Aineistot (yhteensä 762)

Jukka Mäkinen esittelee kalastamaansa haukea. Mäkisen autokorjaamo sijaitsi nykyisessä Kirjaston rannassa, jota sen vuoksi ennen kutsuttiin Mäkisen rannaksi.

Mäkisen perheen sukualbumin kuvassa äiti syöttää alle vuoden ikäiselle tyttärelleen mämmiä. Kuva on otettu 1960-luvun alussa.

Kallio-Mannilan isännän Eemil Kallio-Mannilan (s. 19.10.1870) täytettyä 70 vuotta kokoontuivat pihapiirissä tuolloin asuneet rääppiäisten merkeissä yhteiskuvaan seuraavana päivänä.

Henkilöt: seisomassa vas. Katri Vuori, Ulla Kallio-Mannila, Aino…

Kuvassa suuri joukko uittomiehiä seisoo rantamännikössä. He ovat tauolla ja osalla on kahvikuppi kädessään. Jotkut miehistä istuvat kivillä. Yhdellä miehellä on kädessään uittohaka eli keksi. Vasemmassa reunassa istuu kivellä nainen, joka on tuonut…

Kuvassa pieni poika seisoo hevosen kanssa pellolla ohjakset kädessään. Hevosella on aurat perässä. Pellon vieressä on hirsimökki ja taustalla näkyy talousrakennuksen kattoa.

Kuvassa on sauhuavan tervahauta. Miilunpolttajista osa on kivunnut kasan päälle ja osa seisoo haudan edessä. Joillakin miehillä on kahvikuppi kädessään, Kuvan oiekass alaidassa on ryhmä naisia, jotka ovat tuoneet kahvitarpeet paikalle.

Kuvassa kuusi paria tanssii ulkona nurmikolla kansantanssia. Heillä ei ole kansallispukuja yllään.

Kuvassa piiriargologi Markku Kuusela on pitämässä puheenvuoroa kasvihuoneessa. Hänen edessään on kasa kuormalavoja. Yllään hänellä on Mustialan maatalousopiston verryttelypuvun takki.

Kuvassa ollaan Kalettoman pysäkin lastausalueella, Junanvaunuja ollaan lastaamassa puutavaralla. Hytitön traktori seisoo vaunun vierellä mies kujettajan paikalla istuen. Takimmaista vaunua ollaan juuri täyttämässä toisesta traktorikuormasta. Pari…

Kuvassa kaksi naista ja mies ovat puutarhan kevättöissä. Naiset seisovat herukkapensaiden vieressä työkalut kädessään, mies kurkistaa omenapuun takaa.

Kuvassa työväki polttaa tervahautaa. Muutama mies seisoo korkean haudan päällä. Polttoa on tullut katsomaan myös joukko vieraita, miehiä, naisia ja lapsia. Savua on joka paikassa.

Kuvassa posteljooni Kalle Välkky Liesjärven Paalasesta seisoo ja pitää kiinni polkupyörästään, jonka edessä on iso postisalkku. Siinä näkyy postitorven kuva. Posteljoonilla on yllään valkea kauluspaita, liivi ja koppalakki. Kuva on otettu…

Kuvassa kymmenkunta metsänistuttajaa seisoo rivissä hakkuuaukealla. Heillä on istutuskuokat kädessään. Joukossa on kaksi naista, joista toinen seisoo miesten rinnalla esiliina yllään ja toinen istuu puunkannolla.

Kuvassa kaksi miestä seisoo heinäpellolla. Heidän vieressään on hevonen heinäharava perässään. Kaksi nuorta poikaa istuu haravakoneen päällä. Taustalla näkyy heinäseipäitä.

Kuvassa nuoriso on soutelemassa järven rantaheinikossa. Veneessä on lisäkseen monta polkypyörää. Taustalla näkyy ison talon pihapiiri mäen päällä.

Talvisessa kuvassa moottoripyörä vetää vanhaa hevosrekeä, joka on täynnä viljasäkkeä. Kuljettajalla on yllään pitkä palttoo ja karvalakki. Hänen vieressään seisoo mies, jonka takana on avolavakuorma-auto. Taustalla näkyy aittarakennus.

1900-luvun alkupuolelta olevassa kuvassa pieni poika istuu pienillä kärryillä ohjakset käsissään. Hänen edessään on kilipukki ja kärryillä kyydissä maitotonkka. Taustalla näkyy pikkilanka-aita, jonka takana on peltoa.

Kuvassa joukko miehiä on raivaamassa kiviä pellolta. Mukana työssä on kaksi hevosta.

Keuruun yläasteen juhlasalissa otetussa kuvassa pelimannit seisovat ja soittavat pelimannimusiikkia. Kuva otettu vuonna 1980 tai 1981.

Kuvassa joukko tyttöjä ja nuoria naisia seisoo Ampialan kivinavetan edustalla seurassaan pari vanhempaa naista ja pikku poikaa. Kurssilaisilla on edessään valkoiset esiliinat ja päässään huivit.

Kuvassa on Keuruun Kangasmannilan pappila järveltäpäin nähtynä. Pappilassa on kuisti ja puutarha pensaineen ja puineen.

Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään päreitten höyläys. Höylää käyttää maamoottori, jota on mies hoitamassa. Hänen takanaan seisoo hevonen. Pärehöylän vioeressä seisoo kolme miestä ja yksi nainen. Toinen nainen on kyykyssä höylän edessä ja pitää…

Kuvassa joukko naisia seisoo koivikossa järven rannalla ilmeisesti Valkealahdessa. Naiset ovat kasvinvärjäyskurssilla ja osalla heistä on lankavyhti kädessään. Vyyhtejä roikkuu narulla puitten välissä. Mukana on myös pikku poika, joka seisoo kivellä …

Vanhassa mustavalkokuvassa on miehiä ja naisia kokoontuneena ulos rakennuksen päätyyn. Osa naisista seisoo ja osa istuu maassa. Heillä on kauniisti nutturalle laitetut hiukset ja pitkät mekot yllään. Joukossa on myös nuoria lettipäisiä tyttöjä.…

Vanhassa mustavalkokuvassa ollaan jossain kylätapahtumassa. Runsaasti väkeä on seuraamassa, kun mies on juuri heittämässä kuulaa. Naiset ovat puektuneet kansallispukuihin ja miehet pukuihin ja kesähattuihin. Pojilla on liivit ja pussihousut. Pieni…

Vanhassa mustavalkokuvassa ollaan viemässä jyväsäkkejä viljamakasiiniin. Hevonen seisoo rakennuksen edessä köytettynä pylvääseen. Mies on ottanut säkin reestä ja kantaa sitä olallaan kohti makasiinia. Sen ovi ja yläkerran luukku ovat auki. Pitkät…

Kuvassa suuri joukko nuoria on kokoontunut ulos. Suurin osa heistä seisoo. Etualalla istuu varusmies ratsumiehen asussaan.

Kuvassa kuusi miestä seisoo hirvenruhon vieressä. Hirvi on monipiikkinen uroshirvi.

Kuvassa kaksi hevosta rekineen on lähdössä maatalon pihasta. Kolme henkilöä seisoo rekien välissä ja kolme näkyy toisessa reessä.

Mustavalkoisessa valokuvassa kolme naista ja miestä nojaa viikatteisiin ja hankoihin heinäseipään edessä. Taustalla näkyy talon kattoa ja kuusiaita.

Mustavalkoisessa valokuvassa heinänkorjaajat ovat tauolla. Naiset seisovat peltotiellä ja miehet istuvat ojanpenkalla.

Mustavalkoisessa valokuvassa miesryhmä on jäällä hevostensa kanssa. He ovat nostamassa järvestä jäätä rekiin, jotta jäillä voidaan jäähdyttää maitotonkia.

Mustavalkoisessa valokuvassa isäntä on talonsa edustalla seisoen kumartuneena reen vieressä. Rekiryijy riippuu reen istuimelta.

Mustavalkoisessa valokuvassa isä seisoo kahden poikansa kanssa kahden hevosen vetämän auran perässä. Toinen poika pitelee auroja ja toinen ohjaksia käsissään. Heidän takanaan on hirsinen aitta, jonka edessä kasvaa pihlaja. Vasemmassa laidassa näkyy…

Mustavalkoisessa valokuvassa maatilan pihapiiri on täynnä väkeä, jotka istuvat penkeillä. Taustalla näkyy tilan talousrakennus.

Kuvassa on meneillään hiihtokilpailut. Kolme miestä seisoo rinnakkain numerolaput rinnassaan valmiina lähtöön. Yleisöä seisoo seuraamassa tilannetta.

Kuvassa on Sampolahden korjaamo, joka toimi 1990-luvulla mm. nimellä Autokorjaamo HI-SA. Korjaamorakennus on edelleenkin olemassa ja sijaitsee ns. Pakkalan kaupan takana ja Pihlajaveden nuorisoseurantalon vieressä.

Vanhassa mustavalkokuvassa on meneillään talkoot heinäpellolla. Miehet laittavat heinää haasiaan. Yhdellä naisella on harava kädessään ja toisilla on meneillään kahvitauko. Nainen kaataa kahvia ja pikkupoika seuraa tilannetta. Taustalla seisoo…

Vanhassa mustavalkokuvassa on toistakymmentä nuorta aikuista seisomassa seurantalon rappusilla. Käsissään heillä on havyköynnöksiä.

Vanhassa mustavalkokuvassa maalaistalon väkeä seisoo talon pihapiirin vieressä olevalla viljapellolla. Heidän joukossaan on naisia, miehiä ja lapsia. Osalla miehistä on ruislyhteet kädessä ja niitä makaa myös pellolla, josta osa on vielä niittämättä.

Kuvassa näkyy Ampialan kylän väkeä istumassa ja seisomassa jylkynkiven äärellä. Kaksi miestä seisoo sen päällä pitäen toisistaan käsistä kiinni. Mukana on myös kaksi koiraa.

Mustavalkokuvassa ryhmä koulun oppilaita ja opettajia seisoo koulun ruokalassa ja kuuntelee kuvan oikeassa laidassa olevan miehen puhetta. Etualalla on kahvikuppeja katettuna pöytään. Kuvan taustalla näkyy abstrakti, koko seinän täyttävä maalaus.

Kuvassa harjannostajaisväki on pitkän kahvipöydän ääressä. Rehtori Jussi Rainio pitää tervehdyspuhetta. Muut henkilöt kuvassa ovat vasemmalta lukien: kannatusyhdistyksen johtokunnan varajäsen tri Saara Rönnholm, (Rainio), koulukeskuksen…

Mustavalkokuvassa on toistakymmentä henkilöä rakennustyömaalla. Heillä on yllään pitkät taki ja usealla päässään ylioppilaslakki. Yksi henkilöistä on juuri kumartuneena muuraamaan peruskiveä.

Mustavalkokuvassa kaksi naista ja neljä miestä istuu kirjaston tiloissa kokousta pitämässä. Heidän takanaan näkyvät kirjahyllyt ja pihalle avautuvat kaksi ikkunaa.

Mustavalkokuvassa on kuvattuna parikymmentä naista ja miestä istumassa koulunpenkeillä. Paripulpetit ovat kahdessa rivissä luokassa, jonka lattia nousee ylöspäin.

Kuvassa on Keuruun keskustan tuntumassa Melonlahden rannalla sijainnut Keuruun tervatehdas toimintansa kulta-kaudella. Nykyään tehtaan paikalla on Liikuntapuisto.

Keuruun keskustassa Melonlahden rannalla toimi tervatehdas 1900- luvun alusta 1960-luvun alkuun saakka. Kuvassa on Niilo Vuolle-Apilalan omistaman Keuruun Terva Oy:n aikaisen tervatehtaan rakennuksia sen toimikauden lopulta. Nykyään tehtaan paikalla…

Pihlajaveden vanhaa kirkkoa kunnostettiin 1920-luvun lopussa ja 1930-luvun alussa. Kuvassa tornin viiriä pitelevä käsityönopettaja Eenok Lahti (1887-1952) oli kunnostuksen päämestari ja suunnittelija. Kirkon sisäosat tehtiin kokonaan uudelleen, sillä…

Mustavalkoisessa valokuvassa näkyy vasemmalla Lapinsalmen ylittävän maantiesillan rakennustyömaa Jyväskylän suuntaan kuvattuna. Kuva on vuodelta 1966 jolloin Valtatie 23 rakentaminen ja tulo Keuruulle muutti paljon kirkonkylän maisemaa. Kuvassa…

Vuonna 1963 lehtikuusia oli jo kaadettu Keuruun aseman läheltä. Valmistauduttiin valtatie 23 rakentamiseen. Talvisessa kuvassa näkyy vasemmalla Töysän Kahvi-Tupa ja tien toisella puolella Alma Piispalan pitämä matkustajakoti Torinkulma, Keuruun…

Valtatie 23 on valmistunut ja avattu liikenteelle. Kuva on vuodelta 1969.

Valtatie 23 rakennetaan vuonna 1966. Alma Piispalan matkustajakoti Torinkulmaa puretaan pois tieltä. Taustalla Keuruun vanha kirkko ja myös puurakennuksia, jotka purettiin tien rakentamisen aikana pois.

Mustavalkoisessa valokuvassa on kuvattuna keuruulainen lepokoti Seippo. Suuri hirsirakennus sijaitsi Keuruun keskustassa Loilonharjulla Tarhian rannalla kauniissa männikkömaisemassa.

Lepokoti avattiin joulukuussa 1919. Sen omistivat aluksi rouva…

Rauhalan talo Keuruulla. Oikealla Maisi Forsman.

Hieman kauempaa otetussa mustavalkoisessa kuvassa näkyy hirsirakenteinen talo ja perhe sen kuistilla.

Tohtori Oskari Heikinheimon omistama Kuuselan parantola Keuruulla. Mustavalkoisessa kuvassa etualalla peltoa ja riukuaita, jonka takana pihaa ja isokokoinen puutalo.

Näkymä Kivelän rannasta järven yli Keuruun keskustaan. Järven toisella puolen rantaa ja peltoa. Oikealla näkyy uusi kirkko ja vasemmalla vanha kirkko.

Kansallispirtti sijaitsi Keuruun keskustassa vuosina 1910-1977. Kuva on otettu vuonna 1910. Kansallispirtin paikalla on nykyään liikerakennus.

Kuvassa ollaan Keuruun-Multian Peltomarjat osuuskunnan retkellä. Kaksi miestä seisoo marjapensaiden keskellä. Oikeanpuoleinen henkilö on Jorma Kuusimäki Pihlajavedeltä.

Kuvassa terveyskeskuksen lääkärit seisovat rivissä navetan käytävällä. Henkilöt vasemmalta lähtien: Tuomo Riihonen, Heikki Leivonen (MTK:n edustaja), Tuula Tervo, Paavo Lintula, tuntematon henkilö, Ulla Sahinvaara, Matti Kolu

Kuvassa joukko terveyskeskusken lääkäreitä on perehtymässä työergonomiaan navetassa. Lääkäri Ulla Sahiluoto on tarttunut lantyatalikkoon ja muut seuraavat häntä katseellaan. Vasemmalla seisoo lääkäri Matti Kolu. Punapuseroinen nainen taustalla on…

Kuvassa ollaan Keuruun Osuuspankin kerhohuoneella, jossa merkkipäiväänsä viettävä pankinjohtaja Karvinen on ottamassa vastaan onnitteluja. Tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Paavo Lintula pitää hänelle onnittelupuhetta. Heidän ympärillään on joukko…

1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Tauno Kuoppala kertoo autojen yleistymisestä metsäalalla esimiesten käytössä.

Tauno Kuoppala kertoo kokemuksensa kohtaamisesta 1970-luvun koululuokan kanssa.

Tauno Kuoppala kertoo, miten uitossa kastuneet saappaat kuivattiin 1940-luvulla.

Tauno Kuoppala kertoo padon tekemisestä uitossa.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon. Tarinan lukija on Soile Lähdeaho.

Tauno Kuoppala kertoo Luikko-Kalela -tyyppisen metsä-äkeen, laikkurin käytöstä. Vuonna 1951 tämä hevosvetoinen kone oli uutuus.

Tauno Kuoppala kertoo, mitä tapahtui arestissa Mäntän yhteiskoulussa vuonna 1938.

Tauno Kuoppala kertoo valtakunnallisen Metsämarssin tapahtumasta kesäkuussa 1950. Tapahtumassa uudistettiin metsää kulottaen ja kylväen Keuruun Liesjärvellä.

Tauno Kuoppala muistelee puutavaran proomausta Keuruulta Mänttään.

Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja Keurusseudulta.

Tauno Kuoppalan keräämiä sanontoja, joita on käytetty korttipelejä pelattaessa.

Tiedätkö, mitä Tauno Kuoppalan keräämät sanat entisiltä ajoilta tarkoittavat?

Tauno Kuoppala kertoo Keurusselällä tehdystä rantakeräyksistä 1930- ja 1940-luvuilla. Tarkoituksena oli kerätä uiton aikana karannut puutavara talteen ja käyttöön.

Tauno Kuoppala kertoo retkestä, joka tehtiin vuonna 1938 Mäntästä Keuruulle luistellen. Pojat saivat retken jälkeen pitkään odottamansa palkinnon.

Tauno Kuoppala kertoo, miten ennen vanhaan huollettiin asuinrakennusten ikkunoita eri vuodenaikoina.

Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen.

Tauno Kuoppala kertoo talviautoilun haasteista ja siitä, mitä tapahtui eräänä talvisena iltana matkalla Kalikan kämpälle 1940-1950-lukujen vaihteessa.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.