe7d3d5d65c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Veikko Korhosen kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily liikkeet myymälät Keuruu--Kaleton Description An account of the resource Kalettomalla sijainneen Veikko Korhosen kaupan tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistaja Tukkukauppojen oy. Värikkäässä etiketissä on kuvattu mm. sokeripakkaus ja hedelmiä sekä kerrottu kaupan puhelinnumero. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b4d1c5ff68001ee1bb997d61dbce2d97.jpg 01a915f944f84e47142d820606e0d792 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource T-Market Priman tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource tulitikut etiketit keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource T-market Prima sijaitsi Keuruun keskustassa. T-kaupat olivat Tukon eli Tukkukauppojen Oy:n liikkeitä, ja niiden kulta-aika kesti 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Kuvaaja: Saarimäki, Satu Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b4ee521205683b606d4c67d56277321d.jpg d851b1fe5d1f53642d80ab372f53a9cd https://www.keuruunveraja.fi/files/original/e04f7168667df1319860c38cb44a6669.JPG 985731c7aa8635522e9b0c265e449c84 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/38916d16599b8319fc559849600bafe5.jpg f93d4cf338b90e46dddab8e6a8d43fb5 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Description An account of the resource Valokuvaaja Esa Hilli (eturivissä istuu neljäntenä vasemmalta) eduskunnan henkilökuntalaisten, vahtimestareiden ja siivoojien keskellä tarjottuaan kahvit heille Source A related resource from which the described resource is derived Eduskunnan arkisto Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Muolaassa syntynyt Esa Hilli oli Pihlajaveden ja sittemmin Haapamäen asemapäällikkönä toimineen, vahvana kulttuuripersoonana tunnetun O. A. Gröndahlin kasvattipoika. Hilliä kutsuttiiinkin "päällikön Esaksi". Hilli vietti aikuisuutensa pääkaupunkiseudulla menestyvänä "paparazzina" eli kuuluisuuksien kuvaajana. Esa Hilli työskenteli yrittäjänä sekä lehti- ja ateljeekuvaajana 1920-luvulta alkaen. Hän kuvasi paljon myös Haapamäen ja Pihlajaveden maisemia ja ihmisiä. Esa Hilli loi pitkän uran eduskunnan hovikuvaajana. Hän tallensi vuosikymmenien ajan kuviksi presidenttien, hallitusten ja kansanedustajien arkea ja juhlaa sekä Arkadianmäellä vierailleita matkalaisia. Eduskunnan arkistojen mukaan hän oli jo 1.3.1927 kuvaamassa Kalvolassa Arkadianmäelle rakennettuun eduskuntataloon tarvitun graniitin louhimista ja tallensi neljä vuotta myöhemmin valmistuneen rakennuksen tekovaiheita. Pala Hillin elämää on myös eduskunnan kanslian vahtimestarina yli 40 vuotta työskennelleen Pentti Lainelan yhdessä Heikki Korpisen kanssa vuonna 1978 julkaisemassa kirjassa Tasavallan vahtimestari – 40 vuotta kansanedustajain kaitsijana. Siinä kerrotaan Hillin olleen eduskunnan ainoa hovikuvaaja ja päässeen sinuiksi maan kaikkien tärkeimpien johtajien, kuten presidentti Urho Kekkosen, kanssa. 1930-luvulla silloinen puhemies Kyösti Kallio antoi kuvaajalle luvan tulla myös sisälle kuvaamaan vierailijaryhmiä – ja niin Hillistä tuli talon "omaa väkeä". Hillin ottamat kuvat kehitti usein tämän ensimmäinen vaimo, Maria ja kotona työskennelleet kaksi apulaista, kun valokuvaaja itse kiersi kansanedustajien illanvietoissa. Myös ravintoloiden vahtimestarit soittivat tunnetun kuvaajan paikalle, kun maaseudulta tuli vierasryhmiä. Hillin kerrotaan kuljettaneen hyvänä kansansoittajana tunnettua Hermanni Männistöä Helsingissä soittamassa – Kalastajatorpalla ja Messuhallissa. Hillin harrasti postimerkkien keräilyä ja arpojen ostamista. Hän tuki myös herätysliikkeen johtajana ja väkevänä saarnaajana tunnetun Maria Åkerblomin hyväntekeväisyystyötä. Hillin otoksia on mm. eduskuntatalon arkistoissa sekä lukuisissa muissa kokoelmissa – esimerkiksi Suomen Valokuvataiteen museossa, Työväenarkistossa ja Museovirastossa sekä eduskuntaan tutustuneiden suomalais- ja ulkomaalaisturistien kotialbumeissa. Hilli on haudattu Pihlajavedelle, Koipikankaan hautausmaalle. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1897-1961 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). http://www.arjenhistoria.fi/?q=esa+hilli Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hilli, Esa Subject The topic of the resource Pihlajavesi (kunta) valokuvaajat Eduskuntatalo Source A related resource from which the described resource is derived Liimatainen, Päivi 2015. Pihlajaveden "paparazzi". Keskisuomalainen 27.12.2015. Korpinen, Heikki & Lainela, Pentti 1978. Tasavallan vahtimestari 40 vuotta kansanedustajain kaitsijana. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/1b4daa9875f4ec84c62b4041f019a1b2.jpg 0cc5c2e752d0a23d8a13a72df484ee4c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Pihlajavedellä syntynyt Erkki Evert Kanerva oli rikosylikomisario ja kansanedustaja. Kanerva tunnettiin aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hän toimi kansanedustajana vuosina 1999–2003. Kanerva edusti Pohjois-Karjalan vaalipiiriä ja kuului sosialidemokraattiseen eduskuntaryhmään. Erkki Kanerva oli aktiivinen myös järjestötyössä. Hän toimi joensuulaisen humanitaarista työtä tekevän Karjalan Apu ry:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2001 lähtien sekä Kotikartanoyhdistys ry:n puheenjohtajana vuodesta 2003 alkaen. Hänelle myönnettiin 20.5.2011 sosiaalineuvoksen arvonimi. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1944-2013 Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). https://josu13.kuvat.fi/kuvat/Keuruu/Pihlajavesi/Pihlajavetel%C3%A4isi%C3%A4+henkil%C3%B6it%C3%A4/Erkki+Kanerva+(1944-2013)+-+Kuvia/Erkki+Kanerva+kuvaamaa/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kanerva, Erkki Subject The topic of the resource Keuruu Pihlajavesi (kunta) poliisit kansanedustajat Source A related resource from which the described resource is derived https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/41248-erkki-kanerva-on-kuollut Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/b173dc01afebb554f7985b5548d76848.jpg 4ee7b8e5619f5f0d241b98878256b996 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Matti Tuomisella oli valokuvausliike Keuruulla vuodesta 1948 vuoteen 1976 yhdessä puolisonsa Eila Tuomisen o.s. Österbergin kanssa. Ennen asettumistaan Keuruulle Tuominen työskenteli mm. Kansan Valokuvaamo & Valokuvatarpeistossa, Taitofilmillä Jyväskylässä ja Kauhavalla sekä valokuvaamo A. Salosella Jämsässä. Keuruulla toimiessaan Tuominen kuvasi ateljeetyönsä ohella mm. yhteiskoulun ja kunnan eri rakennusten valmistumista kaitafilmille. Suomen Valokuvaajienliiton Keski-Suomen osaston puheenjohtajana hän toimi vuosina 1966 - 1967. Matti Tuomiselle myönnettiin 40-vuotisesta yrittäjätoiminnasta Keskuskauppakamarin ansioristi vuonna 1976. Puolison kuoleman jälkeen vuonna 1965 kuvaamossa oli palkattuna työntekijänä Sinikka Aalto. Hän osti liikeyrityksen Tuomisen perikunnalta vuonna 1976. Matti Tuominen suoritti valokuvaajamestarin tutkinnon ensimmäisenä Keski-Suomessa vuonna 1964. Hänen kuviaan on julkaistu useissa Keski-Suomea käsittelevissä teoksissa mm. teoksissa Petäjävesi, Kotiseutuni Keuruu, Keski-Suomi -kuvakirja, Keuruun seurakunnan elämää, 50-vuotta partiotoimintaa Keuruulla. Luontokuvia on käyttänyt myös Yleisradion TV 1. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1976 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Tuomisen laaja negatiivikokoelma (535 kpl) 1940-1950 -luvuilta on lahjoitettu Keski-Suomen museoon Jyväskylään. Kokoelmassa on kuvia Jyväskylän seudulta ja seudun lähiympäristöstä 1930-luvulta lähtien. Valokuvaajan poika, Paimion kirkkoherra Vesa Tuominen, lahjoitti isänsä kuvausliikkeen jäämistöstä löytyneet kuvat Keuruun kaupungin kuvakokoelmaan 22.5.2017. Lahjoitetuista kuvista koottu näyttely Valokuvia Keuruulta 1950-1970 -luvuilta oli esillä Kamanan vinttigalleriassa ja Lehtiniemen aulagalleriassa vuonna 2017. Näyttely järjestettiin yhdessä Keuruun kaupungin, Tapio Paappasen ja Esko Soinin kanssa. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Tuominen, Matti Subject The topic of the resource Keuruu Petäjävesi (kunta) valokuvaajat yritykset Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto https://www.keuruunveraja.fi/files/original/3d9a589ad308b53bce3df79185bbf8d7.jpg 7a033293a22484fb33886a507ba30b9f https://www.keuruunveraja.fi/files/original/5800364126aaa886548da1a2fbecf1a6.jpg 0966f4bcec813d989c0c84e0d0c947b8 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Pekka Jokipaltio oli Suomen puolustusvoiman eversti, joka syntyi Nurmossa, mutta hän asui lapsuutensa Haapamäellä. Hänen vanhempansa olivat asemapäällikkö Solmu Jokipaltio ja Jenny Eugenia o.s. Lindberg. Pekka Jokipaltio kävi kahdeksan luokkaa Haapamäen yhteiskoulua ja liittyi Keuruun suojeluskuntaan. Jokipaltio osallistui vuonna 1918 sisällissotaan Hämeen rintamalla. Valmistuttuaan upseeriksi hän palveli muun muassa Kenttätykistörykmentti 3:ssa patterin päällikkönä ja yleisesikunnassa toimistoupseerina. Sotakorkeakoulun jälkeen hän palveli patterinpäällikkönä ja yleisesikuntaupseerina Viipurin Ilmatorjuntarykmentissä. Ilmavoimien Esikunnan ilmatorjuntatoimiston päällikkö hänestä tuli vuonna 1939 ja siinä tehtävässä hän palveli myös talvisodan aikana. Jatkosodassa hän toimi ilmavoimien asetoimiston päällikkönä, armeijakunnan ilmatorjuntakomentajana sekä Helsingin ilmatorjuntakomentajana. Sodan jälkeen hän toimi ilmavoimien ilmatorjuntaosaston päällikkönä 1945 sekä Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentajana vuodesta 1946–1956. Aktiiviuransa hän päätti silloisen Hämeen Sotilasläänin komentajuuteen 1956–1957. Jokipaltio tuli tunnetuksi Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentajana jatkosodan aikana. Hänen kehittämänsä sulkuammuntajärjestelmän sovelluksen voidaan katsoa säästäneen Helsingin mittavilta tuhoilta suurpommitusten aikana kevättalvella 1944, minkä johdosta häntä on kutsuttu myös Helsingin pelastajaksi. Pekka Jokipaltio on haudattu Manulan uurnalehtoon Helsingissä. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1901-1977 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Helsingissä on hänen mukaansa nimetty tie Käpylän kaupunginosassa. Jämerä, energinen ja pidetty Jokipaltio sai lisänimekseen Joki-Pekka. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.brantberg.fi/Jokipaltio%20Pekka.htm https://www.nykysuomi.com/index.php/2017/08/06/nakokulma-suomen-ei-olisi-pitanyt-onnistua-siina-helsingin-ilmapuolustus-1944/ Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jokipaltio, Pekka Subject The topic of the resource Haapamäki rautatieläiset upseerit ilmatorjunta Helsinki Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Jokipaltio https://www.keuruunveraja.fi/files/original/00798c7230abcdf76243f0eecdb7b3d2.jpg b0ad60c33f5e865a06a9d36dfd0a5cff https://www.keuruunveraja.fi/files/original/696ac57ee42ae008b87c9d49f6dfa15b.jpg 4c7fa0e822c10fc0eb7087327674d25c Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Voimistelunopettaja ja näytelmäkirjailija Airi Koskimies oli Keuruun kunnanlääkäri Oskar Heikinheimon tytär. Perhe asui Kantolassa lähellä nykyistä terveysasemaa. Airi Koskimies meni ensimmäiseen avioliittoon vuonna 1927 yleisesikunnan toimistopäällikkö ja jääkärimajuri Atle Ragnar Teodor Heikelin (1892–1927) kanssa. Tämä sai surmansa samana vuonna Suomenlahdella sattuneessa lento-onnettomuudessa. Airi Heikinheimon toinen puoliso oli kirjallisuuden professori Rafael Koskimies. Airi Koskimies toimi voimistelunopettajana useissa helsinkiläiskouluissa sekä voimistelun tuntiopettajana Ebeneser-seminaarissa vuosina 1930–1971. Hän oli Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton lehden päätoimittajana ja suunnitteli sekä johti joukkue-esityksiä useissa voimistelujuhlissa. Koskimies kirjoitti myös useita voimisteluaiheisia kirjoja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1903-1985 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Heikinheimon perhe oli aktiivinen toimija suojeluskuntajärjestössä. Airi Koskimiehen isä, Oskari Heikinheimo toimi mm. suojeluskuntain piiriesikunnan lääkärinä. Airi Koskimies kirjoitti yhdessä puolisonsa Rafael Koskimiehen kanssa teoksen: Suomen lotta: Katsaus Lottajärjestön toimintaan (Weilin & Göös 1964). Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Näytelmiä Juhannusaatto. 1955 Tyttöjä täss' on parhaita : liikuntaohjelmia ja pieniä näytelmiä. WSOY 1956, 2. painos 1959 Sessi seikkailee : lastennäytelmä. 1958 Taikakompassi : lastennäytelmä. 1961 Voittaja : nuortennäytelmä. 1961 Kadonnut jalokivi : lasten jännitysnäytelmä, jatko-osa näytelmääm Taikakompassi. 1964 Muita teoksia Komentoharjoituksia ; kirj. Airi Koskimies ja Inger Karvonen (Tiililä). Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja 17. WSOY 1931, 1937 Laulu ja leikki : laulu- ja liikuntaleikkejä sekä voimisteluohjelmia pienokaisille ; kirj. Aino Saarelainen ja Airi Koskimies. Suomen naisten liikuntakasvatusliiton julkaisuja 19. WSOY 1932, 2. painos 1936 SNLL:n yleinen voimisteluohjelma Suomen voimistelun suurkisoissa 1938. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1937 Iloa voimisteluun : ohjelmistoa koulu- ja seuravoimisteluun. WSOY 1938, 4. painos 1954 Leikkikäämme. WSOT 1946, 3. painos 1958 SNLL:n tyttöjen voimistelunäytöksen ohjelma kesän 1947 suurjuhlille. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1946 SNLL:n voimistelunäytösohjelma tytöille ; piirt. E. Numminen. Suomen naisten liikuntakasvatusliitto, Helsinki 1948 Käsi kädessä : voimisteluohjelmia. WSOY 1950, 2. painos 1954 Leiki ja norjistu : voimisteluohjelmia lapsille. WSOY 1953 Leiki ja soita ; kirj. Aura Lahonen, Airi Koskimies ; kuv. Maija Karma. WSOY 1954 Perheen kotivoimistelu ; kuv. Sirkku Teräsvirta. WSOY 1959 Rytmileikkejä : liikuntasommitelmia lapsille ; kuv. Sirkku Teräsvirta. WSOY 1962 Suomen lotta - Katsaus lottajärjestön toimintaan ; kirjoittajat Airi Koskimies ja Rafael Koskimies, vinjetit piirt. Karin Koskimies. Weilin+Göös, Helsinki 1964 Rytmiliikuntaa ja liikunnan rytmiä ; kuv. Karin Koskimies. WSOY 1966 Iloisia rytmileikkejä : ideoita ja ohjelmia opettajille ; kuv. Karin Koskimies. WSOY 1977 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Koskimies, Airi Subject The topic of the resource opettajat kirjailijat voimistelu lääkärit Source A related resource from which the described resource is derived https://fi.wikipedia.org/wiki/Airi_Koskimies https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskari_Heikinheimo https://www.keuruunveraja.fi/files/original/be224e519e4214edb64183b2beede663.jpg f8d1e5724ad354d1797e6c16938d7426 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kouluneuvos ja kirjailija Akseli Salokannel (alk. Sirenius) oli syntyisin myllärin poika Hämeenlinnasta. Valmistuttuaan Rauman opettajaseminaarista hän toimi uransa alussa kansakoulunopettajana Haapamäellä, jossa hän oli myös yhteiskoulun laulun, voimistelun ja piirustuksen opettaja vuosina 1907-1914. Salokannel oli aktiivisesti mukana paikkakunnan järjestötoiminnassa. Hän oli mm. mukana perustamassa nuorisoseuraa, työväenyhdistystä, laulukuoroa, torvisoittokuntaa ja osuuskauppaa. Salokannel valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1917, jonka jälkeen hän toimi opettajana Rautalammella ja Suonenjoella. Salokannel toimi myös kirjakauppiaana ja työuransa loppuaikana kansakouluntarkastajana. Eläkkeelle jäätyään hän palasi synnyisseudulleen Vanajaan, jossa toimi muun muassa kotiseutuyhdistys Wanaja-seuran puheenjohtajana. Salokannel on kirjoittanut kaksiosaiset muistelmat Vanhaa Hämeenlinnaa ja Elettyä elämää, jossa hän kertoo elävästi 1800-luvun loppupuolen Hämeenlinnasta. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1876–1969 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Hämeenlinnan Myllymäen kaupunginosassa on hänelle omistettu Salokanteleenkatu. http://www.hamewiki.fi/wiki/Akseli_Salokannel Akseli Salokanteleen poika, Juhani Salokannel (s. 1946 Mikkelissä) on toiminut Nuoren Voiman Liiton toiminnanjohtajana, kustannustoimittajana ja osastopäällikkönä Gummeruksen kustantamossa sekä Weilin+Göösin kirjallisen osaston osastopäällikkönä. Lisäksi hän on toiminut kirjallisuuslehti Parnasson päätoimittajana ja Suomen Viron-instituutin johtajana. Samoin hän on ollut Eino Leinon Seuran ja Otto Mannisen seuran puheenjohtaja sekä toiminut Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen järjestelyelimissä ja Suomen Viron-instituutin säätiön hallituksessa. Juhani Salokannel on julkaissut proosaa, kirjoittanut sarjan suomalaisia kirjailijakuvia sekä toimittanut kirjallisuusantologioita. Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Kanervaisilta kankahilta : kertomuksia ja kuvauksia 1. Gummerus 1902 Kanervaisilta kankahilta : kertomuksia ja kuvauksia 2. Boman ja Karlsson, Hämeenlinna 1903 Sydänmaalle valoa ja valistusta :kertomuksia. Salaneuvos Costianderin Urjalan kunnalle lahjoittaman "Siveellisyyden edistämisrahaston" palkitsema teos. Tampere 1903 Uno Cygnaeus ja nykyaikainen kansanopetuksen uudistus. Kasvatusopillisia tutkielmia 8. Otava 1918 Vanajan kirja 1-2. Wanaja-seuran julkaisuja 1. Wanaja-seura, Hämeenlinna 1955-1956 Vanhaa Vanajaa. Wanaja-seuran julkaisuja 3. Wanaja-seura, Hämeenlinna 1959 Vanajan kirjasto 1861-1961. Vanajan kirjasto, Hämeenlinna 1961 Vanhaa Hämeenlinnaa. Karisto 1964 Elettyä elämää. Karisto 1968 Projekti Gutenbergin digitoimia, vapaasti ladattavia Akseli Salokanteleen e-kirjoja: https://www.gutenberg.org/browse/authors/s#a47206 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Salokannel, Akseli Subject The topic of the resource Haapamäki opettajat kansakoulu yhteiskoulut kirjailijat nuorisoseurat työväenyhdistykset osuusliikkeet soittokunnat Source A related resource from which the described resource is derived http://www.hamewiki.fi/wiki/Akseli_Salokannel https://ahvenisto.kirkkomaa.fi/henkilo/salokannel-akseli/ https://www.keuruunveraja.fi/files/original/63ebf44b2776a579071e2739a1a41ab7.png e127ca03b78a7f343db42c5410a39075 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Kirjailija, toimittaja Johanna Jokipaltio oli syntyisin Haapamäeltä. Tultuaan ylioppilaaksi Jokipaltio opiskeli ensin Suomen taideakatemian koulussa ja hän valmistui kuvaamataidon opettajaksi Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1971. Jokipaltio oli tuottelias kääntäjä, kuvittaja ja lastenkirjailija. Hänen teoksiaan julkaisi mm. kulttuuriteosten kustantamo Maahenki Oy. Arvid Lydecken -palkinnon hän sai vuonna 1982 teoksestaan Kas kummaa punaista lankaa. Jokipaltio toimi 1960-luvun lopulta 1980-luvulle Yleisradion lastenohjelmien toimittajana. Hän työskenteli myös lastenkirjasarjojen ja lastenlehtien toimittajana, kuvatoimittajana ja kuvittajana sekä suomensi kolmisenkymmentä kirjaa englannista, tanskasta, norjasta ja saksasta. Johanna Jokipaltio osallistui aktiivisesti Suomen ja Viron PEN-klubien yhteistyöhön 1990-luvun alussa. Myöhemmin hän oli M. A. Castrénin seuran hallituksen jäsenenä edistämässä suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kansojen kielellisten oikeuksien tukemista Venäjällä ja suunnittelemassa näille kansoille omakielisiä kirjoittajakursseja. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1946-2010 Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175943577895#.WngHf_luaUk Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Haapamäelllä ovat asemapäällikköinä toimineet Jokipaltion sukulaiset isoisä Solmu (1915-1925) ja isä Osmo Jokipaltio (1958-1968). Teoksia Jos kyseessä on taiteilija, tähän voi listata hänen keskeistä tuotantoaan (kirjoja, sävellyksiä, levyjä, julkisia taideteoksia jne). Tekijänä: Hiiri joka jaksoi toivoa Kuninkaan mittainen mies Mara ja Katti Tule elämään kanssani Kuvittajana: Maaemon helmasta Nalles äventyr Resan till Beijing Muu tekijä, esim. toimittaja Joka oksalla satu Liian pitkä kettu ja muita metsäsatuja Maaemon helmasta Äiti Kääntäjänä: Aleksi kadottaa kaiken Ernesti on leijonankesyttäjä Hajamielinen muistihirmu Harrin hirveä hikka Harrin juhlat Harrin unelmaloma Ihmekoira Jaskan ihmeperhe Jenni karkaa Jenni morsiusneitona Joulupukki sirkuksessa Kaikkein vanhin aarre Kaksi soittoniekkaa Kehno keikka Kesäsaaren kissat Koira menee kouluun Koirahullut Kuminaama-Kalle Kumma olio kahdella jalalla Kummitus Oskari Lassi ja Läiskis Lillin luokka Lumimiehen jäljillä Lyydian timanttien arvoitus Malla ja muumioarkku Miekka ja merirosvot Miekka, merten valtias Mitäs me lottovoittajat Mossen mahdollisuus Mustahanskainen mies Nellin neronleimaukset Nestorin arkki Ninan koneet Nuorallatanssija Tonio Onnellinen orava Pentukoira Petterin isä Poliisikoira ja Hammaskeiju Pomokarhu ja kiltti Aatu Robottipoliisit ja tuplaongelma Ruipelo Supermies Harri Taikamuusi Tumpin talvi Tumppi Tumppi matkustaa Uhkaavat varjot Vaarin puutarha vaarassa Vakooja vintillä Viesti muropaketissa Villin lännen vintiöt Välkky Väiski Yllätys korissa Ystävien kesken on hyvä olla Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Jokipaltio, Johanna Subject The topic of the resource Haapamäki kirjailijat opettajat lastenkirjailijat kuvittajat kääntäjät rautatieläiset Source A related resource from which the described resource is derived Nieminen, Kai 2010: Johanna Jokipaltio. Muistokirjoitus 12.9.2010. Helsingin Sanomat, Helsinki. https://www.keuruunveraja.fi/files/original/f798efcd2d37b35bf84dfdf3ae3e6ab4.jpg 255d9045745cf832ff1d4b630ba88399 https://www.keuruunveraja.fi/files/original/420652d4f5a7fe7bb1ff799cc5cbcaf1.jpg 5f89f24efb4097e595387131183c8cd4 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Henkilögalleria Description An account of the resource Kokoelmassa on pienoiselämäkertoja keuruulaisista merkkihenkilöistä. Henkilö Biografia Lyhyt kuvaus henkilön elämästä ja teoista Mirjami Kuosmanen syntyi Jukojärven Virtalassa tehtailija Paavo Kuosmasen ja Alina Finérin perheeseen. Kansakoulun hän kävi Lihjamossa, jonka jälkeen siirtyi Haapamäen yhteiskouluun. ja edelleen Jyväskylän yhteislyseoon. Jo lapsena Kuosmanen oli urheilullinen, reipaskäytöksinen ja peloton tyttö. Rohkea ja räväkkä Mirjami-tytär sai lempinimen Hurjami. Hän oli lahjakas yleisurheilija, ratsastaja, miekkailija ja uimari sekä synnynnäinen esiintyjä. Perhe muutti Keuruulle vuonna 1911 isän ostettua Huttulan tervatehtaan. Myöhemmin hän harjoitti myös sahaustoimintaa ja hänellä oli useita muita yrityksiä, mm. Pihlajavedellä ja Kuohulla. Paavo Kuosmasen kuoltua vuonna 1935 perhe muutti Etelä-Suomeen ja Mirjami lähti opiskelemaan Helsingin seudulle, jossa hän kävi vuodet 1936–38 Suomen Näyttämöopistoa. Hän työskenteli tanssijana Kansanteatterissa operettien sivurooleissa. Sittemmin hän osallistui Eino Jurkan kiertueelle. Kuosmasen ensimmäinen rooli valkokankaalla oli vuonna 1937 Wilho Ilmarin ohjaamassa elokuvassa Kuriton sukupolvi. Muita rooleja olivat mm. Laulu tulipunaisesta kukasta (1938) Miehen tie (1939) Kaksi Vihtoria (1939) Yrjänän emännän synti (1943) Sinä olet kohtaloni (1945) Livet i Finnskogarna/Elämää suomalaismetsissä) (1947) Aila – Pohjolan tytär (1949) Kun on tunteet (1954) Kihlaus (1955) Kuosmasen tunnetuimmaksi rooliksi nousi pääosa kansainvälistäkin mainetta saaneessa Lappi-aiheisessa, Erik Blombergin ohjaamassa Valkoisessa peurassa (1952). Kuosmanen sai Valkoisesta peurasta parhaan naispääosan Jussi-patsaan, ja keväällä 1953 filmille myönnettiin erikoispalkinto Cannesin elokuvajuhlilla. Elokuva palkittiin myös Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956. Kuosmasen viimeiseksi rooliksi jäi osa Aarne Tarkaksen ohjaamassa Jokin ihmisessä -elokuvassa (1956). Näyttelijätyön rinnalla hän teki myös käsikirjoituksia. Elinvuodet Syntymä- ja kuolinvuosi 1915-1963 Muuta merkittävää Tähän voi lisätä jonkun muun merkittävän tiedon henkilöstä Kuosmasen puoliso oli ohjaaja-kuvaaja Erik Blombergin. Pariskunnalle syntyi neljä lasta vuosina 1941-45. Cannesin elokuvajuhlilla 1953 aviopari lounasti Gary Cooperin ja Zsa Zsa Gáborin kanssa. Kuosmanen myös ystävystyi Tuulen viemää -tähden Olivia de Havillandin kanssa. Valkoinen peura palkittiin Hollywoodissa parhaana vieraskielisenä elokuvana Golden Globe -palkinnolla vuonna 1956. Mirjami Kuosmasen muistonäyttely järjestettiin Keuruun kotiseutumuseossa kesällä 2015. Kirjallisuutta Tähän keskeisimmät henkilöstä kertovat lähdeteokset (jos on). https://fi.wikipedia.org/wiki/Mirjami_Kuosmanen https://seura.fi/asiat/historia/mirjami-kuosmanen-suomifilmin-tahtonainen/ https://www.ksml.fi/tanaan/Kotimainen-elokuvat%C3%A4hti-kasvoi-Keuruulla-%E2%80%93-rohkea-ja-r%C3%A4v%C3%A4kk%C3%A4/355342 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Kuosmanen, Mirjami Subject The topic of the resource Keuruu -- Jukojärvi Keuruu -- Lihjamo Haapamäki elokuvat näyttelijät kotiseutumuseot Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Murresanoja ja lentäviä lauseita Description An account of the resource Kokoelman aineistot sisältävät Keurusseudulta kerättyjä murresanoja, sananparsia ja lentäviä lauseita. Text A resource consisting primarily of words for reading. Examples include books, letters, dissertations, poems, newspapers, articles, archives of mailing lists. Note that facsimiles or images of texts are still of the genre Text. Text Any textual data included in the document <h2>Ilmat.</h2> Mitä Maijana malolla, sitä Vappuna vaolla. Vanhana Vappuna (13.5) käki huutaa, vaikka hongan kolosta. Kun on usma uunnavuonna, niin on halla heinäkuulla. Kuhilas pellolle ja valkee pirttiin. Mikon päivänä nauriit kuoppaan ja akat pirttiin. Jos ei laskiaisna sa’a lunta, niin sinä vuonna ei tule marjoja. Kun kaakko ensi kerran kaulaa, niin yheksän vuorokauven päästä se istuu keskellä selkää. (Tarkoittaa, että selkävedet ovat vapaita jäistä.) Jos ennen Matin päivää hijottaa, niin se tietää pyryä. Matti pihin nostaa, Matti pihin kaataa. (Matteuksen päivä oli 21.9 ja Matin päivä 24.2.) Matista puhteet puttoo. (Tarkoittaa kevät-Mattia) Matti kuuman kiven kaivoon puottaa. (Tarkoittaa kevät-Mattia) Jaakko kylmän kiven järveen heittää. Kevättä Kyntelistä (3.2.), syksyä Uojista (Uolevista 28.7) Heikin päivänä (19.1), karhu kylkeensä kääntää. Helmikuun suoja on puutteen tuoja. Halla hanhen varpahassa, talvi joutsenen takana. (Kun hanhet muuttavat, alkavat usein hallat. Joutsen muuttaa juuri talven tullen.) Kun on syksyllä oravan hanget, niin on keväällä oriin hanget. (Jos syksyllä on satanut lunta ja tulee sen verran suojaa ja sen jälkeen pakkasta, että hanki kannattaa oravan, on keväällä niin kovat hankikannot, että ne kannattavat hevosen.) Kun on kirvesvars kuiva, niin on viikatevars märkä. (Jos on kaskenhakkuun aikana poutia, niin on heinänteon aikana sateita ja päinvastoin.) Ei kaakko tuule satamatta eikä akka toru itkemättä. Hei hellettä, sano jänis pakkaselle. Yheksänä syksyinen yö, kymmenenä keväinen päivä. (Tarkoittaa ilmojen epävakaisuutta syksyllä ja keväällä.) Kun on helle helluntaina, niin on junka (kylmä) juhannusna. Lauri laumaa tekee, Perttu peräti vie. (Pääskysten lähtö.) <h2>Maatalous, metsästys, kalastus.</h2> Poualla tuoheen, sateella tervakseen. (Tarkoittaa sitä, että tuli palaa tuohessa hyvin poudalla, mutta että tervas palaa sateellakin. Sananlaskulla on myös muoto: Tuohi tuulella, tervas sateella.) Hirvestä veri hangelle. (Hirveä on hiihdettävä hankikantojen aikaan.) Ei auta ampuminen, kun ei ole nuolen noutajaa. (Jousen käytön aikana oli metsämiehen mukana tavallisesti poika, joka katsoi mihin nuoli putosi, jollei se sattunut otukseen.) Nälkäinen susi syö, vaikka verisen veljensä. (Susi käy nälissään toisen haavoittuneen suden kimppuun ja syö sen.) Verkko vertaistaan, kala kaltaistaan. (Suuri kala menee vain suurisilmäiseen verkkoon ja pieni kala eksyy pienisilmäiseen verkkoon.) Joka on Jaakkona (vanhan ajanlaskun mukaan 7.8.) jalalla, se on Uotina (vanha Uoti 11.8.) orrella. Joka ei ole vappuna vaossa ja Jaakkona jalalla, niin se ei ole Uotina orrella. (Tarkoittaa kylvöä vanhana Vappuna (13.5.), leikkaamista vanhana Jaakon päivänä (7.8.) ja viljat ovat riihessä kuivamassa Uolevin päivänä (11.8.). Kun vilja oli leikattu ja pantu kuhilaille, niin sanottiin Keuruulla sen olevan jalalla.) Laiska lahessa, vireä niemessä. (Kun leikattiin viljaa, niin hidas jäi osuutensa kanssa viljan keskelle niin kuin lahteen ja vireä kerkisi omalla osallaan niin kuin niemen jopa kiertämään lahteen jääneen. Sama asia oli heinänniitossa. Sen vuoksi siitä sanottiinkin: Saarissa ja niemissä niitto loppuu. Sanonta kuvasi myös ihmisluonnetta.) Heikin päivänä eläinten ruoka kahtia ja ihmisten kolmia. Vaiva olla valkiatta, vaiva valkian varassa. (Ilman tulta on paha tulla toimeen, mutta jos tuli ryöstäytyy irti, niin se on huono juttu.) Ajakseen orja aitaa tekee. (Orja tekee vain sellaisen aidan, että se kestää hänen aikansa.) Päivä Perttulin takaa, joko tekee toukoa tai makaa. (Kylvöt piti tehdä Perttulinpäivään mennessä ja kaskikylvöt vielä ennen peltojen kylvämistä. Jos teki kylvönsä Pertun päivän jälkeen, niin ne eivät menestyneet, joten olisi ollut sama, vaikka olisi maannutkin.) Joka akka puuroa keittää, muttei taija tamputtaa. (Tarkoittaa että puurossa on jätetty tamputtamatta kokkareet rikki.) Tavallaan kukin kirnuaa, kenen pylkkää pää, kenen pylly. Susi syö merkitynkin lampaan. Kourusta liha parasta. (Keuruulla paisteettiin ennen lihat tavallisesti puukourussa. Se tuli siinä pehmeää ja maukasta, kuten vanha väki vielä muistaa. Usein paistettiin kourussa myös metsänriistaa ja pantiin sekaan lampaan tai sian lihaa.) Ei ole tähätöntä Eskeliä (12.6.) eikä heelmätöntä juhannusta. Kala uutta kartiskaa, lintu vanhaa vihiä. (Kalaa sai parhaiten uudella katiskalla, mutta kun linnulle laitettiin permiä tai luttia, niin tehtiin pyydykselle usein johde eli vihi, johon kerättiin vanhoja puita, ettei linnut niitä olisi vieroksuneet.) Kun on Paavalin päivä selkee, niin on vuodentulo melkee. (Melko varmaa, että tulee hyvä vuodentulo.) Kyntteli kovin kysyypi, Paavali panetteleepi, onko kankaita kuottu alotettu aivinoita. Kyllä hiihtävä hikensä saa, suen ampuja palavansa. Suen koira vanhanakin. (Tarkoittaa, että susi syö vanhankin koiran.) Järvellä silmät ja mettällä korvat. (Tarkoittaa sitä, että järvellä näkee kauaksi, mutta että metsässä täytyy luottaa enempi korviin varsinkin metsästysmatkalla ja että metsässä pitää puhua hiljaa, koska sillä on korvat.) Ei sikiä siipilintu päivän Perttulin perästä. (Tarkoittaa, ettei kärpäset, ampiaiset ym. hyönteiset sikiä Pertun päivän jälkeen, mutta myös sitä, etteivät kanat tai metsälinnut saa poikasia sen jälkeen.) Joka sateella niittää, se poualla korjaa. Elä pistä perjantaina, elä laske lauantaina, elä keritte keskiviikkona. (Jos perjantaina tappaa elukan, niin se vie karjaonnen ja lihat mustuvat. Karjalle ei ole onneksi, jos se lasketaan laitumelle lauantaina, ja lammasta ei saa keritä keskiviikkona, koska villa ei kasva siinä tapauksessa hyvin.) <h2>Muita sananlaskuja.</h2> Joka talosta tie Turkuun menee. Ei juosten kynnetä. Väli on väätyllä vittalla, väli vääntämättömällä. (Tarkoittaa myös lapsen kasvattamista.) Joka on häijy hummalleen, se on valju vaimolleen. Akkapiru paran tekee. (Paraa noiduttiin pääsiäisen aikaan etupäässä karjaonneksi. Paraa käyttivät naiset.) Nyt on kylät käyty ja kyrsät syöty. (Tarkoittaa sitä, että Tapaninpäivänä ja sen jälkeen käytiin kylissä ja saatiin ruokaa ja juomaa. Kun joulun pyhät loppuivat, olivat kyrsätkin lopussa.) Tiellä laiska riihessä ja köyhä markkinoilla. Hiljaa hyvää tulee, ajatellen aivan kaunis. Korpi on kolkko kumppaniksi. Parahiks on Sompilla piimää ja Rekolassa saapasvarsia. (Somppi ja Rekola ovat taloja Pihlajavedellä, ent. Keuruun pitäjässä.) On hikipalava, kun Loilan jäniksellä. (Loilan talo nyk. Vilppulassa, ent. Keuruulla.) Se on sivuväärä, kun Loilan sika. Viisossaan kun Pahkamäen pukki. (Talo Keuruulla.) Kyllä, sano Kivi-Jussi, kun muijan otti. (Kiviaho on torppa Riihoskylässä Keuruulla.) Hyppää kun Hiippa-Heikki taivaan ja maan väliä. (Sananparsi on johtunut siitä, että Keuruulla oli ennen ollut Hiippa-Heikiksi sanottu mies, joka kulki talosta taloon.) Pappila taloista paras ja Mänttä toinen. Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Honkala, Jussi Jokinen, Juho Emil Kivi-Mannila, Uuno Kolho, Voitto V. Rajalahti, Fiilus Title A name given to the resource Sananlaskuja Keuruulta Description An account of the resource M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala. Subject The topic of the resource sananlaskut murteet https://www.keuruunveraja.fi/files/original/0a0885972f04e05be1500d68ead74cf9.jpg 8f2bfabd76d311a4243ca7a4cdc1adda Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät elintarvikeliikkeet Description An account of the resource Keuruun keskustan tuntumassa sijainneen Reino Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti. Liike mainostaa etiketissä olevansa edullinen ostospaikka. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/5897a816c186533221a1016233ecbb26.jpg 6df67084ac9e555201bdef7e9ccb774d Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Männikkö-baarin tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily baarit ravitsemisliikkeet Description An account of the resource Keuruun keskustassa sijainneen Männikkö-baarin tulitikkuetiketti. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/607e3d5cbf1eeb0347b6594e5f1a90ec.jpg 78c2b17ca3aa1806174d8295a819ee4f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Mikko Tiilikaisen tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Keuruu--Asunta Description An account of the resource Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti. Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/c596ca143ee3020f19cde69cab965d0b.jpg 7e304d533bf6007173029d37dab6880f Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Anna Jaatisen kaupan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Haapamäki Description An account of the resource Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto. Lisäksi liike mainostaa ostavansa munia ja maalaisvoita päivän korkeimpiin hintoihin. Puijo-tulitikkuaskin on valmistanut Osakeyhtiö Savo. Source A related resource from which the described resource is derived Ilmari Vaissi: Haapamäki 100 vuotta. Keuruu 1987. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/5cd374337576316d8ae5cb8088c6e3a3.jpg b6577c1ee43f0052e7569536a199ae24 Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Haapamäen asemaravintolan tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily ravintolat rautatieliikenne rautatieasemat Haapamäki Description An account of the resource Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen rakennukseensa aseman viereen. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/032609ce42998f4721c1f721efaf9740.jpg e3bde45fa2867b8d613e061791717a0e Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily elokuvateatterit rakennukset Description An account of the resource Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti. Kuvanäyttämö rakennettiin elokuvateatteriksi 1960-luvun alussa nykyisen Pitäjäntuvantien varteen. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu https://www.keuruunveraja.fi/files/original/49c997011ad3251135f099b3cc04afa3.jpg 591aa4f8df61338b717fbf99483281ca Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Raimo Varpulan kokoelma Description An account of the resource Kokoelmassa on digitoituna Raimo Varpulan Keurusseutua käsitteleviä keräilykokoelmia mm. postitoiminnasta, postikorteista ja tulitikkuetiketeistä sekä hänen keuruulaisista tapahtumista ottamiaan valokuvia. Kokoelmat ulottuvat 1800-luvun loppupuolelta 1980-luvulle. Creator An entity primarily responsible for making the resource Varpula, Raimo Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Still Image A static visual representation. Examples include paintings, drawings, graphic designs, plans and maps. Recommended best practice is to assign the type Text to images of textual materials. Original Format The type of object, such as painting, sculpture, paper, photo, and additional data Tulitikkuetiketti Dublin Core The Dublin Core metadata element set is common to all Omeka records, including items, files, and collections. For more information see, http://dublincore.org/documents/dces/. Title A name given to the resource Keuruun kauppayhtiön tulitikkuetiketti Subject The topic of the resource etiketit tulitikut keräily myymälät Description An account of the resource Keuruun kauppayhtiön toimitilat olivat nykyisen Pitäjäntuvantien alussa 1940-luvun lopulta alkaen. Kauppayhtiö oli kuin pieni tavaratalo. Tulitikkuetiketissäkin mainitaan, että liikkeessä oli kangas- ja asuste-, siirtomaa, liha- ja maito, kemikali-, lelu-, ja paperiosastot. Tulitikkurasian on valmistanut Tukkukauppojen oy. Publisher An entity responsible for making the resource available Keuruun kaupunginkirjasto Provenance A statement of any changes in ownership and custody of the resource since its creation that are significant for its authenticity, integrity, and interpretation. The statement may include a description of any changes successive custodians made to the resource. Raimo Varpulan kokoelma Contributor An entity responsible for making contributions to the resource Valokuva: Saarimäki, Satu