Aineistot (yhteensä 762)

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 93 2014.

Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Paraffinoituja tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa

Keuruun Museon tuottama verkkonäyttely Keuruun vanhan kirkon historiasta ja vaiheista sekä elämästä 1700-luvun Keuruulla.

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Hehkumattomia tulitikkuja. Tehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Matti Kassila (1924-2018) oli Suomen elokuvataiteen merkittävimpiä vaikuttajia. Hänet muistetaan etenkin Mika Waltarin dekkareihin perustuvista Komisario Palmu -elokuvista ja kirjallisuusklassikkojen…

Raimo Varpula kertoo tulitikkuetikettien käytöstä ja keräilystä.

Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora…

Orvokki Vääriskoski kertoo kotiseutusivuston nimeksi valitun veräjä-käsitteen taustoista ja merkityksistä erityisesti Einari Vuorelan tuotannossa.

Kuvassa Vuorelan kirjailijakodin portti Jukojärvellä (muokattu Lea Riihimäen alkuperäisestä…

Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen…

Arkistotallenne "Ihminen yksin", jossa kerrotaan Jukojärvelle muuttaneesta Iisakki Saarimaasta ja hänen erakkomaisesta elämästään. Kesto 27 min.

Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Musiikkitoimittaja Kare Eskolan kertomus puolisonsa Emilia Lajusen vuonna 2015 toteuttamasta kansanmusiikkikiertueesta, jolla muusikko kulki konserttipaikasta toiseen polkupyörällä ja miten siihen media suhtautui.

Emilia Lajunen (s. 1979) on…

Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä…

Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20…

Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana.…

Suomen seitsemät ihmeet -sarjassa vuonna 2006 esitetty ohjelma keskisuomalaisista puukirkoista. Mukana ovat Pihlajaveden, Petäjäveden ja Keuruun kirkot. Kesto 11 min.

Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin.

Marttamökin ensimmäisen emännän muistoja kahvilatoiminnan alkutaipaleelta.

Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla…

Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Raija Sulkavan vuosina 2002-2007 keräämä aineisto.

Lauri Permikangas kertoo Maatalouspäivien kilpailuista ja niiden merkityksestä maanviljelijälle.

Lauri Permikangas kertoo perinteisten maatalouden työvälineiden valmistuksesta.

Viljanpuintia traktorivetoisella puimakoneella 1960-luvulla. Vilja jouduttiin tuolloin vielä säkittämään itse.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 26.9.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Esitelmä Keuruun kansalaisopistossa 24.11.2017 luentosarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana.

Keurusseudun partiolippukunnat ja niiden toimintaa.

Lauri Permikangas kertoo kyntötapojen ja -välineiden muuttumisesta ja kyntökilpailuista.

Tekstissä Lauri Permikangas muistelee perinteistä rukiin puintia riihessä.
Valokuvassa on riihi ja sen edustalla (riima) rukiita odottamassa koneella puimista. Kuva 1950-1960-luvuilta, kuvaaja ei tiedossa.

Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä.

Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy.

Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan…

Henkilökuva Keuruun omasta runoilijasta.

Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia…

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Lauri Permikangas kertoo talvisista metsätöistä 1940-1950-luvuilla.

Lauri Permikangas muistelee perunannostoa ja viljelytapojen kehittymistä 1940-luvulta alkaen. Kuvassa Vihtori Permikangas ja Purje-hevonen 1950-luvun lopussa. Kuvaaja ei tiedossa.

Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan.

Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta.

Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan.

Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle.

Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta.

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Raili Pieviläinen, o.s. Niemelä (s. 1931) muisteli vuonna 1992 sota-ajan lapsuuttaan Huttulassa.

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Heikki Airaksisen vuonna 1958 kirjoittama muistelma käsittelee hänen omaa kauppiaanuraansa sekä Keuruun kirkonkylän kauppaliikkeiden historiaa 1860-luvulta alkaen.

Heikki Airaksinen on kirjoittanut tämän muistelutekstin kirjoituskoneella ja…

Nuottakalastus on ollut yleisempää Keurusselän itäpuolisilla vesillä. Liitteenä olevassa kartassa on merkintöjä Liukon ja Häkkisen kalastuskunnan alueen nuotanvetopaikoista. Alueella harjoitetaan vieläkin nuottakalastusta lähinnä näytösluontoisesti…

Kunnaneläinlääkärinä Keuruulla vuosikymmenet toiminut Vilho Sihvo muistelee uransa varrella sattuneita tapauksia, jolloin pääsy maatiloille oli joskus haastellista.

Matti Metsälä muistelee sota-aikaa kotikylällään ja kertoo aluelle sijoitettujen karjalaisperheiden kohtaloista.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

14-vuotiaan Matin sota-ajan muisto metsäkaartilaisesta.

Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä.

Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.