Aineistot (yhteensä 762)

Kuvassa on sisäkuva Osuuskassasta. Rakennus sijaitsi nykyisen uimahallin paikalla Keuruuntien varrella. Samassa rakennuskessa sijaitsi myöhemmin Suur-Keuruun sanomat. Kuvassa pankinjohtaja Martti Karvinen sekä kahta asiakasta palvelevat…

Keuruun Osuuskassan rakennusvaiheessa vuonna 1957-1958. Kaksi miestä seisoo talvisella työmaalla. Teipit ovat vielä ikkunoissa ja rakennustarvikkeita on lumen alla.

Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta.

Kuvassa joukko maa- ja kotitalousnaisia kävelee pihamaalla. He ovat tulleet vierailulle ja jättäneet autonsa piharakennuksen edustalle. Kyseessä on maa- ja kotitalousnaisten retki entisen keuruulaisen, Kaisa-Liisa Hannikaisen (o.s. Kivi-Mannila), …

Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944.

Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle.

Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti. Kuvanäyttämö rakennettiin elokuvateatteriksi 1960-luvun alussa nykyisen Pitäjäntuvantien varteen.

Keuruun kunnanvaltuusto kuvattuna kivikoulun edessä. Henkilöt: eturivi: 3. vas. nimismies Tauno Luutonen, Taavi Vilhula (salkun kanssa), Niilo Vuolle-Apiala (keskellä kädet taskussa), keskirivi: Jouko Järviö (solmuke kaulassa, katsoo kauas), 6. vas.…

Mustavalkoisessa valokuvassa on neljä Keuruun kunnansairaalan työntekijää työvaatteissaan sairaalan kuistin edustalla. Kuva on otettu vuonna 1955. Vasemmalta oikealle henkilöiden työtehtävät Keuruun kunnansairaalassa olivat: kaksi apuhoitajaa, emäntä…

Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Keuruun kunnansairaalan puista kuistia. Kesäisessä kuvassa kävelee tiellä sairaalan pihassa kaksi sairaanhoitajaa työasuissaan. Edenpänä seisoo kaksi muuta sairaanhoitajaa.

Valokuva on otettu vuonna…

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan kolme hoitajaa toimenpidehuoneessa. Yksi hoitajista rokottaa juuri toista hoitajaa käsivarteen.

Kuvasta on tunnistettu kuvassa vasemmalla Liisa Ahoranta. Keuruun kunnansairaala toimi kuvan…

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Keuruun kunnansairaalan henkilökuntaa sairaalarakennuksen seinän vieressä.

Kuvassa on viisi naista, joista neljällä on sairaalan työasu päällään.

Kuva on otettu vuonna 1955. Keuruun kunnansairaala sijaitsi…

Mustavalkoisessa valokuvassa on puinen huvilamainen puurakennus, Keuruun vanha kunnansairaala. Kuvassa edessä seisoo neljä sairaanhoitajaa työasuissan.

Kuva on otettu vuonna 1958, vasemmalla Sirkka-Liisa Lampinen, oikealla Arma…

Suur-Keuruu -lehden artikkeli 2.12.2017 kotiseutusivuston julkaisusta ja Veräjä-toiminnasta.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Kuvassa on pyöräilijöitä kivikoulun edessä. Etualalla pyörällä ajaa Kari Puro kyydissään Markku Puro. Heidän takanaan pyörää ajaa Pirjo Puro. Taustalla uusi kivikoulu, jota erottaa puuaita jalkakäytävästä.

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa näkyy Keuruun uusi ja vanha kirkko puiden keskellä. Niiden etupuolella on iso puinen rakennus, jossa sijaitsi muun muassa postitoimisto. Rautatiesillan takana näkyy Liljala eli Punnosen talo. Etualalla on puinen…

Mustavalkoisessa maisemakuvassa näkyy Keuruun vanha kirkko, Keuruun uusi kirkko ja kirkonkylän rakennuksia Tarhian yli Kivelästä päin kuvattuna. Kuva oikeassa reunassa näkyy Loilonharju. Rannassa harjun kohdalla on sauna sekä vene- ja uimakoppeja.…

Martti Haapamäki kertoo puheessaan Keuruun kirkonkylän rakennusten ja asutuksen kehityksestä sotia edeltävänä vuosikymmenenä. Puhe on kirjoitettu vuonna 1979.

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha kirkko, joka on valmistunut vuonna 1758. Kuvassa etualalla kirkkoaukio. Siellä pidettiin monenlaisia tapahtumia, mm. markkinoita. Oikealla näkyy asemanpuistoa. Rautatie saapui Keuruun…

Värivalokuvassa on vuonna 1892 rakennettu Keuruun kirkko ja Marttamökki, joka toimi muun muassa kahvilana. Marttamökin viereen on pysäköity autoja.

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Keuruun keskustan kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja rakennettujen ympäristöjen inventointi on Keuruun kaupungin Keski-Suomen museolta tilaama selvitystyö, joka tehtiin alueelle laadittavan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.…

Talvinen kuva Keuruun kaupungitalosta sivusuunnasta lumisten puiden ympäröimänä. Taivas on kellertävä ja hämärä valo saa etualan lumen sävyttymään violettiin.

Keuruun kauppayhtiön toimitilat olivat nykyisen Pitäjäntuvantien alussa 1940-luvun lopulta alkaen. Kauppayhtiö oli kuin pieni tavaratalo. Tulitikkuetiketissäkin mainitaan, että liikkeessä oli kangas- ja asuste-, siirtomaa, liha- ja maito, kemikali-,…

Keuruun kauppayhtiö toimi Keuruun keskustassa Klakin kulmassa, nykyisen Pitäjäntuvantien alkupäässä 1940-luvun lopulta. Sekatavarakaupan avasi liikemies Jussi Ruokonen ja se laajeni pieneksi tavarataloksi. Kauppayhtiön pihassa toimi myös kioski.

Tarina kertoo, miksi keuruulaisia kutsutaan karhunsoutajiksi.

Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa

Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora…

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottisovituksessa melodia, soinnut ja sanat.

Keuruulaisen Sakari Moision säveltämä ja sanoittama valssi. Nuottijulkaisu sisältää melodian, soinnut ja sanat.

Keuruun autotalon tulitikkuetiketti. Autotalo valmistui Keuruun keskustan tuntumaan Haapamäentien varteen 1966-1967. Autokaupan ja huoltamon lisäksi autotalon yhteydessä toimi myös ravintola Kesti-Ketvele. Keuruun autotalo sijaitsi nykyisen Tervan…

Mustavalkoisessa kuvassa oikealla on vuonna 1967 valmistunut Keuruun autotalo. Haapamäelle johtavan valtatien varteen on pysäköity paljon autoja. Autotalossa on meneillään vuosittain huhtikuun lopulla järjestetty autonäyttely. Kuva on otettu vuonna…

Keuruun Autokorjaamo Ilmoniemi 1950-luvulla. Kuvassa viisi miestä on korjattavan auton ympärillä. Korjaamohallissa näkyy useita autoja, kaasupulloja ja ketjunostureita.

Vuonna 1963 lehtikuusia oli jo kaadettu Keuruun aseman läheltä. Valmistauduttiin valtatie 23 rakentamiseen. Talvisessa kuvassa näkyy vasemmalla Töysän Kahvi-Tupa ja tien toisella puolella Alma Piispalan pitämä matkustajakoti Torinkulma, Keuruun…

Kuvassa on näkymä juna-asemalta. Taustalla näkyy vaalea asemarakennus, jonka päätyseinällä on kyltti "KEURUU". Rakennuksen seinään nojaa kaksi miestä. Heidän edessään seisoo kaksi juttelevaa naista, joiden matkatavarat ovat vieressä penkillä. Kuva…

Tietoa keuruulaisen postitoiminnan alkuvaiheista. Mukana Raimo Varpulan laatimat kartta ja taulukko Keuruun postitoimipaikoista.

Keuruulainen vene annettiin lahjaksi Venäjän keisarinna Maria Fjodorovnalle vuonna 1885.

Keuruu ja Pihlajavesi yhdistyivät vuonna 1969. Keuruun pitäjä perustettiin vuonna 1652. Tätä aikaisemmin se oli vuodesta 1628 osa Ruoveden kappeliseurakuntaa nimellä Lapinsalmi. Sittemmin Multia ja Pihlajavesi erosivat Keuruusta, mutta Pihlajavesi…

Luettelo Keuruun pelimannien ohjelmistossa olevista paikkakuntaan liittyvistä lauluista sekä muista kappaleista, joissa Keuruu on mainittu.

Artikkeli arkkitehti Laila Niemiojan suunnittelemista rakennuksista Keurusseudulla.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu.

Artikkelissa kerrotaan Keurusselkä-järven vedenpinnan säännöstelyn syistä eri aikakausina

Keurusselän sotilaskodin tulitikkuetiketti. Keuruulla toimi varuskunta ja sotilaskoti vuosina 1967-2014. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Paavo Lintula kertomus järven ja sen rantojen tapahtumista vuosikymmenten mittaan.

Luento Keuruun kansalaisopistossa sarjassa Miehiä ja naisia teiden nimien takana 24.10.2017

Kuvassa on rakenteilla Ketvelniemen silta, joka rakennettiin Juurikkaniemen sairaalan valmistuessa 1958. Taustalla pilkottaa Eino ja Väinö Kaartisen omakotitalo ja Osuusliike Mäki-Matin tj. Erkki Luodon ja Aili Luodon huvila.

Ketveleen kannas kertoo Herpmanin poikien sissitöistä isonvihan aikana.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Mäkisen perheen naisväkeä perheen talon puutarhassa kukkien ja kasvien ympäröiminä. Taustalla näkyy Mäkisen korjaamo ja Tarhia-järveä.

Kuvassa väkeä lapsista vanhuksiin istuu pihamaalla penkeillä ja seuraavat ohjelmanumeroa. Heidän takanaan on auto koivun juurella. Taustalla näkyy viljapelto ja vähän järveä.

Mustavalkoisessa valokuvassa maatilan pihapiiri on täynnä väkeä, jotka istuvat penkeillä. Taustalla näkyy tilan talousrakennus.

Kesäisessä kuvassa näkyy Lapinsalmen juuri rakennettu silta, jota lähestyy Jyväskylän suunnasta kuorma-auto. Sillan oikealla puolella näkyy rautatie, vanha maantiesilta ja Lapinsalmea. Kuvassa etualalla on myös pieni työmaakoppi aivan tien vieressä.

Kirjoittaja kuvaa pehkuturpeen nostoa ja kuivatusta, lampaille tarkoitettujen kerpojen tekoa sekä pellavan työstämistä kotonaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 8 (2003).

Kuvassa on maatilan väkeä vanhoista nuoriin traktorin ympärillä. Sen perään on kiinnitetty kasvinsuojeluruisku. Nuorukainen situu kuskin penkillä ja nuori poika nojaa traktorin pyörään. Vanha emäntä hymyilee etualalla. Edessä on myös pahvipakkaus,…

Eenok Lahti (1887-1952) toimi käsityönopettajana Pihlajaveden pohjoispuolen kolmella koululla: Sällissä, Lampilassa ja Valkeajärvellä. Kaikki kolme koulua sijaitsivat 10 kilometrin säteellä Eenok Lahden kodista, joten työmatkat taittuivat…

Lauri Permikangas muistelee maitotilojen kehitystä.

Kartta on jäljennös vuoden 1693 kartasta, jossa näkyy Keuruun ja Kuivasmäen eli Jämsän välinen rajanjako. Se on ollut aikoinaan Ylä-Satakunnan ja Hämeen raja. Jäljennös on tehty viimeistään vuonna 1776 ja siihen on tehty merkintöjä myös vuonna 1813.…

Kartassa on kuvattuna Keuruun Terva Oy:n alue rakennuksineen. Alueen on mitannut vuonna 1942 kartoittaja K. Airikkala ja kartan on täydentänyt vuonna 1971 kartoittaja Aleksi Takanen.

Kuvassa joukko tyttöjä ja nuoria naisia seisoo Ampialan kivinavetan edustalla seurassaan pari vanhempaa naista ja pikku poikaa. Kurssilaisilla on edessään valkoiset esiliinat ja päässään huivit.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Taustatietoa Keuruulle asettuneesta karjalaisesta siirtoväestä ja Keuruun Karjalaseuran toiminnasta.

Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy.

Artikkeli kertoo Pihlajaveden Karhunkylän työväentalon rakentamisesta vuosina 1908-1909 sekä talon toiminnasta. Kuvituksena on kaksi luultavasti 1920-luvulla otettua valokuvaa talosta sekä työväenyhdistyksen toimijoista.

Artikkeli on alun perin…

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus.

Teksti kertoo Keuruun keskustassa sijainneen Kansallispirtin rakennushistoriasta ja käytöstä 1910-1977.

Kuva: Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Kuvaaja Aarne Forsman.

Mustavalkokuvassa on kuvattuna parikymmentä naista ja miestä istumassa koulunpenkeillä. Paripulpetit ovat kahdessa rivissä luokassa, jonka lattia nousee ylöspäin.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa on Keuruun Kangasmannilan pappila järveltäpäin nähtynä. Pappilassa on kuisti ja puutarha pensaineen ja puineen.

Kallio-Mannilan isännän Eemil Kallio-Mannilan (s. 19.10.1870) täytettyä 70 vuotta kokoontuivat pihapiirissä tuolloin asuneet rääppiäisten merkeissä yhteiskuvaan seuraavana päivänä.

Henkilöt: seisomassa vas. Katri Vuori, Ulla Kallio-Mannila, Aino…

Raija Sulkavan keräämää aineistoa Haapamäeltä. Aiheina muun muassa Haapamäen urheilukenttä ja urheilutoiminta, rantaelämä, seudun metsätyömaat, kauppaliikkeet, Haapamäen Suoja, Asutusliiton kokous, Veikko Hakulinen, reserviläiset ja rautatieläiset. …

Vuonna 1973 tehty Kahden kesken -sarjassa taltioitu ohjelma, jossa Mirja Pyykön haastateltavana on 42-vuotias pääministeri Kalevi Sorsa. Keuruulta kotoisin oleva Sorsa sai työelämän oppinsa tiilitehtaalla, metsätöissä, yövahtina ja toimittajana.…

Kalettoman koulun kuusijuhlaa vietettiin koulun tiloissa 19.12.1975. Ohjelmassa oli perinteisiä joululauluja, tonttuleikkejä, joulunäytelmä ja joulupukin vierailu. Juhlan päätti yhteislauluna Enkeli taivaan-virsi.

Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla.

Tekstissä kerrotaan humoristisia juttuja, muun muassa riiuureissuista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan juttuja metsästyksestä, koirista ja metsästykseen liittyvistä uskomuksista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muun muassa miten Halla-Otto pääsi avannosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy.

Kuvassa mieshenkilö seisoo talon kuistin edustalla ja pitää puhetta. Juhlaväkeä istuu kuistilla ja pihan penkeillä.

Keski-Suomen nuorisoseuraväen maakuntajuhlat pidettiin Keuruulla 6.-7.7.1963. Kuvassa poliisiauto, Musta-Maija, johdattaa juhlakulkuetta sunnuntaina 7.7. Keuruuntietä kohti urheilukenttää, jossa pääjuhla pidettiin. Kuvassa vasemmalla on pysäköityjä…

Juhannuksen 1968 mainoksessa esitellään juhannusaaton tapahtumista Kassinharjun juhannustansseja ja Herpmannin poikien juhannuskisoja. Tapahtumat järjestivät Keuruun Kisailijat ja Varuskunnan kerhot.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.