Aineistot (yhteensä 762)

Mustavalkoisessa valokuvassa on Keuruun kunnansairaalan kolme hoitajaa toimenpidehuoneessa. Yksi hoitajista rokottaa juuri toista hoitajaa käsivarteen.

Kuvasta on tunnistettu kuvassa vasemmalla Liisa Ahoranta. Keuruun kunnansairaala toimi kuvan…

Mustavalkoisessa postikorttikuvassa on vasemmalla Keuruun vanha pappila. Kuvassa oikealla näkyvät Keuruun kirkko ja Keuruun vanha kirkko. Oikealla edessä on laituri kirkkoveneitä ja laivoja varten.

Kortissa on etupuolella teksti KEURU ja käsin…

Arkisto sisältää Arvi Kääriäisen keräämät kaksi leikekirjaa. Ne sisältävät Kansan lehden Keurusseutua koskevia lehtileikkeitä vuosilta 1960–1964.Arvi Kääriäinen (31.10.1904 Iisalmi-31.3.1966 Keuruu) oli Osuusliike Keski-Suomen toimitusjohtaja…

Arkisto sisältää Heinäsalon pienviljelijäyhdistyksen säännöt, perustamisasiakirjoja, pöytäkirjoja, toimintasuunnitelmia ja toimintakertomuksia vuosilta 1954 – 1983

Arkisto sisältää kopion Svante Kankaan kirjoittamista muistelmista suvustaan ja Klakin torpasta. Arkistoaineisto sijaitsee yhdessä säilytysyksikössä.

Jorma Tuomi-Nikulan siipirataslaiva Elias Lönnrotia koskeva aineisto on kertynyt arkistonmuodostajan haltuun, koska hän on uuden, vuonna 1986 liikennöintinsä aloittaneen siipirataslaiva Elias Lönnrot -hankkeen isä Keuruulla ja kerännyt aktiivisesti…

Teksti kertoo Ampialan veljesten kepposista 1900-luvulta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan koulun opettajista ja koulunkäynistä 1900-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan humoristisia juttuja, muun muassa riiuureissuista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan juttuja metsästyksestä, koirista ja metsästykseen liittyvistä uskomuksista. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksitissä kerrotaan muun muassa Ampialan renkipojan joulukirkkomatkasta ja sota-ajan piilopirteistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muun muassa Asunnan Erkin matkasta kansanhuoltoon rukkastenostolupaa hakemaan. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo muun muassa Halla-Viinen luokin teosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muun muassa miten Halla-Otto pääsi avannosta. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan salametsästyksestä 1950-luvulla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan hirvien, metsäkanalintujen ja turkiseläinten metsästyksestä 1900-luvun alkupuolella.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Teksti kertoo kalastamisesta ja kalan ruoaksi valmistamisesta hapattamalla ja suolaamalla. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan kotieläinten hoidosta maalaistaloissa.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan sahojen ja myllyjen toiminnasta.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan tervatehtaista, tervan poltosta ja myynnistä. Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Kirjoittaja kertoo kesämatkastaan Keuruulle ja pyöräretkestä Jukojärvelle heinäkuussa 2004.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 12 (2004).

Kirjoittaja kertoo ruoista ja niiden vuodenkierrosta lapsuudenkodissaan Jukojärven Mantelassa 1940-luvun lopulla.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 13 (2004).

Kirjoittaja kertoo muistoja varhaislapsuudestaan sota-ajalta, Jukojärven inkeriläispakolaisista sekä ilmavoimien pommikoneen pakkolaskusta Jukojärven Vattuselälle talvella 1947.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 14…

Kirjoittaja kertoo vierailustaan Keuruulle ja Multialle heinäkuussa 2005 ja osallistumisestaan Vuorelan kirjailijakodissa Jukojärvellä järjestettyyn Kuvan ja runon piknikkiin.


Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 15…

Kirjoittaja kertoo liikuntaharrastuksestaan ja toiminnastaan urheiluseuroissa lapsuutensa Jukojärvellä, kouluaikoina Jämsässä ja aikuisena Espoossa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 16 (2005).

Kirjoittaja kuvaa lapsuutensa maisemissa Keuruun Jukojärvellä virrannutta Kaijanpuroa ja sen ympäristön maisemia sekä puroon liittyneitä leikkejä ja töitä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 17 (2006).

Tekstissä kerrotaan perinteisistä keuruulaisista lapasmalleista.Kuvituskuva on otettu julkaisusta Lapasia ja sormikkaita museon kätköistä.

Teksti kertoo Keurusselän kirkkovenekulttuurista ja viimeisistä kirkkoveneistä.

Kuvituskuvana on 1900-luvun alun postikortti Raimo Varpulan kokoelmista. Värillisen postikortin kuvassa on kirkkoväkeä saapumassa veneellä pappilan rantaan…

Hillevi Pänkäläisen artikkeli kertoo kirkkovene Liukon Liukkaan vaiheista. Se on toinen tähän päivään säilyneistä Keuruulla 1800-luvulla käytetyistä kirkkoveneistä.

Keuruun kirjastorakennus ihastuttaa kävijöitä kauniilla, ajattomalla arkkitehtuurillaan Tarhian maisemissa. Ensimmäistä Keuruun kirjastorakennusta odotettiin kuitenkin kauan.

Teksti on koottu Keuruun kirjastorakennuksen juhlavuonna 2019 näyttelyä…

Eila Kelloniemi kertoo, millaista oli olla oppilaana Keuruun Yhteiskoulussa vuosina 1945 - 1950.

Teksti kertoo Asunnan, Ampialan ja Huttulan työväenyhdistysten toiminnan pääpiirteitä Keuruulla 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä alkaen.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan suojeluskunnan kyläosaston toiminnasta Ampialan, Asunnan ja Huttulan kylillä Keuruulla.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien pienviljelijäyhdistyksestä, sonniyhdistyksestä ja maatalouteen liittyvistä kursseista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä kilpailuista ja näyttelyistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä järjestetyistä juhlista ja iltamista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylillä kiertäneistä kulkukauppiaista.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien yksityisistä kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Tekstissä kerrotaan muistoja Asunnan, Ampialan ja Huttulan kylien osuustoiminnallisista kauppaliikkeistä.

Teksti on koottu Asunnan-Ampialan-Huttulan perinnepiirin muisteluista.

Haapamäen muistelupiiriläiset muistelevat sota-ajan säännöstelyä ja rautatieläiskylän elämää silloin, kun kaikesta oli pulaa.

Lyyli Pekkala kertoo muistojaan joulunvietosta entisajan Keuruulla. Pekkala piti esitelmänsä Keuruun Marttojen pikkujouluissa Keuruulla pappilassa 11.12.1978.

Ruotsalainen farkkutehdas Oy Stockhaus Ab perustetaan Keuruulle 1970-luvulla, joka oli vahvaa kasvun aikaa Keurusseudulla.

Pirkko Mäntysaari muistelee Vuorelan päärakennuksen tulipaloa v. 1934. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Pirkko Mäntysaari (o.s. Vuorela) muistelee ensimmäistä joululahjaansa Keuruun Jukojärvellä Vuorelassa. Hänen isänsä oli runoilija Einari Vuorelan nuorin veli Viljo Henrik Vuorela.

Keuruun kansalaisopiston Haapamäen muistelupiiri muisteli syykaudella 2020 asumista jälleenrakennuskaudella. Haapamäen risteysasema eli sodan jälkeen kultakauttaan. Rautatieläispaikkakuntaa vaivasi kuitenkin vakava asuntopula.

Kirjoittaja kuvaa katiskojen ja verkkojen kokemista isän kanssa lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 18 (2006).

Kirjoittaja kuvaa navettarakennuksen asukkaita ja toimia lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 20 (2007).

Kirjoittaja kuvaa ruokatapoja lapsuudessaan Keuruun Jukojärven Mantelassa.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 26 (2009).

Kirjoittaja kuvaa osallistumistaan Vuorela-vaellukselle ja sen reittiä Multialta Keuruun Jukojärvelle Einari Vuorelan kirjailijakotiin kesäkuussa 2011.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 31 (2011).

Kirjoittaja kuvaa pajarakennusta ja siellä tehtyjä töitä ja työkaluja lapsuudessaan Keuruun Jukojärvellä.

Tarina on alun perin julkaistu Kaiun korva -lehden numerossa 32 (2012).

Keuruun Kivelässä Otonkaarteella sijainnut vuokratalo toi 1970-luvulla lapsia yhteen.

Lapsuuden muistot, hetket runoilijan seurassa ja rakkaan kotiseudun maisemat piirtyvät elävinä mieleen, kun Pirkko Mäntysaari (os. Vuorela) muistelee synnyinseutuaan, perhettään ja setäänsä, runoilija Einari Vuorelaa.

Keuruun rautatieasema avattiin vuonna  1897  ja sen on suunnitellut  Bruno Granholm . Nykyään rakennus on yksityiskäytössä.

Olavi Paavolaisen kesähuvila Pekanniemi on sisustettu ajan tyylin mukaan ja puutarhassa näkyy yhä Paavolaisen kädenjälki.

Vuonna 1986 valmistunut M/S Elias Lönnrot tekee kesäisin risteilyjä Keurusselällä. Sen esikuva on vuodesta 1890 vesistöllä seilannut siipirataslaiva Elias Lönnrot.

Tekstissä kerrotaan kirkkovenematkoista 1800-luvulla Kolhon ja Keuruun välillä. Kolhon Ylä-Kaukasen ranta oli myös tärkeä kauppapaikka. Elokuussa 1845 kirkkoveneonnettomuus järkytti kirkkokansaa.

Punnosen talo sijaitsee Keuruun vanhan kirkon vieressä. Se edustaa 1900-luvun alun virkamieskotia.

Keuruun vanha kirkko Lapinsalmen rannalla on Keuruun seurakunnan kolmas kirkko. Se on rakennettu vuosina 1756-1759. Rakennusmestarina toimi Antti Hakola Ala-Härmästä. Se on vanhin Keski-Suomen kirkoista.

Keuruun vanhan kirkon takana sijaitsevan Santun talon historiaa.

Keuruun, Pihlajaveden ja Multian miehet lähtivät Keuruun rautatieasemalta sotaan vuonna 1939. Paikalle perustettiin Veteraanipuisto vuonna 2003.

Keuruun seurakunnan neljäs kirkko valmistui Kippavuorelle vuonna 1892.

Keuruun kotiseutumuseo sijaitsee Keuruun keskustassa aivan Keuruun kirkon vieressä.

Vanha Keuruu on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Keuruun keskustassa. Alue kertoo rakennuksiensa kautta keuruulaisten elämästä kolmen vuosisadan ajalta.

Haapamäellä, perinteikkäällä rautatiepaikkakunnalla, tutustut höyryveturiaikaan.

Lastentarhanopettaja Kerttu Lavaste os. Kortekangas kertoo muistojaan lottatoiminnasta. Ne ovat osa Elina Lahden tekemää haastattelua lottatapahtumassa Keuruulla Haapa­mäen Suojalla 28.4.2019.

Pihlajaveden vanha kirkko rakennettiin luvatta 1780-luvulla. Kirkko tunnetaan nykyään myös erämaakirkkona erotuksena Keuruun vanhasta kirkosta. Kirkko on kolmanneksi vanhin kirkkorakennus Keski-Suomessa.

Kulttuuritalo Kimara on vuonna 1898 valmistunut Keuruun kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu. Se kunnostettiin talkoovoimin esittävän taiteen tilaksi vuosina 2005 - 2007.

Pihlajaveden kotiseutumuseon piha-alueella on yhdeksän rakennusta mm. aittoja, lainajyvästön viljamakasiini, tuulimylly, paja, sauna ja kaivo. Päärakennus vuodelta 1830 on alun perin Pihlajaveden ensimmäinen pappila. Siellä on esillä satoja esineitä,…

Keuruulainen Kivijärven tila on toiminut paitsi maatilana, myös työlaitoksena ja vastaanottokeskuksena. Nykyään se tunnetaan Ekokylänä.

Keuruun pitäjänmakasiini on 1860-luvulla valmistunut Keuruun lainajyvästön rakennus, josta lainattiin siemenviljaa tarvitseville korkoa vastaan.

Aromaan koulu Keuruuntien varrella on Keuruun keskustan vanhimpia säilyneitä liike- ja asuinrakennuksia, jossa on lisäksi toiminut mm. käräjätupa ja koulu. Rakennus on valmistunut 1800-luvun lopulla.

Pihlajaveden vanha hautausmaa tunnetaan Rekolan hautausmaana. Se on otettu käyttöön vuonna 1872 ja sijaitsee Pihlajaveden uuden kirkon läheisyydessä.

Haapamäen vanha yhteiskoulu valmistui vuonna 1909. Nykyään rakennusta ja sen perinteitä vaalii Haapamäen Yhteiskoulun perinneyhdistys.

Haapamäen suojeluskunnan talo valmistui vuonna 1939. Vuodesta 1976 talo on ollut Haapamäen Pallo-Poikien omistuksessa.

Tiedetila sijaitsee Pihlajaveden Karimolla Keski-Suomessa keskellä erämaata. Tavoitteena on tallentaa henkilökohtaisten tietokoneiden historiaa ja kasvattaa kotimaisia luonnonkasveja.

Vuorela Keuruun Jukojärvellä on kirjailija Einari Vuorelan (1889 - 1972) synnynpaikka ja perheen kesäkoti. Talo ja pihapiiri ovat alkuperäisessä kunnossaan.

Pihlajaveden nuorisoseurantalo vihittiin käyttöön vuonna 1911.

Kangasmannilan tilasta tuli Keuruun kirkkoherran virkatila vuonna 1675. Nykyinen pappilarakennus on valmistunut vuonna 1813.

Keuruun vanhassa pappilassa on ollut lukuisia aittoja eri käyttötarkoituksia varten.

Herpmanin poikain muistomerkki on kivestä tehty kappelinmuotoinen rakennelma. Se rakennettiin paikalle, jossa Herpmanin veljekset kohtasivat matkansa pään jouluna 1715.

Pihlajaveden uusi kirkko sijaitsee Kolehmanmäellä Pihlajaveden kirkonkylässä. Se valmistui vuonna 1871.

Nyyssänniemen leirintäalue perustettiin vuonna 1961. Leirintäalueen päärakennukseksi ostettiin Ison Liukon talon vanha päärakennus,

Haapamäen rautatieläiskylästä kehittyi merkittävä rautateiden risteysasema. Väkimäärän lisäääntyessä katsottiin tarpeelliseksi saada Haapamäelle oma rukoushuone ja hautausmaa. Asiaa lähti ajamaan rukoushuoneyhdistys. Sota kuitenkin siirsi hanketta…

Maria Raunion polku on kuulunut Keuruun tiennimistöön vuodesta 2017.

Rantakartano Pöyhölä Keuruulla on entinen kappalaisenpappila.

Pohjoislahden nuorisoseuran talo Männistö valmistui vuonna 1922.

Kappa on pappilan vanha vilja-aitta, joka toimii nykyään ekumeenisena tilana.

Riitta Salonen muistelee sodan aikaisia tehtäviään toimisto- ja viestintälottana.

Alma Tuominen (os. Häkkinen) palveli toisen maailmansodan aikana lottana puhelinkeskuksen hoitajana Keuruulla ja Itä-Karjalassa.

Haapamäellä järjestettiin 1950-luvulla kahdet vanhaan hääperinteeseen perustuvat kruunuhäät.

Keuruun pääkirjasto sijaitsee Tarhia-järven rannalla lähellä Keuruun vanhaa kirkkoa.

Kamana rakennettiin Keuruun kirkkoherran pappilan navetaksi.

Haapamäen uimalaa suunniteltiin pitkään ja hartaasti.

Haapamäen ala-aste valmistui vuonna 1956. Useat sukupolvet ehtivät saada oppia rakennuksessa, joka jäi pois koulukäytöstä vuonna 2014.

Keuruun Lotta Svärd -paikallisosaston toimihenkilö Helny Airaksinen (1902 - 2001) kertoo osaston toiminnasta vuosina 1920 - 1944.

Haapamäen Suojan pihassa oleva lottien sodan aikaista työtä kunnioittava Timo Karan Ilmavalvojat-patsas valmistui vuonna 1994. Teksti kertoo patsashankkeen vaiheista.

Keuruun Lotta Svärd järjestön kyläosaston vilkas toiminta alkoi vuodesta 1933 ja jatkui aina järjestön lakkauttamiseen vuonna 1944.

Keuruun Lotta Svärd -yhdistys toimi vuosina 1920 - 1944. Paikallisosastolla oli useita kyläosastoja. Kortti kuului Häkkisen kyläosaston lotalle Siiri Liukollle.