Aineistot (yhteensä 762)

Nuorisoseuratoimintaa Pohjoislahdella yli 100 vuoden ajan.

Keuruulaisten kokoamaa suullista paikallisperinnettä.

Pihlajaveden koulun entisen rehtorin Jarmo Ruhasen kokoamaa materiaalia kylän historiasta. Sisältää mm. valokuvia, lehtileikkeitä ja tekstejä koko 1900-luvun ajalta.

Keuruulta lähtöisin olevan Lankkuan suvun sukuseuran verkkosivut. Sivuilla on tietoa ja artikkeleita suvun historiasta sekä seuran toiminnasta.

Haapamäeltä lähtöisin olevan Murtomäen suvun sukuyhdistyksen verkkosivut. Tietoa yhdistyksen toiminnasta sekä suvun historiasta.

Entisen Riihon koulun, nykyisen Riihon majatalon tarinaa yrittäjien kirjoittamassa blogissa.

Tervatehtaan tislaamotiloihin perustettiin Keuruun Osuusmeijeri vuonna 1922. Se toimi Tehtaantiellä 1970-luvulle saakka. Nykyään rakennuksessa toimii Huonekaluliike Musakka Oy.

Aineistossa on neljä valokuvaa, joista kahdessa kuvataan…

Viljanpuintia traktorivetoisella puimakoneella 1960-luvulla. Vilja jouduttiin tuolloin vielä säkittämään itse.

Tekstissä kerrotaan lyhyesti Keuruun kansallispuvun suunnittelusta ja historiasta. Valokuvat esittävät kansallispukua naisen päällä. Ensimmäinen on yleiskuva, toisessa on yksityiskohta puvun tykkimyssystä selkäpuolelta. Mallina kuvissa toimii Noora…

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Hehkumattomia tulitikkuja. Tehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Tulitikkuetiketti, jossa on valokuva naisesta Keuruun kansallispuvussa

Keuruun tulitikkutehdas oy:n tulitikkuetiketti. Paraffinoituja tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Keuruun tulitikkutehdas oY:n tulitikkuetiketti, Superior-nimisiä hehkumattomia tulitikkuja. Keuruun tulitikkutehdas toimi Kolhon kylässä 1910-luvulla.

Juho Myntti Osakeyhtiön tulitikkuetiketti. Juho Myntti Osakeyhtiöllä oli toimipisteet Vaasassa, Vedenojalla ja Haapamäellä. Tikut on valmistanut Porin Tulitikkutehdas oy.

K-ruokakivelän tulitikkuetiketti. Lähikauppa sijaitsi Kiveläntiellä Keuruulla.

Karikon Kievarin tulitikkuetiketti. Tulitikkurasioiden valmistaja on Tukkukauppojen oy.

Keurusselän sotilaskodin tulitikkuetiketti. Keuruulla toimi varuskunta ja sotilaskoti vuosina 1967-2014. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio -hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa ollleet tulitikut olivat Valio-tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut oli valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Rautatieläisten Kauppa oy:n tulitikkuetiketti. Keuruun liike sijaitsi Haapamäellä, ja muita liikkeitä oli mm. Jyväskylässä, Seinäjoella ja Tampereella. Rasiassa olleet tulitikut olivat hehkumattomia tulitikkuja ja ne oli valmistuttanut Kauppiaitten…

Arvo Valkolan liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkurasian on valmistuttanut Kauppiaitten teollisuus oy.

Arvo Valkola (1898-1948) oli apulaisena veljiensä (esim. Artturi Valkola) kauppaliikkeissä ja perusti sitten oman kaupan Keuruulle vuonna 1932.…

Artturi Valkolalla (1896-1986) oli Artturi Valkola- niminen kauppaliike Keuruun keskustassa. Multialla syntynyt Valkola harjoitteli kaupan pitoa veljensä Vernerin kaupassa Sahrajärvellä ja ostikin kaupan veljeltään. Vuonna 1928 hän siirtyi…

Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla.
Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Onni Haapalan kokoamaa aineistoa Keurusseudulta.

Teksti kertoo Keuruun keskustassa sijainneen Kansallispirtin rakennushistoriasta ja käytöstä 1910-1977.

Kuva: Keuruun museo, Forsmanin kokoelma. Kuvaaja Aarne Forsman.

Eenok Lahti (1887-1952) omisti yhden Pihlajaveden ensimmäisistä moottoripyöristä, merkilltään Radco 2. Hän teki sillä pidempiäkin matkoja, jos huonot tieyhteydet vain tämän mahdollistivat. Taitavana seppänä hän teki moottoripyöränsä sivuille sukset…

Eenok Lahti (1887-1952) toimi käsityönopettajana Pihlajaveden pohjoispuolen kolmella koululla: Sällissä, Lampilassa ja Valkeajärvellä. Kaikki kolme koulua sijaitsivat 10 kilometrin säteellä Eenok Lahden kodista, joten työmatkat taittuivat…

Huttulan talon emäntä Elisabet Carbonarian elämäntarina.

Kuvassa on Shell-huoltamoiden keltainen simpukankuorilogo. Shell-bensiiniä myytiin Keuruun kirkonkylässä jo vuonna 1928. Vuonna 1961 avattiin Jyväskylän tien varteen huoltoasema, josta auto sai paitsi polttoainetta, myös huoltoa. Rakennuksessa…

Tulitikkuetiketissä on HS-myymälä Keuruun talouskaupan mainos. Myymälä mainostaa olevansa nykyaikainen, edullinen, hyvin varustettu ja aktiivinen. Tulitikut on valmistuttanut Tukkukauppojen oy.

Kurkiniemessä sijainnut Raittikioski mainostaa tulitikkuetiketissä olevansa edullinen elintarvikekioski. Tulitikkulaatikon on valmistanut Finn-match Jyväskylän maalaiskunnasta.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. Keskon ruoka-, herkku - ja siirtomaatavaraliike sijaitsi Haapamäellä.

Hotelli Keurusselän tulitikkuetiketti. Ensimmäinen Keuruun lomahotelli aloitti toimintansa vuonna 1949 ja samalla paikalla toimii yhä hotelli Keurusselkä. Keuruulaisittain hotellin lempinimi on vieläkin Lomppari.

Valkolan kauppahuoneella oli Keuruun keskustassa valintamyymälä ja rauta-ja maatalousosasto. Kauppahuone omisti myös myymäläauton.

Lavikonkylän talouskaupan tulitikkuetiketissä kerrotaan, että kauppa sijaitsi Isolavikossa. Tulitikut on valmistanut Tukkukauppojen oy.

Keuruun keskustassa sijainneen K-Kauppa Torimarketin tulitikkuetiketti.

Heikki Airaksinen piti kauppaa Keuruun keskustassa Ostola-nimisessä talossa. Samassa paikassa oli kauppaa pitänyt jo hänen isänsä Juho Airaksinen.

Reino Hoikkalan kauppaliike sijaitsi Keuruun keskustassa. Etiketissä mainostetaan, että kaupasta voi ostaa muun muassa ruokaa, siirtomaatavaroita, tekstiilejä sekä kotitalouskoneita ja Homelite-moottorisahoja.

Hoikkalan kaupan rakennus on…

Keuruulla Karikon kulmassa sijainneen ruoka - ja siirtomaatavaraliike P. Jylhän tulitikkuetiketti. Tulitikut oli valmistanut Porin tulitikkutehdas.

Keuruun autotalon tulitikkuetiketti. Autotalo valmistui Keuruun keskustan tuntumaan Haapamäentien varteen 1966-1967. Autokaupan ja huoltamon lisäksi autotalon yhteydessä toimi myös ravintola Kesti-Ketvele. Keuruun autotalo sijaitsi nykyisen Tervan…

Keuruun kauppayhtiö toimi Keuruun keskustassa Klakin kulmassa, nykyisen Pitäjäntuvantien alkupäässä 1940-luvun lopulta. Sekatavarakaupan avasi liikemies Jussi Ruokonen ja se laajeni pieneksi tavarataloksi. Kauppayhtiön pihassa toimi myös kioski.

Keuruun kauppayhtiön toimitilat olivat nykyisen Pitäjäntuvantien alussa 1940-luvun lopulta alkaen. Kauppayhtiö oli kuin pieni tavaratalo. Tulitikkuetiketissäkin mainitaan, että liikkeessä oli kangas- ja asuste-, siirtomaa, liha- ja maito, kemikali-,…

Keuruun kuvanäyttämön tulitikkuetiketti. Kuvanäyttämö rakennettiin elokuvateatteriksi 1960-luvun alussa nykyisen Pitäjäntuvantien varteen.

Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen…

Toiminimi Anna Jaatisen kauppaliike sijaitsi Haapamäen keskustan alueella ns. Valde Niemelän talossa 1920 - 1930-luvuilla. Tulitikkuetiketissä lukee, että ruoka- ja siirtomaatavarakaupasta on aina saatavilla hyvä ja monipuolinen kahvivarasto.…

Asunnalla sijainneen Mikko Tiilikaisen sekatavarakaupan tulitikkuetiketti.

Tulitikkuaskissa on ollut trustivapaita Sampo-tulitikkuja, valmistaja Tulitikku oy.

Keuruun keskustassa sijainneen Männikkö-baarin tulitikkuetiketti.

Keuruun keskustan tuntumassa sijainneen Reino Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti. Liike mainostaa etiketissä olevansa edullinen ostospaikka.

M a t t i K o l h on ( 17.5.1861-24.2.1937) kokoamaa aineistoa. Sananlaskujen tarkoituksen selvittelyssä ovat avustaneet Voitto V. Kolho, Juho Emil Jokinen, Fiilus Rajalahti, Uuno Kivi-Mannila ja Jussi Honkala.

T-market Prima sijaitsi Keuruun keskustassa. T-kaupat olivat Tukon eli Tukkukauppojen Oy:n liikkeitä, ja niiden kulta-aika kesti 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun.

Kalettomalla sijainneen Veikko Korhosen kaupan tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistaja Tukkukauppojen oy. Värikkäässä etiketissä on kuvattu mm. sokeripakkaus ja hedelmiä sekä kerrottu kaupan puhelinnumero.

Pentti Mäkisen liikkeen tulitikkuetiketti. Tulitikkujen valmistuttaja Kesko oy.

Spar market Tops sijaitsi Keuruun keskustassa osoitteessa Keuruuntie 20.

AVI:n rahoittamassa Artikkelien Aarteet - hankkeessa digitoituja Keuruun Joulu -lehden artikkeleita.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista.

Haapamäen muistelupiiriläiset kertovat tarinoita halkotarhasta ja siihen liittyvästä työstä.

Juhannuksen 1968 mainoksessa esitellään juhannusaaton tapahtumista Kassinharjun juhannustansseja ja Herpmannin poikien juhannuskisoja. Tapahtumat järjestivät Keuruun Kisailijat ja Varuskunnan kerhot.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syyskuussa 2018 kouluja ja koulunkäyntiä. Muistelijat olivat käyneet koulua Haapamäellä tai Pihlajavedellä 1940 - 1960-luvuilla.

Kalettoman koulun kuusijuhlaa vietettiin koulun tiloissa 19.12.1975. Ohjelmassa oli perinteisiä joululauluja, tonttuleikkejä, joulunäytelmä ja joulupukin vierailu. Juhlan päätti yhteislauluna Enkeli taivaan-virsi.

Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983

Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan humoristisia juttuja, muun muassa riiuureissuista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan juttuja metsästyksestä, koirista ja metsästykseen liittyvistä uskomuksista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muun muassa miten Halla-Otto pääsi avannosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan salametsästyksestä 1950-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.