Aineistot (yhteensä 762)

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelyalue, jossa Suomen liput liehuvat saloissa, ihmisiä kävelee tiellä ja toiset istuvat penkeillä.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka vasemmassa laidassa on kaksi pitkää katosta lehmille. Taustalla näkyy rintamamiestalo ja edustalla ihmisiä kävelemässä alueen läpi halkovalla tiellä.

Mustavalkokuvassa näkyy maatalousnäyttelualue, jonka läpi kulkee tie lipputankoriveineen. Ihmisiä on sankoin joukoin tiellä ja muualla alueella, jolla näkyy koneita ja telttoja. Kuvan taustalla on omakotitaloja.

Värivalokuvassa on kuvattuna rakennustyömaata koulun alakerran valuvaiheessa. Betonilaudoistusta on sikin sokin lattioilla ja perustuksen ulkopuolella. Kuvan taustalla näkyy punatiilinen kansalaiskoulurakennus, mäntymetsää ja halkopinoja.

Mustavalkokuvassa ryhmä koulun oppilaita ja opettajia seisoo koulun ruokalassa ja kuuntelee kuvan oikeassa laidassa olevan miehen puhetta. Etualalla on kahvikuppeja katettuna pöytään. Kuvan taustalla näkyy abstrakti, koko seinän täyttävä maalaus.

Kuvassa harjannostajaisväki on pitkän kahvipöydän ääressä. Rehtori Jussi Rainio pitää tervehdyspuhetta. Muut henkilöt kuvassa ovat vasemmalta lukien: kannatusyhdistyksen johtokunnan varajäsen tri Saara Rönnholm, (Rainio), koulukeskuksen…

Mustavalkokuvassa on toistakymmentä henkilöä rakennustyömaalla. Heillä on yllään pitkät taki ja usealla päässään ylioppilaslakki. Yksi henkilöistä on juuri kumartuneena muuraamaan peruskiveä.

Mustavalkokuvassa kaksi naista ja neljä miestä istuu kirjaston tiloissa kokousta pitämässä. Heidän takanaan näkyvät kirjahyllyt ja pihalle avautuvat kaksi ikkunaa.

Mustavalkokuvassa on kuvattuna parikymmentä naista ja miestä istumassa koulunpenkeillä. Paripulpetit ovat kahdessa rivissä luokassa, jonka lattia nousee ylöspäin.

M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala.

Keuruun keskustan tuntumassa sijainneen Reino Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti. Liike mainostaa etiketissä olevansa edullinen ostospaikka.

Keuruun keskustassa sijainneen Männikkö-baarin tulitikkuetiketti.

Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti.

Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy.

Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto.…

Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen…

Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti. Kuvanäyttämö rakennettiin elokuvateatteriksi 1960-luvun alussa nykyisen Pitäjäntuvantien varteen.

Keuruun kauppayhtiön toimitilat olivat nykyisen Pitäjäntuvantien alussa 1940-luvun lopulta alkaen. Kauppayhtiö oli kuin pieni tavaratalo. Tulitikkuetiketissäkin mainitaan, että liikkeessä oli kangas- ja asuste-, siirtomaa, liha- ja maito, kemikali-,…

Keuruun kauppayhtiö toimi Keuruun keskustassa Klakin kulmassa, nykyisen Pitäjäntuvantien alkupäässä 1940-luvun lopulta. Sekatavarakaupan avasi liikemies Jussi Ruokonen ja se laajeni pieneksi tavarataloksi. Kauppayhtiön pihassa toimi myös kioski.

Keuruun autotalon tulitikkuetiketti. Autotalo valmistui Keuruun keskustan tuntumaan Haapamäentien varteen 1966-1967. Autokaupan ja huoltamon lisäksi autotalon yhteydessä toimi myös ravintola Kesti-Ketvele. Keuruun autotalo sijaitsi nykyisen Tervan…

Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas.

Kuvassa on talvisessa maisemassa Keuruun uusi kirkko, jonka tornin kattoa korjataan. Kuva on otettu 30.12.1984.

Kuvassa on Keuruun keskustan tuntumassa Melonlahden rannalla sijainnut Keuruun tervatehdas toimintansa kulta-kaudella. Nykyään tehtaan paikalla on Liikuntapuisto.

Kartassa on kuvattuna Keuruun Terva Oy:n alue rakennuksineen. Alueen on mitannut vuonna 1942 kartoittaja K. Airikkala ja kartan on täydentänyt vuonna 1971 kartoittaja Aleksi Takanen.

Keuruun keskustassa Melonlahden rannalla toimi tervatehdas 1900- luvun alusta 1960-luvun alkuun saakka. Kuvassa on Niilo Vuolle-Apilalan omistaman Keuruun Terva Oy:n aikaisen tervatehtaan rakennuksia sen toimikauden lopulta. Nykyään tehtaan paikalla…

Opettaja Liisa Saarisen kirjoittama Pohjoislahden ala-asteen satavuotishistoriikki. Teos on alun perin julkaistu monisteena.

Valokuvassa Pohjoislahden kansakoulun luokat 3-4 ja osa 5. luokan oppilaista lukuvuonna 1957-58. Oikeassa reunassa…

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Reino Hoikkalan kauppaliike sijaitsi Keuruun keskustassa. Etiketissä mainostetaan, että kaupasta voi ostaa muun muassa ruokaa, siirtomaatavaroita, tekstiilejä sekä kotitalouskoneita ja Homelite-moottorisahoja.

Hoikkalan kaupan rakennus on…

Heikki Airaksinen piti kauppaa Keuruun keskustassa Ostola-nimisessä talossa. Samassa paikassa oli kauppaa pitänyt jo hänen isänsä Juho Airaksinen.

Keuruun keskustassa sijainneen K-Kauppa Torimarketin tulitikkuetiketti.

Lavikonkylän talouskaupan tulitikkuetiketissä kerrotaan, että kauppa sijaitsi Isolavikossa. Tulitikut on valmistanut Tukkukauppojen oy.

Valkolan kauppahuoneella oli Keuruun keskustassa valintamyymälä ja rauta-ja maatalousosasto. Kauppahuone omisti myös myymäläauton.

Hotelli Keurusselän tulitikkuetiketti. Ensimmäinen Keuruun lomahotelli aloitti toimintansa vuonna 1949 ja samalla paikalla toimii yhä hotelli Keurusselkä. Keuruulaisittain hotellin lempinimi on vieläkin Lomppari.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. Keskon ruoka-, herkku - ja siirtomaatavaraliike sijaitsi Haapamäellä.

Kurkiniemessä sijainnut Raittikioski mainostaa tulitikkuetiketissä olevansa edullinen elintarvikekioski. Tulitikkulaatikon on valmistanut Finn-match Jyväskylän maalaiskunnasta.

Kesäisessä kuvassa näkyy Lapinsalmen juuri rakennettu silta, jota lähestyy Jyväskylän suunnasta kuorma-auto. Sillan oikealla puolella näkyy rautatie, vanha maantiesilta ja Lapinsalmea. Kuvassa etualalla on myös pieni työmaakoppi aivan tien vieressä.

Keuruulla sijaitsi Puolustusvoimain Pioneerirykmentti. Se koulutti vuosittain noin tuhat pioneeri- ja suojelualan varusmiestä. Palkattua henkilöstöä oli 250. Viimeiset alokkaat astuivat palvelukseen tammikuussa 2014 ja Pioneerirykmentti lopetettiin…

Tulitikkuetiketissä on HS-myymälä Keuruun talouskaupan mainos. Myymälä mainostaa olevansa nykyaikainen, edullinen, hyvin varustettu ja aktiivinen. Tulitikut on valmistuttanut Tukkukauppojen oy.

Kuvassa on Shell-huoltamoiden keltainen simpukankuorilogo. Shell-bensiiniä myytiin Keuruun kirkonkylässä jo vuonna 1928. Vuonna 1961 avattiin Jyväskylän tien varteen huoltoasema, josta auto sai paitsi polttoainetta, myös huoltoa. Rakennuksessa…

Kuvassa on kaksi miestä puisten huonekalujen ympäröimänä hirsiseinäisessä tuvassa. Esillä on Kotiteollisuusyhdistyksen läntisen piirin veistokoulun töitä maaliskuussa 1928. Opettajana toimi Eenok Lahti (1887-1952). Hän oli myös puutyönopettajana…

Kuvassa istuu edessä vasemmalla Matti Lahti (1848-1940), vieressä istumassa vaimo Eeva os. Sälli (1844-1925). Kuvassa takana seisoo heidän aikuisia lapsiaan. Vasemmalla seisoo heidän poikansa puutyönopettaja ja kylävalokuvaaja Eenok Lahti…

Eenok Lahti oli puutyönopettaja ja kyläkuvaaja. Kuvassa hän on suojeluskuntapuvussa. Hän kuului Pihlajaveden suojeluskuntaan ja oli Pihlaisselän pohjoispuolen alueen johtavia henkilöitä. Suojeluskunnan toimintan tapahtui pääasiassa Pihlajaveden…

Kuvassa on hirsirakennuksen edessä istumassa Matti Lahti (1848-1940) ja Eeva Lahti (1844-1925). He olivat pihlajavetisen kylävalokuvaaja ja puutyönopettaja Eenok Lahden (1887-1952) vanhemmat. Perhe asui Lahti-nimisessä Lehtomäen talon torpassa. Kuva…

Kuvassa on meneillään tukinuitto Lapinsalmen sillan kupeessa. Taustalla näkyy rautatiesillan lisäksi Keuruun molemmat kirkot sekä talon kattoja ja rannalla pieni rantasauna. Salmessa on tukkilautta, jonka viisi miestä hoitavat kekseillään. Lautan…

Huttulan talon emäntä Elisabet Carbonarian elämäntarina.

Keuruun vanha kirkko on otettu käyttöön vuonna 1758 ja se viettää 260-vuotisen taipaleensa juhlavuotta vuonna 2018. Kirkko on toiminut museokirkkona 125 vuotta.

Esa Salovius pohtii sitä, miten hänestä tuli metsästäjä ja muistelee lapsuutensa jännittävää metsästyskokemusta.

Eenok Lahti (1887-1952)omisti keskimoottorilla varustetun moottoriveneen. Tällä veneellä hän hoiti Pihlajaveden seurakunnan pappien, lukkarin yms. kuljetuksia Pihlaisselän yli seuranpitoon ja muihin tilaisuuksiin, sillä kunnon teitä oli vähän.…

Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Eenok Lahti (1887-1952) toimi käsityönopettajana Pihlajaveden pohjoispuolen kolmella koululla: Sällissä, Lampilassa ja Valkeajärvellä. Kaikki kolme koulua sijaitsivat 10 kilometrin säteellä Eenok Lahden kodista, joten työmatkat taittuivat…

Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset…

Otavan kirjapainon tehdassali. Otavan Keuruun kirjapaino oli pitkään konsernin suurin tuotantolaitos. Taustalla oleva nainen Sinikka Nieminen.Kustannusosakeyhtiö Otava rakensi kirjapainonsa Keuruulle vuonna 1954. Toiminta alkoi vuonna 1955.

Talvinen maisema kuvattuna pappilan rannan rinteeltä. Vasemmalla rautatiekiskot johtavat kohti Jyväskylää, sähkölinja kulkee sen vieressä. Keskellä puiden välistä pilkottaa Keuruun Sukkatehtaan rakennuksia. Kuvan edustalla maantie kaartuu ja ylittää…

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus.

Kuvassa on linja-auto, jonka edessä seisoo kujettaja vierellään nainen. Hänellä on olallaan rahastajanlaukku. Linja-auto on pysäköitynä puisten laitureiden väliin. Kuvan vasemmassa laidassa, auton takana näkyy mies ja hänen takanaan kolmikerroksinen…

Teksti kertoo Keuruun keskustassa sijainneen Kansallispirtin rakennushistoriasta ja käytöstä 1910-1977.

Kuva: Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Kuvaaja Aarne Forsman.

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Kuvassa on viisi vanhaa autoa pysäköitynä vinottain kirkonkylän raitille. Kunkin auton vieressä seisoo mies. Taustalla näkyy puita ja kaksi liikerakennusta.

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Onni Haapalan kokoamaa aineistoa Keurusseudulta.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Keuruulla vietettiin partiottoiminnan 50-vuotisjuhlaa 25.4.1981. Juhlallisuuksiin kuului mm. kulkue Keuruuntiellä.

Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977.

Keuruun varuskunnan ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä 1979. Sotilaat olivat pukeutuneet lumipukuihin, koska oli kulunut 40 vuotta talvisodan ajasta.

Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla.
Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy.

Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi…

Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932.…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut…

Keurusselän sotilaskodin tulitikkuetiketti. Keuruulla toimi varuskunta ja sotilaskoti vuosina 1967-2014. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy.

K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla.

Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy.

Keuruun tulitikkutehdas oY:n tulitikkuetiketti, Superior-nimisiä hehkumattomia tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.