Haapamäen höyryveturipuisto avattiin vuonna 1988 VR:n entisen halkotarhan alueelle. Ajatus puiston perustamisesta sai alkunsa VR:n työryhmässä, jossa pohdittiin kriisitilanteiden varalle varastoitujen vetureiden kohtaloa. Yhdeksi höyryvetureiden sijoituskohteista nousi Haapamäki.
Höyryveturikauden vilkas risteysasema Haapamäki oli menettänyt 1970-luvulla merkitystään rautatiepaikkakuntana rataverkon muutosten ja teknisen kehityksen vuoksi. Kun Keuruun kaupunki kiinnostui vetureista ja niiden matkailuarvosta, valtio lahjoitti kaupungille 70 kriisivarastoitua veturia Höyryveturipuiston perustamiseksi.
Höyryveturipuiston toiminnan tavoitteena oli paitsi esitellä höyryvetureita autenttisessa ympäristössä, myös saada paikkakunnalle vetovoimainen matkailukohde. Suunnitelmat puiston rakentamiseksi aloitettiin vuonna 1986. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puiston rakennussuunnitelman ja 8, 7 miljoonan markan kustannusarvion tammikuussa 1987. Puiston maanrakennustyöt alkoivat kevään tultua ja samaan aikaan alettiin järjestellä veturitalleja kriisivetureiden kunnostamista varten. Höyryveturipuiston harjannostajaisia vietettiin huhtikuussa 1988 ja juhlallisia puiston avajaisia 17.5.1988.
Alusta lähtien Höyryveturipuistossa järjestettiin tapahtumia, kuten kesäisin Ukko-Pekka -päivät. Puiston tavoitteena oli olla toiminnallinen kohde matkailijalle ja tavoitteet kävijämääristä ja olivat suuret. Haapamäen höyryveturipuiston toimintaa oli kuitenkin vaikea saada kannattavaksi.
Toimintaa kehitettiin erityisesti 2000-luvun alussa. Mukaan puiston toimintaan tuli tanssien järjestäminen, viihdekonsertit ja myöhemmin myös caravan -alue. Vuonna 2004 Keuruun kaupunki möi höyryveturipuiston Martin Safarit Oy:lle, jotta puiston toiminta selkeytyisi ja kohdetta voitaisiin kehittää edelleen.
Haapamäen höyryveturipuiston lisäksi rautatiehistoriaan voi tutusta Haapamäen veturitallilla. Vuonna 1993 perustettu Haapamäen museoveturiyhdistys ry kunnostaa omistamallaan Haapamäen veturitallilla rautatiekalustoa näytteille ja museoliikenteeseen.
Höyryveturipuistoon ja vetureihin liittyy nostalgiaa ja muistoja, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Höyryveturipuistoa ympäröivä Haapamäen rautatieläiskylä on valtakunnallisestikin merkittävä rautatieläismiljöö.
Lähteet:
Keuruun joulu 1987. Lions-Club, Keuruu.
Keuruun joulu 1988. Lions-Club, Keuruu.
Rokkonen, Hanne 2004: Mennolippu menneisyyteen. Haapamäen rautatietaajaman paikalliskulttuurin muutokset 1882 - 2002. Opinnäytetyö.
Veturiextra 1988, s. 6-7.
Höyryveturikauden vilkas risteysasema Haapamäki oli menettänyt 1970-luvulla merkitystään rautatiepaikkakuntana rataverkon muutosten ja teknisen kehityksen vuoksi. Kun Keuruun kaupunki kiinnostui vetureista ja niiden matkailuarvosta, valtio lahjoitti kaupungille 70 kriisivarastoitua veturia Höyryveturipuiston perustamiseksi.
Höyryveturipuiston toiminnan tavoitteena oli paitsi esitellä höyryvetureita autenttisessa ympäristössä, myös saada paikkakunnalle vetovoimainen matkailukohde. Suunnitelmat puiston rakentamiseksi aloitettiin vuonna 1986. Kaupunginvaltuusto hyväksyi puiston rakennussuunnitelman ja 8, 7 miljoonan markan kustannusarvion tammikuussa 1987. Puiston maanrakennustyöt alkoivat kevään tultua ja samaan aikaan alettiin järjestellä veturitalleja kriisivetureiden kunnostamista varten. Höyryveturipuiston harjannostajaisia vietettiin huhtikuussa 1988 ja juhlallisia puiston avajaisia 17.5.1988.
Alusta lähtien Höyryveturipuistossa järjestettiin tapahtumia, kuten kesäisin Ukko-Pekka -päivät. Puiston tavoitteena oli olla toiminnallinen kohde matkailijalle ja tavoitteet kävijämääristä ja olivat suuret. Haapamäen höyryveturipuiston toimintaa oli kuitenkin vaikea saada kannattavaksi.
Toimintaa kehitettiin erityisesti 2000-luvun alussa. Mukaan puiston toimintaan tuli tanssien järjestäminen, viihdekonsertit ja myöhemmin myös caravan -alue. Vuonna 2004 Keuruun kaupunki möi höyryveturipuiston Martin Safarit Oy:lle, jotta puiston toiminta selkeytyisi ja kohdetta voitaisiin kehittää edelleen.
Haapamäen höyryveturipuiston lisäksi rautatiehistoriaan voi tutusta Haapamäen veturitallilla. Vuonna 1993 perustettu Haapamäen museoveturiyhdistys ry kunnostaa omistamallaan Haapamäen veturitallilla rautatiekalustoa näytteille ja museoliikenteeseen.
Höyryveturipuistoon ja vetureihin liittyy nostalgiaa ja muistoja, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti. Höyryveturipuistoa ympäröivä Haapamäen rautatieläiskylä on valtakunnallisestikin merkittävä rautatieläismiljöö.
Lähteet:
Keuruun joulu 1987. Lions-Club, Keuruu.
Keuruun joulu 1988. Lions-Club, Keuruu.
Rokkonen, Hanne 2004: Mennolippu menneisyyteen. Haapamäen rautatietaajaman paikalliskulttuurin muutokset 1882 - 2002. Opinnäytetyö.
Veturiextra 1988, s. 6-7.
Aihe
Haapamäki (Keuruu), rautatieläiset, rautatieliikenne, rautatiet, höyryveturit, matkailu, matkailukohteet, 1980-lukuKlikkaa asiasanoja selataksesi muita aineistoja samasta aiheesta.
Kuvaus
Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.
Julkaisija
Keuruun kaupunginkirjasto
Luontiajankohta
2021