Aineistot (yhteensä 762)

Tekstissä kerrotaan kotieläinten hoidosta maalaistaloissa.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan sahojen ja myllyjen toiminnasta.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan tervatehtaista, tervan poltosta ja myynnistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista.Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä.

Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan.

Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä…

Teksti kertoo Asunnan, Ampialan ja Huttulan työväenyhdistysten toiminnan pääpiirteitä Keuruulla 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä Keuruulla.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien pienviljelijäyhdistyksestä, sonniyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä kursseista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä kilpailuista ja näyttelyistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä kiertäneistä kulkukauppiaista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien yksityisistä kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat sota-ajan säännöstelyä ja rautatieläiskylän elämää silloin, kun kaikesta oli pulaa.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula.

Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot.

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista.

Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003.

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta.

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922.

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät.

Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa.

Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi.

Haapamäen uimalaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti.

Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle.

Keuruun Autotalo oli ainutlaatuinen autokaupan keskittymä Keski-Suomessa. Se työllisti kultakautenaan 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa yli sata työntekijää. Tuon ajan muistoja on koottu tähän tekstiin.

Haapamäen muistelupiirin tarinoiden pohjalta kootussa tekstissä käydään läpi postin toimintaa ja postin toimirakennuksia Haapamäellä 1880-luvulta 1980-luvulle.

Haapamäen muistelupiirin tarinoista koottu teksti kertoo postilaisten työstä Haapamäen vilkkaalla risteysasemalla.

Artikkelissa kerrotaan Keurusselkä-järven vedenpinnan säännöstelyn syistä eri aikakausina

Artikkeli kertoo entisajan palvelusväestä maatiloilla ja siitä, miten toimittiin työsuhteen vaihtuessa syksyisin.

Tekstissä kerrotaan kylävalokuvaaja Lyydia Mäkisestä ja hänen pojastaan Atte Mäkisestä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Artikkelissa kerrotaan Keuruun kunnan omistamasta Heikkilän maatilasta ja sen vaiheista 1890-luvulta 1990-luvulle. Tekstissä mainitaan myös muita tiloja, joita kunta hankki turvatakseen taloudenpitoaan.

Siipirataslaiva Elias Lönnrotin eli Ellun kotisatama Ahtola on ollut tunnettu veneranta jo pitkään.

Haapamäen muistelupiirissä muisteltiin ja selviteltiin rautatieläiskylää jakavan ratapihan ylittävien siltojen vaiheita.

Tarina kertoo, miksi keuruulaisia kutsutaan karhunsoutajiksi.

Ketveleen kannas kertoo Herpmanin poikien sissitöistä isonvihan aikana.

Herpmanin pojat upottivat isovihan aikana kirkonkellon Tarhiaan, ja sitä on etsitty useaan kertaan.

Pappilanniemestä tuli koti karjalaisille.

Lapinsalmi on ollut pitkään tärkeä keuruulainen liikenteen solmukohta.