Aineistot (yhteensä 762)

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Artikkelissa kerrotaan Asunnan kylällä sijainneesta sahalaitoksesta, sen yrittäjästä ja sahalaitoksen siirtymisestä Oulun Haukiputaalle.

Teksti kertoo Keurusselän kirkkovenekulttuurista ja viimeisistä kirkkoveneistä.

Kuvituskuvana on 1900-luvun alun postikortti Raimo Varpulan kokoelmista. Värillisen postikortin kuvassa on kirkkoväkeä saapumassa veneellä pappilan rantaan…

Tekstissä käydään läpi vuonna 1914 perustetun Pihlajaveden Säästöpankin historiaa.

Tekstissä Valte Kivinen muistelee Asunnan vesireitin uittoja ja uittotyötä. Alkuperäinen käsikirjoitus on päivätty 11.5.1988.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen ainekirjoituksia sodan ajalta. Niissä hän kertoo sodasta sen eri vaiheissa ja sen vaikutuksesta keuruulaisten elämään.

Vuonna 1932 syntyneen Veikko Kinnusen kirjoittamia ainekirjoituksia sota-aikaan.

Koulupojan ainekirjoitus Huttulan koulussa sota-aikaan.

Koululaispojan kirje sotarintamalle ja ainekirjoitus paketin lähettämisestä tuntemattomalle sotilaalle.

Erkki Kinnunen muistelee tapahtumia sota-ajalta, jolloin toimi pysäkinhoitajana Huttulana asemalla.

Sievi Kinkamo muistelee Keuruun vanhaa sairaalaa. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa…

Sievi Kinkamo lukee ääneen Raimo-veljensä syntymäpäiville kirjoittamansa muistelmat heidän lapsuudestaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948…

Sievi Kinkamo lukee ääneen lapsuuden muistojaan. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura Keuruun kunnansairaalassa…

Sievi Kinkamo on kirjoittanut lapsuusmuistoistaan Keuruulla ja lukee niitä itse ääneen. Sievi Kinkamo syntyi vuonna 1941 Turussa, josta perhe muutti Valkjärven Nirkkolaan. Evakkoaika kului Karstulassa ja Lammilla, josta muutti 1948 Keuruulle. Työura…

Verkkosivusto esittelee kuvin ja tekstein Keurusseudun muistomerkkejä ja muistolaattoja.

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

Linkki Suomenselän Linnut -lehden arkistohakuun, josta hakusanalla Keuruu löytyy satakunta juttua viidenkymmenen vuoden ajalta. Keuruulaiset lintuharrastajat ovat olleet aktiivisia kirjoittajia ja Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen kantavia…

Keurusseudun Luonnonystävien kirjoittamia artikkeleita seudun linnustosta ja lintuhin liittyvästä tutkimuksesta.

Linkin takaa voit ladata Keurusseudun Luonnonystävien julkaisemia Keurusseudun Luonto -lehtiä. Lehti sisältää paljon Keuruusta kirjoitettua. Sähköisenä niitä on netissä vuodesta 2006. Lehteä julkaistaan noin viiden vuoden välein. Se on katsaus mm.…

Otteita sanomalehti Keskisuomalaisen jutusta, jossa kerrottiin lukijoiden muistoja lehdessä julkaistuista vanhoista valokuvista.

Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa joukko maa- ja kotitalousnaisia kävelee pihamaalla. He ovat tulleet vierailulle ja jättäneet autonsa piharakennuksen edustalle. Kyseessä on maa- ja kotitalousnaisten retki entisen keuruulaisen, Kaisa-Liisa Hannikaisen (o.s. Kivi-Mannila), …

Kuvassa suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisojen ohjelmaa vanhalla urheilukentällä. Juoksuradalla seisoo muutama ihminen. Kentällä liehuu Suomen lippu. Taustalla näkyy mäntyjä, pukukoppi ja pari rakennusta.

Kuvassa ollaan vanhan urheilukentän laidalla. Suurilukuinen yleisö seuraa urheilukisoja. Istumakatsomo on aivan täynnä ja seisoma-aluekin on täynnään väkeä. Taustalla on mäntyjä ja kaksi rakennusta.

Kuvassa on maatilan väkeä vanhoista nuoriin traktorin ympärillä. Sen perään on kiinnitetty kasvinsuojeluruisku. Nuorukainen situu kuskin penkillä ja nuori poika nojaa traktorin pyörään. Vanha emäntä hymyilee etualalla. Edessä on myös pahvipakkaus,…

Kuvassa retkeläisjoukko on kokoontuneena yhteiskuvaan Ampialan jylkynkivellä. Kolme nuorta poikaa istuvat edessä, muut retkeläiset seisovat. Taustalla näkyy muistomerkkirakennelma ja ympäröivää peltomaisemaa.

Kuvassa näkyy Osuuskassan talo ja siinä toimineiden liikkeiden sisäänkäynnit.

Lastenpukimo muutti kiinteistöstä myöhemmin ns. Tarhian taloon kirjakaupan naapuriksi.

Kodinkoneliike muutti uuteen pankin kiinteistöön ns. Jalosen talosta…

Kuvassa maatalouskerholaiset ovat kerääntyneenä miesneuvojan ympärille. Hän on kyykyssä heidän edessään ja pitää kädessään sokerijuurikkaan tainta.

Kuvassa joukko nuoria ja aikuista seisoo kasvimaapalstan reunalla. Heidän edessään miesneuvoja on kumartuneena maahan ja näyttää, kuinka vilejlykasvia hoidetaan.

Kuvassa joukko miehiä on nurmipellolla ja tarkastavat pellolle tehtyä kynnön aloitusta. Osa miehistä seisoo ja osa on kyykyssä arvioimassa viiluja. Muakna on myös kaksi pikku poikaa. Miesten takana on hytitön traktori. Taustalla näkyy pellon reunassa…

Vanhassa värikuvassa maa- ja kotitalosunaiset ovat retkellä. He seisovat linja-auton edessä ja heidän keskellään on retkikohteen isäntä, Antilan maatilan isäntä, Martti Lampinen.

Vanhassa värikuvassa linja-auto on pysäköitynä vaalean kivirakennuksen päätyyn. Linja-auton edessä seisoo naisia, miehiä ja pikkupoika. Osa miehistä seisoo auton nokalla. Kaikki ovat kesäisesti pukeutuneita. Osalla naisista on käsilaukku…

Vanhassa värikuvassa iso joukko miehiä seisoo kehässä navetan edessä kuunnellen yhtä heistä. Suurin osa miehistä on paitahihasillaan. Kuvan oikeassa laidassa seisoo punakeltainen linja-auto, joka on tunnistettu Jyväskylän liikenteen autoksi…

Vanhassa värikuvassa mies on hevosensa kanssa pellonlaidassa. Hän on nostelemassa raskaita kiviä reen kyytiin.

Kuvassa väkeä lapsista vanhuksiin istuu pihamaalla penkeillä ja seuraavat ohjelmanumeroa. Heidän takanaan on auto koivun juurella. Taustalla näkyy viljapelto ja vähän järveä.

Kuvassa mieshenkilö seisoo talon kuistin edustalla ja pitää puhetta. Juhlaväkeä istuu kuistilla ja pihan penkeillä.

Värivalokuvassa kaksi miestä seisoo sirpit kädessään ruispellolla. Maassa on niitettyä viljaa ja lyhteitä. Takana on vielä pystyssä olevaa laihoa. Oikeassa reunassa näkyy yksi pystytetty kuhilas.

Kuvassa isä seisoo kaurapellolla seuranaan alakouluikäinen ja teini-ikäinen poikansa. Isällä on viikate kädessään ja isommalla pojalla hanko. Pellon vasemmassa reunassa kulkee kylätie. Taustalla näkyy hevonen, heinäseipäitä ja metsää.

Kuvassa maanviljelijäpariskunta on laitumella kolmen suomenkarjaa edustavan lehmänsä kanssa. Pellon laidalla näkyy useita siltä raivattuja suuria kivenlohkareita. Henkilöiksi on tunnistettu Edvin Mäkelä puolisoineen Huhkojärveltä.

Värivalokuvassa isä ja poika istuvat pellolla ja listivät nostamiaan sipuleita, jotka ovat puulaatikossa maitokärryssä. Henkilöiksi kuvassa on tunnistettu Edvin Mäkelä ja poikansa Huhkojärveltä.

Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia.

Kuvassa kolme henkilöä seisoo pellolla. Naisilla on käsissään sokerijuurikkaita ja mies seisoo heidän vieressään nostettujen juurikkaiden äärellä. Osa juurikkaista heidän edessään on vielä nostamatta. Taustalla näkyy syysruskainen sekämetsä ja…

1960-luvulla otetussa kuvassa näkyy viisi henkilöautoa rivissä maatilan pihanurmikolla. Taustalla on maatilan talousrakennuksia.

13.2.1990 jäljennetty kronikka, jonka kokosi aikoinaan Hellin Kalliomäki.

Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja…

Eija Junno-Pihlainen ( s. 1959) on lahjoittanut Keuruun seudun kotiseutuarkistoon vuodesta 2008 lähtien henkilökohtaiseen ja julkiseen elämäänsä liittyvää arkistoaineistokokonaisuutta, joka sisältää päiväkirjoja, kirjeitä, kirjoituksia, runoja,…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Talkooteatterin 40-vuotisen taipaleen koontia Eine Joutsijoen kokoamana.

Tarinoita Pihlajaveden alueen teiden nimistöstä.
Luento Pihlajaveden kotiseutumuseolla 5.9.2017

Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen (1874-1964) oli keuruulainen maatilan emäntä ja valokuvaaja.

Tekstissä kerrotaan toisen maailmansodan aikaisesta polttoainepulasta ja hiilen valmistamisesta häkäponttöjä varten hiilimiilussa Pihlajaveden Karhunkylällä.

Karttaan on merkitty 38 kämppää. Niiden käyttö keskittyi 1930-luvulta 1960-luvun puoliväliin. Vuonna 2017 kaikki kämpät ovat muussa käytössä tai ne on purettu.

Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 94 2014

Autoilijat Jorma Mäkelä, Eino Papinaho ja Aarne Heikkinen muistelevat puutavara-autoilun ja tukkinostureiden kehitystä 1930-luvulta 1960-luvulle. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Serlachius-yhtiöiden metsätyönjohtaja Ahti Vessari ja yleismies Pentti Likonen muistelevat metsäkämppien huoltoa ja alasajoa 1950-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Olavi Korpijärvi ja Pentti Kokinmäki kertovat puunhankinnasta ja -ajosta Pihlajavedellä ja Pihlaisselän yli 1930-50-luvuilla. Lisäksi Korpijärvi muistelee, miten jakoi postinkantajana metsärahoja taloihin. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto…

Martti Haapamäki, Väinö Huostila, Pentti Pekola, Erkki Peräinen ja Markku Riihonen muistelevat Korean suhdanteen vaikutusta hintoihin ja puun laatuvaatimusten tiukkuutta. Keskustelussa sivutaan myös kanalanpidon taloutta ja traktorin käyttöä…

Viljo Lehtomäki muistelee kämppäelämää Housukosken metsäkämpällä Multialla 1940-luvulta alkaen. Ahti Vessari ja Kalevi Kallio muistelevat metsätyöntekijän elämää 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin…

Heikki Mannisenmäki, Pertti Kierros, Tuomo Kortemäki ja Jussi Valkeisenmäki muistelevat puutavaran hintaa nostaneen Korean suhdanteen ja leimikon könttäkauppojen vaikutusta puukauppaan 1950-70-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Erkki Teininmäki muistelee puutavaran mittausta ja puunhankintaa 1940-60-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Erkki Teininmäki kertoo elämästä Pihlajaveden Lehtomäen metsäkämpällä sekä puunhankinnasta 1930-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen…

Kämppäemäntä Senja Salmi ja Rosenlew-yhtiöiden pomot muistelevat neuvostoliittolaisia sotavankeja Pihlajavedellä Lehtomäen metsäkämpällä. Pekka Isomäki haastattelee.

Kuvassa Pihlajaveden Kangastenperän riihen luukku. Riihi oli sota-aikana yli 20…

Serlachius-yhtiöillä työskennelleet Eino Häyrinen, Valte Kivinen ja Eero Tyynysniemi sekä maanviljelijä Kalle Liukko muistelevat puukauppaan ja puutavaran mittaukseen liittyviä asioita 1930-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola…

Metsätyönjohtajat Usko Ollikainen ja Heikki Pykälämäki muistelevat puutavaran ostoa ja muita metsäpomon töitä Liesjärven kylällä 1940-50-luvuilla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen…

Kämppäemäntä Senja Salmi, Rosenlewilla työskennelleet Lauri Leppäjärvi ja Heikki ja Aulis Suhonen sekä kauppias Ahti Kutinlahti kertovat Pihlajavedellä sijainneen Lehtomäen metsäkämpän toiminnasta 1930-50-luvuilla.

Äänitiedosto avautuu painamalla…

Kalle Heinonen kertoo työstään Pihlajaveden sahan puunhankkijana ja myöhemmin sahanhoitajana 1920-60-luvuilla. Pekka Isomäki ja Pentti Pekola haastattelevat.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse…

Rosenlew-yhtiöillä työskennelleet Kalevi Kallio, Väinö Ranta ja Yrjö Toikkanen muistelevat Multian suuria savottatyömaita 1920-luvulla. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Seppo Temisevä, Kalevi Kallio, Onni Jarkko ja Yrjö Toikkanen kertovat muistojaan riuskasta multialaisesta Iitasta, joka esimerkiksi teki miesten rinnalla raskaita metsätöitä. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen…

Pekka Isomäki kertoo Keurusseudun metsäperinteestä ja sen tallentamisen parissa tekemästään työstä. Teksti toimii johdantona metsäperinnehaastatteluihin, jotka Isomäki teki alun perin 1980-luvulla c-kaseteille. Veräjää varten hän digitoi ne ja editoi…

Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Kaarina Lähteenmäki, Kerttu Suhonen, Senja Salmi ja Helvi Tyynysniemi kertovat työstään Keurusseudun metsäkämpillä ja metsäpomojen puolisoina 1930-50-lukujen aikana. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011).