Aineistot (yhteensä 762)

Kirjoittaja kertoo jouluvalmisteluista ja joulunvietosta Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 4 (2001).

Kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muistelee joulunviettoa 1930-luvulta aina 1970-luvulle saakka.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Elli Simolan Keuruun murteelle kääntämä jouluevankeliumin teksti. Evankeliumia on luettu ainakin koululaisten joulukirkossa 1990-luvulla, luultavasti muissakin tapahtumissa.

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Partiotoiminta on ollut aktiivista Keuruulla. Partiolaiset rakensivat Harri Uimosen ja Rainer Vilkkilän johdolla optimistijollat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Kuvassa on meneillään Hirvipoikien keskiviikkopurjehduskilpailut Tarhialla.

Kuvassa on kokoonnuttu Atte Mäkisen ja Johanna Mäkisen os. Järvisen hääkuvaan. Hääpari istuu edessä ja ympärillä on useita kymmeniä henkilöitä hääväkeä. Kuva on otettu Piippalasta Johannan kotona.

Yleisradion aluetoimitusten minidokumentissa esitellään Suomea lapsille lasten näkökulmasta ja eri paikkakunnilta. Ohjelmat ovat vuosilta 1980 ja 1981. Jimi-pojasta kertova jakso on kuvattu Pohjoisjärvellä.

Kirjoittaja muistelee lapsuuskotinsa Jukojärven Mantelan pihapiirissä ollutta isoa kiveä, siihen liittyneitä leikkejä ja lasten talousaskareita.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 6 (2002).

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat jätehuoltoa ennenvanhaan.

Mustavalkoisessa valokuvassa miesryhmä on jäällä hevostensa kanssa. He ovat nostamassa järvestä jäätä rekiin, jotta jäillä voidaan jäähdyttää maitotonkia.

Kuvassa kolme hevosta ravaa rinnakkain ravikilpailussa jääradalla. Yleisöä on runsaasti radan reunalla seuraamassa kisaa.

Ohimarssi Keuruun keskustassa itsenäisyyspäivänä vuonna 1977.

Mustavalkoisessa valokuvassa isäntä on talonsa edustalla seisoen kumartuneena reen vieressä. Rekiryijy riippuu reen istuimelta.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Mustavalkoisessa valokuvassa isä seisoo kahden poikansa kanssa kahden hevosen vetämän auran perässä. Toinen poika pitelee auroja ja toinen ohjaksia käsissään. Heidän takanaan on hirsinen aitta, jonka edessä kasvaa pihlaja. Vasemmassa laidassa näkyy…

Kuvassa isä seisoo kaurapellolla seuranaan alakouluikäinen ja teini-ikäinen poikansa. Isällä on viikate kädessään ja isommalla pojalla hanko. Pellon vasemmassa reunassa kulkee kylätie. Taustalla näkyy hevonen, heinäseipäitä ja metsää.

Kirjoittaja kertoo muistoja varhaislapsuudestaan sota-ajalta, Jukojärven inkeriläispakolaisista sekä ilmavoimien pommikoneen pakkolaskusta Jukojärven Vattuselälle talvella 1947.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 14…

Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Kuvassa mäkihyppääjä on juuri ponnistanut ilmaan. Yleisöä seuraa tilannetta hyppyrirakennelman laidalla. Tornin huipulla liehuu kaksi Suomen lippua.

Laura Sointeen 4-näytöksinen satunäytelmä vuodelta 1923.

Tulitikkuetiketissä on HS-myymälä Keuruun talouskaupan mainos. Myymälä mainostaa olevansa nykyaikainen, edullinen, hyvin varustettu ja aktiivinen. Tulitikut on valmistuttanut Tukkukauppojen oy.

Hotelli Keurusselän tulitikkuetiketti. Ensimmäinen Keuruun lomahotelli aloitti toimintansa vuonna 1949 ja samalla paikalla toimii yhä hotelli Keurusselkä. Keuruulaisittain hotellin lempinimi on vieläkin Lomppari.

Laura Sointeen kolminäytöksinen karjalaisaiheinen kansannäytelmä vuodelta 1939.

Onni Haapalan kokoamaa aineistoa Keurusseudulta.

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo kaksi naista sairaalan työvaatteissa. Taustalla näkyy rakennuksen seinää ja ikkunoita.

Valokuvassa oikealla on Arma Jantunen. Kuvassa näkyvä Keuruun uusi kunnan sairaala otettiin käyttöön vuonna 1959.

Mustavalkoisessa valokuvassa seisoo Keuruun kunnansairaalan pihalla viisi naista sairaalan työvaatteissa. Taustalla näkyy sairaala-alueen puisia rakennuksia.

Keuruun kunnansairaala toimi kuvauspaikalla vuosina 1922 - 1959. Kuva on otettu vuonna…

Keuruun keskustan tuntumassa sijainneen Reino Hoikkalan kaupan tulitikkuetiketti. Liike mainostaa etiketissä olevansa edullinen ostospaikka.

Hirvikylän lavan vaiheita sen perustamisesta tähän päivään.

Kuvassa kuusi miestä seisoo hirvenruhon vieressä. Hirvi on monipiikkinen uroshirvi.

Kuvassa on meneillään hiihtokilpailut. Kolme miestä seisoo rinnakkain numerolaput rinnassaan valmiina lähtöön. Yleisöä seisoo seuraamassa tilannetta.

Veikko Kinnusen kertomus koulupojan hiihtokilpailupäivästä Keuruun kirkonkylässä 1940-luvulla.

Kuvassa kaksi hevosta rekineen on lähdössä maatalon pihasta. Kolme henkilöä seisoo rekien välissä ja kolme näkyy toisessa reessä.

Serlachius-yhtiön matsätyönjohtajana toiminut Valte Kivinen kertoo, kuinka oli herrojen oppaana jänismetsällä Havunsalossa vuonna 1938. Pekka Isomäki haastattelee.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI…

Laura Sointeen yksinäytöksinen huvinäytelmä vuodelta 1964.

Keuruun museon verkkonäyttely Herpmanin pojat - isoviha Keuruulla vie lukijan 300 vuoden taa aikaan, jolloin Keuruun kirkkoherra Yrjö Herpmanin ylioppilaspojat, Gabriel, Juhana ja Kustaa, ryhtyivät isovihan melskeissä sisseiksi. Pojat kuolivat…

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Tauno Kuoppala kertoo tarinan siitä, millaisia haasteita voi tuoda kuorma-autoilijalle polttoaineena käytettävien halkojen lastaaminen.

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan henkilökuntaa seisomassa sairaalan pihassa työvaatteissaan. Taustalla näkyy sairaalan ulkorakennuksia. Kuva on otettu vuonna 1954. Vasemmalta oikealle henkilöt ovat lääkäri Reino Ojanen, Arma…

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983

Mustavalkoisessa valokuvassa heinänkorjaajat ovat tauolla. Naiset seisovat peltotiellä ja miehet istuvat ojanpenkalla.

Mustavalkoisessa valokuvassa kolme naista ja miestä nojaa viikatteisiin ja hankoihin heinäseipään edessä. Taustalla näkyy talon kattoa ja kuusiaita.

Mustavalkoisessa kuvassa autoilija Heikki Soininen seisoo Keuruulla Lapinsalmen sillalla autonsa vieressä tammikuussa 1930. Taustalla näkyy oikealla rautatiesilta ja vasemmalla Keuruun vanha kirkko.

Heikki Airaksinen piti kauppaa Keuruun keskustassa Ostola-nimisessä talossa. Samassa paikassa oli kauppaa pitänyt jo hänen isänsä Juho Airaksinen.

Vanhassa mustavalkokuvassa on toistakymmentä nuorta aikuista seisomassa seurantalon rappusilla. Käsissään heillä on havyköynnöksiä.

Kuvassa Lyydia Mäkinen, Atte Mäkisen pieni tytär Martta ja Matti Mäkinen seisovat Hautalan talon pihassa. Uusi talo on taustalla, se on vielä maalaamaton. Kuvassa on kevät tai syksy.

Kuvassa Hautalan talon puutarhassa kesällä Lyydia Mäkinen, Johanna Mäkinen, Matti Mäkinen ja Johannan esikoinen Martta. Talo on maalattu punamullalla.

Hautalan Lyyti eli Lyydia Mäkinen (1874-1964) oli keuruulainen maatilan emäntä ja valokuvaaja.

Hautalan etupihalla sukulaisia kylässä. Ihmiset istuvat nurmella talon edessä. Vasemmalta Eljas Oopettila, Heikki Oopettila, Atte Mäkinen, Johanna Mäkinen sylissä tytär Maire, Effia Hanho (Lyydia Mäkisen äiti), Martta, Johannan ja Aten tytär ja…

Jukka Mäkinen esittelee kalastamaansa haukea. Mäkisen autokorjaamo sijaitsi nykyisessä Kirjaston rannassa, jota sen vuoksi ennen kutsuttiin Mäkisen rannaksi.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Harjulinnan vaiheita Häkkiskylässä 80 vuoden ajalta.

Pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitetty lyhytelokuva vuodelta 1951. Mainosfilmissä matkataan hiihtolomalle Keuruun vaihteleviin maisemiin.

1980-luvulla otetussa kuvassa on meneillään haketusnäytös Keuruun seurakuntakeskuksen pysäköintipaikalla. Tarktorin perään on kytketty hakkuri, joka suoltaa haketta toisen traktorin perässä olevaan kärryyn. Vasemmassa laidassa näkyy myös kuorma-auton…

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat Haaremia, yhtä Haapamäen puretuista rakennuksista.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Artikkeli Haapamäen aseman vaiheista sen perustamisesta nykypäivään.

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Vuodelta 2014 oleva radiotallenne, jossa haastatellaan Haapamäen kyläyhdistyksen aktiiveja. Aiheena muun muassa Porin radan uudelleen aukaisu, Haapamäen rautatiemiljöön kunnostaminen elämysmatkailua varten ja toive saada alueelle korjausrakentamisen…

Talvinen kuva vuonna 1932 valmistuneesta rakennuksesta, jossa toimi alunperin koulu. 1980-luvulla rakennuksessa toimi Haapamäen kirjasto ja nuoristotalo.

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Haapamäen kirkkorakennusten vaiheita 1920-luvulta 2010-luvulle

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Kuvassa on kesäinen pihanäkymä koulun pihalta. Edessä kulkee hiekkatie ja sitä reunustaa osan matkaa puuaita. Pihaa ympäröi kolme rakennusta. Vasemmalla on vaalea, kolmikerroksinen koulurakennus. Keskellä samoin vaalea, kaksikerroksinen talo, jonka…

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Haapamäen vilkkaalla asemalla sijaitsi asemaravintola, josta ruokaa ja kahvia saivat niin matkustajat kuin junia passaamaan tulleet haapamäkisetkin. Ravintola toimi asemarakennuksessa, kunnes välirauhan aikana vuonna 1940 se siirtyi omaan erilliseen…

Junaliikenne kulki Haapamäen kautta Seinäjoelle, Poriin, Jyväskylään ja Tamperelle. Risteysasema oli Suomen vilkkaimpia, sillä kaikki Pohjois-Suomeen kulkevat junat kulkivat Haapamäen kautta.Ensimmäinen juna välillä Haapamäki-Jyväskylä kulki radalla…

Haapamäen rautatieläiskylään tuli siirtoapteekki vuonna 1940 Elisenvaarasta.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Äänitiedosto avautuu painamalla ensin aiheen kohdalla olevaa kaiuttimen kuvaa TAI itse aiheen otsikkoa JA sen jälkeen painamalla sivulle avautuneen mustan vaakapalkin vasemmassa laidassa olevaa pikku NUOLTA, jonka vieressä on aikalaskuri.

Hillevi Kuulasmaan kaupan tulitikkuetiketti. Kuulasmaan kauppa toimi Multiantiellä, Lehtiniementien ja Multiantien risteyksessä 1950-60-luvuilla.
Rasian on valmistanut Porin tulitikkutehdas oy.

Vuonna 1954 valmistunut katsaus maamme arkeen ja juhlaan. Esillä muun muassa avantouintiseuran näytös, hiihtokeskuksen maisemia, Metsäviikon juhlakokous, grafiikan näyttely, diakonissavihkimys ja Otavan kirjapainon rakennustyömaa. Kesto 7:07 min.

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

Kirjallisuusmatinea Keuruun kivikoulun juhlasalissa keväällä 1955.

Eturivissä Einari Vuorela, Frans Emil Sillanpää, Laura Soinne, Sigfrid Sillanpää, Matti Kurjensaari, lehtori Sirkka Saraluoto ja yhteiskoulun rehtori Jussi Rainio.

Toisessa…

Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpää vieraili Keuruulla 1955. Kuvassa hän lukee kirjaa kivikoulun näyttämöllä tuolilla istuen. Tuolin edessä lattialla on kukkakimppu.

Haalistuneessa värikuvassa viisihenkinen perhe seisoo kesäiltana kotitalonsa edustalla vierellään perheen auto. Perheen lapset ovat nuoria naisia.

Elintarvikeliike Erkki Päivisen tulitikkuetiketti. K-kauppias Päivisellä oli liikkeet Haapamäen keskustassa ja Kumpulammilla. Tulitikkurasian on valmistanut Finn-match oy.

Kertomuksessa ruustinna Kerttu Lavaste muistelee toisen lapsensa synnytystä eräänä pakkasyönä Keuruun synnytyslaitoksella.

Haapamäki kehittyi rautatien myötä vilkkaaksi taajamaksi. Paikannimistöstä löytyy monenlaista tarinaa ihmisistä ja elinkeinoista.

Vanhassa mustavalkokuvassa on miehiä ja naisia kokoontuneena ulos rakennuksen päätyyn. Osa naisista seisoo ja osa istuu maassa. Heillä on kauniisti nutturalle laitetut hiukset ja pitkät mekot yllään. Joukossa on myös nuoria lettipäisiä tyttöjä.…

Tietoja Keuruun kansansoittokilpailuista ja kooste Keurusseudun pelimanneista.

Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.